Browsing by Subject "markkinoille tulo"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Aspola, Lauri (2005)
    In recent years there has been renewed interest in, and concern about, firms' use of vertical control as a way to exert market power. Such behavior could be used to gain a competitive advantage over rivals in input and/or output markets. In the following paper, the main purpose is to analyse how incumbent firms' behavior at input markets may create substantial barriers to potential entry. The importance of studying input markets arises in the context of possible entry deterrence strategies, because actions at input markets might be the only credible way to affect negatively to the potential entrants costs. This conversely, affects substantially to the entrants' expected post-entry profits, which in turn, is the key element while entrants are making their entry decisions. Based on a vast literature review, I present the common entry barriers in the homogeneous goods industries and analyse the basic conditions for credible entry deterrence. It is also shown how strategic behavior in input markets can be used to deter possible entry, and how vertical relations affect to entry barriers. Chapter two covers the literature concerning entry, and barriers to entry. Based on an article by Polasky and Bin (2001) a more thorough examination of entry deterrence in a non-renewable resources model is covered. Chapter three analyzes the potential effects of entry deterring strategies by focusing on the issues concerning vertical relations. Mainly based on articles by Salop and Scheffman (1987) and Aghion and Bolton (1987) two central issues are analyzed: (i) how vertical integration might be used to raise rivals' costs, and (ii) how contracts can create entry barriers. It is shown that vertical integration and contracts may act as possible entry deterring tools for the incumbent firms.
  • Lehto, Juhani (2001)
    Tutkielman aiheena on taajuuslisenssien tehokas allokointi. Teorian sovelluksena käytetään ajankohtaista kolmannen sukupolven matkaviestinlisenssien eli niin sanottujen UMTS-lisenssien jakoa. Tarkastelu lähtee liikkeelle siten, että arvioidaan markkinoille tulevien yritysten optimaalista määrää. Verrataan markkinoiden tasapainon mukaista yritysten määrää sosiaalisesti optimaaliseen yritysten määrään. Tarkastelua varten muodostetaan malli, jota voidaan kuvata kaksivaiheisena pelinä. Ensimmäisessä vaiheessa yritykset päättävät haluavatko ne tulla markkinoille, jonne pääsystä niiden on maksettava kiinteä maksu. Jos yritykset päätyvät markkinoille, siis vaiheeseen kaksi, niin tällöin ne pelaavat jotakin markkinapeliä, jonka tässä tapauksessa oletetaan olevan Cournot-peli. Seuraavaksi tarkastellaan tämän pääsymaksun vaikutusta yritysten määrään. Tätä varten muodostetaan hyvin yksinkertainen malli, jonka perusteella johtopäätökset tehdään. Lisäksi arvioidaan myös kuluttajan käyttäytymistä. Koska lisenssien jakamisen tavoitteena on mm. taloudellinen tehokkuus, tarkastellaan tutkielmassa tämänkin tavoitteen parhaiten toteuttavaa lisenssien allokointimenetelmää, huutokauppaa. Huutokaupan menestys lisenssien ja yleensä niukkojen resurssien tehokkaassa kohdentamisessa perustuu sen kykyyn antaa lisenssit niiden käyttöön, jotka arvostavat niitä eniten ja pystyvät myös parhaiten niitä hyödyntämään. Lisäksi tutkielmassa kuvataan lyhyesti UMTS -teknologiaa ja Englannin toteuttamia UMTS -lisenssien huutokauppoja.
  • Komonen, Anu (2007)
    Vallitsevan käsityksen mukaan käynnistyviä yrityksiä tulee tukea julkisen sektorin toimesta, jotta yrityksiä syntyisi nykyistä enemmän. Taloustieteessä on kuitenkin viime vuosina noussut esiin päinvastainenkin näkemys, jonka mukaan yrityksiä syntyy liikaa pääasiassa rahoitusmarkkinoiden informaatio-ongelmista johtuen. Mikäli rahoittaja ei esimerkiksi kykene tunnistamaan yritysprojektien tarkkoja ominaisuuksia, se joutuu hinnoittelemaan luotot keskimääräisen odotetun tuoton perusteella. Luoton hinta asettuu hyville projekteille liian korkeaksi ja huonoille projekteille liian alhaiseksi, jolloin marginaalisen yrittäjän sosiaalinen arvonlisä jää negatiiviseksi, eikä projektin olisi pitänyt saada lainkaan rahoitusta. Lisäksi se, että puolet yrityksistä lopettaa toimintansa viiden vuoden sisällä perustamisesta, antaa syyn tutkia aihetta tarkemmin. Yrittäjien mahdolliset ylioptimistiset käsitykset omasta projektistaan sekä omista kyvyistään ja vaikutusmahdollisuuksistaan saattavat myös aiheuttaa sen, että yrityksiä pääsee markkinoille liikaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että optimistisen yrittäjän odottama hyöty yrittäjyydestä on suurempi kuin hänen hyötynsä todellisuudessa tulee olemaan. Siksi saattaa käydä niin, että viimeisen markkinoille pääsevän yrittäjän tulisikin jäädä markkinoiden ulkopuolelle. Tässä tutkielmassa osoitetaan, että yrittäjät ovat keskimäärin optimistisempia kuin muut. Tutkimuksessa keskitytään siihen, miten optimistisuus vaikuttaa yritysten markkinoille tuloon sekä siihen, syntyykö yrityksiä optimismin vuoksi liikaa. Lisäksi tutkitaan optimismin vaikutuksia yrittäjien käyttäytymiseen ja työpanokseen sekä rahoittajan voittoihin ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Osoitetaan, että tiettyjen oletusten vallitessa marginaalisen yrittäjän pitäisi jäädä markkinoiden ulkopuolelle, eli yrityksiä syntyy liikaa. Vallitsevalla yrittäjyyspolitiikalla tavoitellaan lisää yrityksiä, ja siksi aloittavia yrityksiä tuetaan. Tässä tutkielmassa tarkastellaan yrittäjyyspolitiikan kohdentamista tilanteessa, jossa yrityksiä syntyy liikaa. Osoitetaan, että subvention sijaan jokaiseen yrityslainaan tulisi tällaisessa tilanteessa asettaa vero. Toimenpide saa yrittäjien määrän vähenemään ja yhteiskunnan sosiaalisen hyvinvoinnin kasvamaan. Tutkielman keskeisimmät lähteet ovat Coelhon ym. (2004), de Mezan ja Webbin (1987, 1999) sekä Stiglitzin ja Weissin (1981) teoriat sekä Purin ja Robinsonin (2006) empiirinen tutkimus.