Browsing by Subject "materiaalitehokkuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Tamminen, Petro (Helsingfors universitet, 2009)
    In this study ecoefficiency of residential buildings is estimated with MIPSmethod. MIPSmethod focuses on the natural resource (so. material) use. Apart from the material efficiency also required energy and carbon dioxide emissions during the construction period and maintenance were also counted in this study. Under the maintenanceperiod only the energy flowed through the building cover was taken into account. The maintenance period was 50 years. The study covered 14 different buildings from which nine where single family houses and five blocks of flats. MIPSindicator is based on material flows. It uses them as criteria of ecoefficiency. The aim is to calculate the hidden material flows caused during the manufacturing of products. MIPSvalues can be calculated with MIfactors published by Wuppertalinstitute. MIPS is rough and simplifying method but on the other hand its advantage is a ability to illustrate one of the important areas of ecoefficiency. Most of the natural resources used by the residential building are related to foundations of buildings. For example more than half of natural resources use caused by wooden houses are related to foundations. Also the maintenance consumes natural resources across the energy use. With maintenance it takes decades to reach the level of construction period. When calculating the carbon dioxide emissions the maintenance is more significant. It takes only around ten years to reach the level of emissions caused by construction period. Wood as a construction material is the most ecoefficient choice. Block of flats is more ecoefficient than single family house with any indicator. According to this study, the wooden blocks of flats are the most ecoefficient choice.
  • Sallisalmi, Virve; Mela, Hanna (Pirkanmaan ympäristökeskus, 2009)
    PIRra 3/2009
    Rakentamisen materiaalitehokkuus on yksi Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman kuudesta painopisteestä. Taustaraporttiin on koottu tietoja rakentamistoimialan nykytilasta ja kehityssuunnasta sekä tavoitteita materiaalitehokkuuden edistämiseksi rakentamisessa ja keinoja ohjata ja toteuttaa rakentamista tehokkaasti luonnonvaroja ja materiaaleja säästäen. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa pyritään löytämään keinoja luonnonvarojen ja materiaalien käytön tehostamiseen suhteessa rakentamistuotannon määrään sekä rakentamisessa syntyvien jätemäärien vähentämiseen. Rakentamisessa käytetään runsaasti materiaaleja ja syntyvien jätteiden määrä on merkittävä. Rakentaminen ja rakennusmateriaalien valmistus kuluttavat luonnonvaroja yli 100 miljoonaa tonnia vuosittain. Rakentamisen jätevirrat ovat kaivosteollisuuden jätteiden jälkeen suurin syntyvä jätejae Suomessa. Rakentamisen maa-aineksia, jätemaita, syntyy noin 20 miljoonaa tonnia vuosittain. Uudisrakentamisesta, korjausrakentamisesta ja rakennusten purkamisesta syntyy vuosittain noin 1,6−1,8 miljoonaa tonnia jätettä. Materiaalitehokkuuden edistäminen rakennustoiminnassa on erityisen tärkeä alueella, jossa tapahtuu suurin osa Suomen rakentamisesta ja sen myötä syntyy myös suurin osa rakennusjätteestä. Tämä osaraportti on osa Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman tausta-aineistoa, johon on koottu taustatietoa rakentamisesta ja rakentamisen materiaalitehokkuudesta sekä kuvattu painopisteen vaihtoehdot, joista on tehty vaikutusten arviointi. Painopisteen valmistelusta on vastannut Pirkanmaan ympäristökeskus. Vaihtoehtojen vaikutusarvioinnin on tehnyt Suomen ympäristökeskus