Browsing by Subject "matkailu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 30
  • Tavasti, Jenna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan japanilaisten animefanien tekemiä matkoja animesarjoihin ja -elokuviin liittyville paikoille. Tällaisia matkoja kutsutaan usein animepyhiinvaelluksiksi, ja niillä katsotaan olevan uskonnollisia konnotaatioita, sillä niistä käytetään japaniksi usein nimitystä “seichi junrei”, joka alun perin tarkoittaa uskonnollisia pyhiinvaelluksia. Tutkimuksen teoreettisena pohjana toimii Grounded Theory ja metodina narratiivinen haastattelu. Tutkimusta varten haastateltiin viittä japanilaista henkilöä, jotka ovat tehneet animepyhiinvaelluksia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä haastateltavia motivoi animepyhiinvaelluksille, ja millaisia vaikutuksia animepyhiinvaelluksilla on sekä henkilöihin itseensä että Japanin yhteiskuntaan. Tulokset analysoidaan narratiivisen analyysin keinoin litteroimalla ja koodaamalla haastattelut. Tutkimuksen pohjana toimivat myös tutkijan omat vierailut useilla animepaikoilla Japanissa. Tuloksia tarkastellaan lopuksi myös Pearcen Travel Career Pattern -teorian näkökulmasta, sekä kolmesta pyhiinvaellusteoreettisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa todetaan, että motivaatio animepyhiinvaelluksille voidaan jakaa kolmeen tasoon: 1) “anime”, joka on matkan ensimmäinen ja tärkein motiivi, ja käsittää paikan, joka on kuvattuna animessa, 2) “ympäröivät alueet”, jotka ovat seuraava motiivi, ja käsittävät ympäröivät alueet, jotka eivät kuitenkaan näy itse animessa, sekä alueella asuvat ihmiset, ja 3) “muut syyt/muistot”, esimerkiksi matkakumppanit tai muut matkalla tavatut ihmiset, sekä muut paikat, joissa vierailtiin esimerkiksi matkalla animepaikoille tai niistä pois, toisin sanoen henkilökohtaiset muistot. Tutkimuksessa todetaan myös, että matka vaikuttaa muun muassa animen katselukokemukseen siten, että siinä missä ennen matkaa ja matkan aikana paikkaa katsotaan teoksen näkökulmasta leviten ympäröiviin alueisiin ja muihin paikkoihin (tasosta 1 tasoon 3), matkan jälkeen teosta aletaan usein katsoa henkilökohtaisesta näkökulmasta (tasosta 3 tasoon 1), sillä katsojalle palautuu mieleen paikat, joissa hän on itse käynyt, ja nämä henkilökohtaiset muistot sekoittuvat katselukokemukseen. Yhteiskunnallisesti animepyhiinvaellukset on alettu nähdä yhtenä matkailun muotona, ja useat alueet ovatkin alkaneet yhä enenevissä määrin käyttää animepyhiinvaelluksia matkailun edistämiseksi. Tutkimuksessa todetaan, että tästä johtuen myös animefanien itsensä sisällä on tapahtunut asennemuutos, jonka ansiosta fanien itsensäkin on aiempaa helpompi tehdä tällaisia matkoja ei pelkästään sen vuoksi, että informaatiota on tarjolla aiempaa enemmän, vaan myös sen vuoksi, että he kokevat olevansa tervetulleita.
  • Katajamäki, Waltteri (Helsingfors universitet, 2011)
    The objective of this pro gradu thesis is to examine how the Fair Tourism Project of the Association of Small-Scale Banana Producers of El Guabo (Asoguabo) has been constructed. This study examines the construction of the project from two different angles: First, how and why Asoguabo has diversified from banana production to tourism; and second, what kind of image has been constructed of the project through marketing, and how have the imageries used in fair trade marketing been adopted in the construction of fair tourism. The theoretical framework for the research consists of the ideas of nueva ruralidad, new rurality, which deal with changes in rural areas. Tourism has changed over the last few decades, and tourists are increasingly looking for real and authentic travel experiences. Simultaneously, tourism has been commodified by emphasising certain features of sustainable development, and especially in the developing world, tourism is often marketed under the brand of alternative, community-based, or ecotourism. As a new concept, fair tourism has joined this wide variety of different brands, and this thesis discusses the project of Asoguabo from the point of view of fair tourism. This thesis is a case study on the Fair Tourism Project of Asoguabo, and it is based on fieldwork of one month in Ecuador in January 2010, as well as on the author's previous experiences from Asoguabo. The data consists of 21 semi-structured qualitative interviews with sixteen informants, most of who were closely related to the Fair Tourism Project. Apart from the interviews, data were collected through participant observation and content analysis of the promotion materials of the project. This thesis shows how the Fair Tourism Project faces a number of challenges before it can achieve its objective of creating additional income for Asoguabo. The research shows how the project mainly benefitted those few members of the association, who work in the project as guides. These guides profit directly from the project by obtaining small additional income, by growing their social capital, and by getting an opportunity to learn through participating in different courses, for example. The results of the research also show how communication problems between the different actors in the project exacerbate the information flow and consequently activities of the Fair Tourism Project. These problems also increase the levels of uncertainty about the project among the farmers of Asoguabo. In addition, the thesis shows that, to some extent, similar imageries are being used in the marketing of the Fair Tourism Project as in the marketing of agricultural fair trade commodities. However there are surprisingly few producers portrayed in the promotion material and pictures of European tourists are often at the centre stage.
  • Brinda, Antonín (2020)
    This thesis deals mainly with my final artistic research work East by Northeast which was conducted across two continents, took several months and involved dozens of people. The project consists of photos, videos, audios, writings, maps, performances, discussions, presentations, artist talks, and one workshop. The main (impossible?) goal/research question was finding ways how to articulate, how to perform (mega)cities through the movement of the body through their transportation networks. I have worked with and within (mega)cities of Moscow (Russia), Ulaanbaatar (Mongolia) and Beijing (China). In each one of them, I stayed for approximately one month. An important moment of the research was also a presentation of selected materials in the form of an exhibition in the Space For Free Arts (Vapaan Taiteen Tila) in Helsinki during June 2018. There are many differences between the three selected cities but also several important similarities. They are all interconnected by the Trans-Siberian Railway, the largest transportation network of its kind on Earth. They are all capitals, core cities in which the need for both the efficient urban planning and control over the movement of crowds are very high. All share a socialist past and all were strongly influenced by the Soviet urban planning. Finally, all are currently experiencing impacts of a certain kind of free-market economics. Aside from the micro-level movement within cities, the issues of global mobility and tourism are also important for the text. Why, where and how do people travel and what are the factors influencing their mobility? What is my position as a white European male researcher-tourist in the context of global travel and how can I move around the world in a non-exploitative, non-offensive, environmentally justifiable way? Apart from trying to find new ways of how to 'perform (mega)cities', some of these issues appear and disappear throughout the thesis.
  • Kinnunen, Laura (2007)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Thaimaassa kausisiirtolaisina asuvia suomalaiseläkeläisiä ja sitä, millaisia merkityksiä koti saa eläkeläisten asuessa osan vuodesta Thaimaassa ja osan vuodesta Suomessa, mistä koti syntyy ja missä eläkeläiset kokevat kotinsa olevan. Kotia käsitellään sekä fyysisenä tilana, sosiaalisten suhteiden solmukohtana että identifioitumisen paikkana. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, kuinka aikaisemmat kokemukset turistina ja elämänvaihe vaikuttavat eläkeläisten muuttoon ulkomaille ja paikan valintaan. Tutkimuksen yhtenä motiivina on halu tarkastella ennen tutkimatonta Suomesta Thaimaahan suuntautuvaa kausisiirtolaisuutta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu siirtolaisuuteen, transnationaalisuuteen, kotiin ja liminoidisuuteen liittyvistä teorioista sekä kolmannen iän käsitteestä. Laadullinen aineisto on hankittu kenttätyöllä Pattayalla Thaimaassa suomalaiseläkeläisten parissa. Aineisto koostuu osallistuvasta havainnoinnista, 18 puolistrukturoidusta haastattelusta sekä vapaamuotoisista haastatteluista ja muistiinpanoista. Eläkeläisten muuttokohteen valintaan on vaikuttanut voimakkaasti aikaisemmat turistina koetut vapauttavat liminoidikokemukset. Nämä kokemukset ovat saaneet aikaan sen, että eläkeläiset ovat halunneet rakentaa yhden heidän kodeistaan paikattomaan turistikohteeseen. Koti ei ole kuitenkaan eläkeläisille vain konkreettisia paikkoja, vaan sitä, että eläkeläinen kokee kuuluvansa johonkin ja olevansa kotonaan maailmassa. Eläkeläisille merkitsee paljon, että he pääsevät tekemään itselleen merkittäviä asioita ja toteuttamaan tärkeitä identiteetin ja kuulumisen malleja sekä sosiaalisia suhteita ovatpa ne toisella puolella maailmaa tai Thaimaassa. Mielekäs eläkkeellä olo merkitsee paljolti myös näitä samoja tekijöitä. Kolmas ikä on eläkeläisille aikaa, jolloin velvollisuudet ovat vähentyneet ja irrottautuminen arjesta ja vallitsevista rakenteista käy helpommin. Asuminen Thaimaassa edustaa myös tätä irtiottoa. Thaimaahan ei kuitenkaan tulla tavoittelemaan vain ikuista lomaa, vaan myös parempaa elämänlaatua, jonka Pattayalla olevat olosuhteet mahdollistavat.
  • Meri, Maija (Helsingin yliopisto, 2020)
    This study addresses the ways in which environmental challenges and power relations are manifested through tourism in the easternmost province of Panama, Darién. Historically, the area of Darién has remained relatively isolated from the rest of the country and tourism in the area is of small-scale. However, the high biodiversity and natural resources have drawn increasing attention, thus resulting in tensions and competing interests between different stakeholders. Local perceptions of tourism bring insight about how people make sense of and engage with touristic activities, and how geopolitical and ecological discourses contribute to environmental inequalities. The theoretical background draws from geopolitical ecology, which states the role and impact of the environment in the shaping of political space and power relations. The research is based on 37 thematic interviews and participant observation carried out during a one-month ethnographic fieldwork in Darién. The findings indicate that tourism has contributed to exposing the environmental challenges in Darién, but also caused controversy over the use of resources for tourism. Tourism brings forward power relations and demonstrates that different players are in an uneven position. The results show that tourism in Darién has been influenced by its remoteness and the nowadays largely misleading assumption of its unstable security situation. Darién faces a broad range of environmental problems, resulting mainly from the State´s weak presence and poor environmental policies. However, tourism has been locally able to enhance environmental awareness and interest towards conservation. Different tourism actors have unequal possibilities in making use of natural resources depending largely on their wealth and social networks. Further geopolitical interests appear through territorial issues and questions concerning land ownership. The findings indicate that by looking at tourism, many underlying tensions related to existing social inequalities, power relations and distribution of ecological benefits can be revealed.
  • Garcia, Leandro; Johnson, Rob; Johnson, Alex; Abbas, Ali; Goel, Rahul; Tatah, Lambed; Damsere-Derry, James; Kyere-Gyeabour, Elvis; Tainio, Marko; de Sá, Thiago H.; Woodcock, James (Pergamon, 2021)
    Environment International 155, 106680
    Background: Health impact assessments of alternative travel patterns are urgently needed to inform transport and urban planning in African cities, but none exists so far. Objective: To quantify the health impacts of changes in travel patterns in the Greater Accra Metropolitan Area, Ghana. Methods: We estimated changes to population exposures to physical activity, air pollution, and road traffic fatality risk and consequent health burden (deaths and years of life lost prematurely – YLL) in response to changes in transportation patterns. Five scenarios were defined in collaboration with international and local partners and stakeholders to reflect potential local policy actions. Results: Swapping bus and walking trips for car trips can lead to more than 400 extra deaths and 20,500 YLL per year than travel patterns observed in 2009. If part of the rise in motorisation is from motorcycles, we estimated an additional nearly 370 deaths and over 18,500 YLL per year. Mitigating the rise in motorisation by swapping long trips by car or taxi to bus trips is the most beneficial for health, averting more than 600 premature deaths and over 31,500 YLL per year. Without significant improvements in road safety, reduction of short motorised trips in favour of cycling and walking had no significant net health benefits as non-communicable diseases deaths and YLL benefits were offset by increases in road traffic deaths. In all scenarios, road traffic fatalities were the largest contributor to changes in deaths and YLL. Conclusions: Rising motorisation, particularly from motorcycles, can cause significant increase in health burden in the Greater Accra Metropolitan Area. Mitigating rising motorisation by improving public transport would benefit population health. Tackling road injury risk to ensure safe walking and cycling is a top priority. In the short term, this will save lives from injury. Longer term it will help halt the likely fall in physical activity.
  • Kotakorpi, Elli; Lähteenoja, Satu; Lettenmeier, Michael (Ministry of the Environment, 2008)
    The Finnish Environment 43en/2008
    How much natural resources do Finnish households consume? What does resource consumption consist of? How can the resource consumption be reduced? This report answers these and other questions. In the research project the natural resource consumption of 27 Finnish households was calculated with the MIPS method (material input per service unit). The consumption components studied were housing, mobility, foodstuffs, tourism, leisure time activities and household goods and appliances. Differences of even ten-fold were found in the resource consumption of the households studied. The components that consumed the most were mobility, tourism and housing. Besides the research results, the report presents the calculation methods used and the consumption and MIPS data. The report also includes the results of the focus group interviews with the households that participated in the study. On the basis of the interviews the action space of the consumers, that is the social and structural factors influencing sustainable consumption, is shown. In addition to interested consumers, the research can be utilised by consumer and environmental NGOs, governments and politicians, researchers and students from different disciplines and other people interested in resource efficiency. The appendices of the report present a comprehensive summary of the MIPS figures calculated in Finland. The research project FIN-MIPS Household – Promoting Sustainable Consumption, which the Finnish Association for Nature Conservation carried out during 2006 to 2008, was part of the fourth environmental cluster programme “Eco-efficient society” of the Finnish Ministry of the Environment.
  • Koskela, Inkeri (2006)
    Tutkielmassa tarkastellaan niin sanottujen kehitysmaiden turismia osana niin kutsuttujen kehittyneiden maiden kehitysmaihin suorittamaa kehitysinterventiota. Turismista tuli yksi kehitysavun muodoista 1960-luvulla, jolloin muun muassa YK ja Maailmanpankki alkoivat edistää turismin kehittymistä osana kehitysmaiden kehitystä. Tällä hetkellä kansainvälinen turismi vaikuttaa merkittävästi lähes kaikkien kehitysmaiden taloudelliseen, kulttuuriseen, sosiaaliseen ja poliittiseen kehitykseen sekä elinympäristöön. Tutkielmassa tarkastellaan, mitä teoreettisia perusteita kansainvälisen turismin edistäminen kehitysmaihin niitä "kehittävänä" toimintana voi saada eri kehitysteorioista. Teoreettinen tarkastelu tapahtuu neljän, kehitysmaatutkimuksen piirissä keskeisinä vaikuttavien kehitysteorioiden kautta. Nämä teoriat ovat modernisaatioteoria, riippuvuusteoriat, uusliberalistinen teoria ja vaihtoehtoisen kehityksen teoria. Tarkastelun tuloksena työssä todetaan, että teoriat voidaan jakaa kahteen sen perusteella, miten ne suhtautuvat kansainväliseen vientiteollisuuteen osana kehitystä. Modernisaatioteorian ja uusliberalistisen teorian kannalta kansainvälinen vientisuuntautunut teollisuus edistää kehitystä. Tämä on keskeisin tekijä niistä löytyville perusteille turismin "kehittävyydestä". Työssä todetaan näistä teorioista löytyvän myös useita muita perusteita turismin pitämiselle "kehittävänä". Riippuvuusteorioiden ja vaihtoehtoisen kehityksen kannalta kansainvälinen vienti voi sen sijaan estää kehityksen tapahtumista, koska vienti perustuu usein kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden välillä olevaan epätasa-arvoiseen keskus-periferia-suhteeseen. Turismin voidaan nähdä ylläpitävän tätä kehitysmaiden kehitystä estävää suhdetta. Tätä pidetään työssä yhtenä merkittävimpänä tekijänä sille, miksi kansainvälisen turismin "kehittävyydelle" löytyy vain vähän perusteita em. teorioista. Työssä todetaan em. teorioista löytyvän myös useita muita syitä turismin "kehittävyyden" kyseenalaistamiseksi. Työssä myös kyseenalaistetaan "vaihtoehtoisen turismin" tavoitteiden rinnastaminen vaihtoehtoisen kehityksen tavoitteisiin, vaikka niiden nimellisesti todetaankin työssä vastaavan pitkälti toisiaan. Työssä esitellään lisäksi sekä turismin "kehittävyyteen" liittyvää historiaa että myös niitä keinoja, joilla turismin "kehittävyyttä" kehitysmaille on turismintutkimuksessa perinteisesti arvioitu. Työn tärkeimmät lähteet ovat sekä laajasti turismia koskeva kirjallisuus että työhön valittujen eri kehitysteorioiden kannalta keskeiset lähteet. Turismia koskevassa kirjallisuudessa on keskitytty pääasiallisesti kehitysmaiden turismia koskevaan kirjallisuuteen ja erityisesti turismin kehitysmaille aiheuttamista vaikutuksista tehtyihin tutkimuksiin ja siitä käytyyn keskusteluun.
  • Kotakorpi, Elli; Lähteenoja, Satu; Lettenmeier, Michael (Ympäristöministeriö, 2008)
    Suomen ympäristö 43/2008
    Paljonko suomalaiset kotitaloudet kuluttavat luonnonvaroja? Mistä luonnonvarojen kulutus koostuu? Miten kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta voi pienentää? Tämä raportti vastaa muun muassa näihin kysymyksiin. Tutkimuksessa laskettiin 27 suomalaisen kotitalouden luonnonvarojen kulutusta MIPS-menetelmän avulla (material input per service unit). Tutkitut osa-alueet olivat asuminen, liikenne, elintarvikkeet, matkailu, vapaa ajan harrastukset ja kodin tavarat. Tutkimuskotitalouksien luonnonvarojen kulutuksessa oli yli kymmenkertaisia eroja. Merkittävimmät kulutuksen osa-alueet olivat liikenne, matkailu ja asuminen. Raportti esittelee tulosten lisäksi tutkimuksessa käytetyt laskentamenetelmät sekä aineiston MIPS-lukuineen. Raportti kertoo myös osallistuneille kotitalouksille tehtyjen ryhmähaastattelujen tuloksista. Haastatteluaineiston pohjalta muodostettiin kuva kuluttajan toimintatilasta eli kestävämpiin kulutusvalintoihin vaikuttavista sosiaalisista ja rakenteellisista tekijöistä. Tutkimusta voivat hyödyntää kuluttajien lisäksi kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt, julkisen vallan päättäjät, useiden eri alojen tutkijat ja opiskelijat sekä muut materiaalitehokkuudesta kiinnostuneet. Raportin liitteet tarjoavat kattavan koosteen Suomessa lasketuista MIPS-luvuista. Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina 2006–2008 toteuttaman FIN-MIPS Kotitalous – kestävän kulutuksen juurruttaminen -tutkimushanke toteutettiin osana ympäristöministeriön Ympäristöklusteri -tutkimusohjelman neljättä ohjelmakautta ”Ekotehokas yhteiskunta”.
  • Niemistö, Johanna; Soimakallio, Sampo; Nissinen, Ari; Salo, Marja (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2 / 2019
    Selvitys pyrkii antamaan lukijalle yleiskuvan lentoalasta ja sen vaikutuksista, esittämään mitä tekijöitä huomioidaan kun päästöjä arvioidaan ja lasketaan eri tarkoituksia varten, ja miten suuria lentomatkustuksen päästöt ovat. Lisäksi tarkastellaan erilaisia päästöjen vähentämisen keinoja keskittyen erityisesti teknisiin ja säädöksellisiin toimiin. Selvityksen kohteina ovat myös erilaiset päästöskenaariot sekä muita lentämiseen liittyviä seikkoja kuten lentovero, päästölaskurit, hiilineutraalius, matkustuskäyttäytymisen mahdolliset muutokset ja kuluttajan henkilökohtainen hiilibudjetti. Globaalisti lentoliikenteen osuus on noin 2–3 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä. Lentoala kuitenkin kasvaa nopeasti ja lentomatkustajien määrän odotetaan tuplaantuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Lentoliikenteen aiheuttamia melu- ja kasvihuonekaasupäästöjä on jo vähennetty erilaisin teknisin ja operatiivisin keinoin. Standardien ja teknisen kehityksen avulla rajoitetaan lentokoneiden moottori- ja melupäästöjä sekä parannetaan koneiden tehokkuutta. Päästöjä on vähennetty myös tehostamalla lentämistä yhteisten ilmatilasopimusten, lentojen reitityksen ja lennonohjauksen avulla. Fossiilisten lentopolttoaineiden korvaaminen uusiutuvista raaka-aineista kestävästi tuotetuilla vaihtoehtoisilla polttoaineilla on olennaista päästöjen rajoittamiseksi. Raaka-aineiden ja tuotannon kalleus sekä vähäinen tuotantokapasiteetti ovat toistaiseksi olleet suurimpia esteitä vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön yleistymiselle. Sähkön avulla tuotettuja polttoaineita ja sähkölentokoneita kehitetään myös parhaillaan. Euroopan talousalueen sisäiset lennot ovat kuuluneet päästökaupan piiriin vuodesta 2012 lähtien ja kansainvälisesti valtiot ovat sitoutuneet lentoalan hiilineutraaliin kasvuun vuoden 2020 jälkeen. Hiilineutraalius perustuu päästöjen kasvun kompensointiin ICAOn päästöhyvitysjärjestelmä CORSIAn avulla. Päästöjen laskennassa lentoliikenne jaetaan kotimaan ja ulkomaan liikenteeseen. Erottelu perustuu myydyn lentopolttoaineen määrään. Tilastot eivät anna selvää kuvaa eri kansallisuuksiin kuuluvien matkustajien jakautumisesta lentoliikenteessä: Ulkomaalaisen lentämä matka Suomessa vaikuttaa Suomen lentoliikenteen päästöihin, mutta suomalaisten lentomatkat ulkomaisten valtioiden välillä tai ulkomailta Suomeen eivät puolestaan vaikuta Suomen lentoliikennepäästöihin. Vaikka lentojen keskimääräinen merkitys kasvihuonekaasupäästöissä onkin vielä pienehkö, kuluttajan henkilökohtaisessa hiilibudjetissa jo yksittäinen lentomatka voi olla suuressa roolissa. Kuluttaja voi vähentää lentomatkustuksensa päästöjä omien valintojensa avulla, esimerkiksi vaihtamalla matkakohdetta tai kulkutapaa ja jättämällä lentomatkan tekemättä. Päästöjä voi myös kompensoida. Lentoliikenne on kansainvälistä ja säädeltyä toimintaa, joka kietoutuu yhteen eri toimialojen kanssa. Lentoliikenteen kasvuun tulevaisuudessa vaikuttavat useat eri tekijät kuten yleinen talous- ja liike-elämän kasvu, tekninen kehitys, sääntelyjärjestelmät, polttoaineiden ja lentolippujen hinnat sekä niiden kysyntä. Vaihtoehtoisten liikkumistapojen saatavuus ja hinta vaikuttavat niiden kilpailukykyyn lentämiseen verrattuna, samoin kuin ihmisten odotukset matkoille. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tarvitaan edelleen kestävämpien ratkaisujen kehittämiseksi. Lentämisen verotus ja toimet vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi voivat olla merkittäviä ohjauskeinoja tulevaisuudessa. Sääntelyn uudistaminen ja yhtenäistäminen globaalisti tai vähintään Euroopan laajuisesti mahdollistaa tasaisemman kilpailuasetelman lentoyhtiöiden ja -asemien välillä. Samaan aikaan kansalliset kokeilut ja uudistukset voivat omalta osaltaan kehittää myös kansainvälistä sääntelyä. Esimerkiksi muutamien valtioiden käyttöön ottamat lentoliikenteen verot herättävät keskustelua myös muissa valtioissa. Lentoliikenteen ennakoitu voimakas kasvu ja kasvun hiilineutraaliuden saavuttaminen kompensoimalla ovat todennäköisesti jatkossakin kriittisen tarkastelun kohteina, kun kansainvälisin ja kansallisin sopimuksin pyritään saavuttamaan kansainvälisen ilmastopaneelin määrittämä ilmaston lämpenemisen kasvun rajoittaminen 1,5 tai 2 asteeseen.
  • Karhu, Teemu (Helsingin yliopisto, 2020)
    Suomea pidetään ensisijaisesti luontomatkailun kohteena. Luonnon vetovoiman merkitys kuitenkin vaihtelee niin tutkimusten kuin kansallisuuksien ja yksilöidenkin välillä. Matkailun vetovoimakohtaista kysyntää on tutkittu muun muassa haastattelututkimuksin, mutta perinteisillä tutkimusmenetelmillä tarkasteltuna vetovoiman kysynnän ja tarjonnan spatiaalista kohtaamista ei ole voitu selvittää. Uudet, suuriin tietomassoihin perustuvat tutkimusmenetelmät mahdollistavat kokonaan uudenlaisen tutkimuksen. Matkaviestinten käytöstä syntyvät lokitiedot muodostavat tietolähteen, johon perustuen matkaviestinlaitteen käyttäjiä voidaan jäljittää sekä ajassa että paikassa. Matkaviestimet toimivat potentiaalisena aineistolähteenä matkailututkimukselle erityisesti matkailijoiden reittien ja preferenssien esiin tuojana. Matkailun kokemukset luovat ihmisille mielihyvää ja tyytyväisyyden tunnetta. Kokemus nähdään matkailussa arvon tuottajana. Arvon yhdessä luonnin teorian mukaan hyödykkeen arvo on asiakkaan siitä saama käyttöarvo. Arvontuottoon vaikuttaa asiakkaan motivaatio, joka matkailussa vertautuu ihmisen henkilökohtaisiin tarpeisiin ja näkyy kiinnostuksena matkakohteeseen. Kohteen valinta omien mielenkiinnon kohteiden perusteella edesauttaa arvonluonnissa. Millä tavalla matkailijoiden todelliset reitit ja vetovoimatekijät kohtaavat? Voiko reittivalinnoista nähdä, että ihmiset matkustavat omien mielenkiinnonkohteidensa mukaisesti? Tutkimuksessa analysoidaan ulkomaisten matkailijoiden käyttämiä matkareittejä Suomessa suhteessa matkailun vetovoimatekijöihin. Vetovoimatekijöiden luokitus perustuu Suomen matkailun aluerakennetutkimukseen. Visit Finlandin matkailijasegmentointi tuo esiin matkailijoiden mielenkiinnon kohteet. Matkailijoiden reitit pohjautuvat DNA Oyj:n matkaviestinaineistoihin. Analyysin perusteella matkailijoiden reitit kohtaavat luonnonvetovoimaisimmat kohteet heikosti, mikä johtuu pääosin matkailun kaupunkikeskeisyydestä. Kohtaavuus reittien ja muiden vetovoimaluokkien välillä on luonnonvetovoimaa parempi. Tulosten perusteella on syytä pohtia, onnistuuko matkailumarkkinointi viestimään ja kohdistamaan viestinsä oikein, ja ymmärretäänkö viesti oikein. Heikko kohtaavuus henkilökohtaisten toiveiden ja todellisuudessa tapahtuneen matkailun välillä indikoi heikkoa arvontuottoa ja sitä kautta matalaa todennäköisyyttä suositella Suomea matkakohteena tai matkustaa uudelleen Suomeen.
  • Talvitie, Maria (Helsingin yliopisto, 2019)
    Luontoympäristöjen terveysvaikutusten hyödyntäminen voi olla yksi kustannustehokas tapa ennaltaehkäistä sairauksia ja ylläpitää työkykyä. Suomen pinta-alasta 70% on talousmetsiä ja niissä on suuri potentiaali virkistyskäyttöön. METSO-hyvinvointipolkujen tavoite on yhdistää nämä, hyvinvointivaikutukset ja talousmetsät. Samalla tarjoten matkailutoimijoille matalilla investoinneilla toimivan toiminnallisen hyvinvointipolun konseptin. Tutkimus toteutettiin syksyn 2018 aikana puolistruktuoituna teemahaastatteluna. Haastatteluun vastasi seitsemäntoista polun toteutuksessa ja suunnittelussa mukana ollutta matkailuyrittäjää tai kylätoimikunnan edustajaa. Yhteensä hankkeessa toteutettuja polkuja on 22. Haastattelututkimuksessa kartoitettiin hankkeen kokonaisvaltaista toteutumista. Tutkimuksessa tarkasteltiin hankkeen toteutusta ja käyttöönottoa, ansaintaa, toimintaa sekä kehittämistarpeita. Haastatelluista kahdeksan järjestää poluilla myös opastettuja kierroksia. Polun perustaneista viisi kertoi polun tuottavan vähän lisäarvoa yritykselleen, kahdeksan vastasi sen tuovan kohtalaisesti ja kolmen mielestä polku tuo paljon lisäarvoa. Kehittämistarpeina nousi esiin yhteisen markkinoinnin tarve, yhteistyömahdollisuudet, sekä konseptin parempi mukautuminen eri paikkoihin. METSO-hyvinvointipolun konsepti tarjoaa talousmetsien, matkailun ja luonnon hyvinvointi vaikutusten yhdistämisen.
  • Heikinheimo, Olli (Suomen metsätieteellinen seura, 1939)
  • Kauppinen, Markus (2008)
    Matkailusta on tullut viime vuosikymmenten aikana yksi maailman merkittävimmistä toimialoista. Se on noussut samalla yhdeksi maailman suurimmista vientiteollisuuden aloista, ja kansainvälinen matkailu on 25-kertaistunut vuodesta 1950 vuoteen 2007. Kansainvälisen matkailun arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 asti noin neljän prosentin vuosivauhdilla, mikä tarkoittaa, että vuonna 2020 maailmassa tehtäisiin noin 1,6 miljardia ulkomaanmatkaa. Huolimatta matkailun globaaleista taloudellisista, yhteiskunnallisista ja ympäristöllisistä merkityksistä matkailupolitiikkaa ei ole liiemmin tutkittu. Tämä voi johtua siitä, etteivät matkailualan kysymykset ole poliittisille puolueille primäärikysymyksiä tai matkailun kehityskysymyksiä eivät suunnittele politiikan osaajat, vaan markkinoinnin ammattilaiset, joilla ei ole näkemystä matkailun yhteiskunnallisista vaikutuksista eikä tämän vuoksi kiinnostusta niiden tutkimiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen matkailupolitiikkaa vertailevan tutkimuksen menetelmin verrattuna Australiassa ja Irlannissa toteutettuun matkailupolitiikkaan sekä sen konkreettiseen ilmenemismuotoon, matkailustrategiaan. Tavoitteena on löytää näiden kolmen maan matkailupolitiikkaa yhdistäviä ja erottavia tekijöitä ja pyrkiä hahmottamaan, voidaanko Suomen matkailupolitiikassa päästä tavoitteisiin, jotka valtioneuvosto on periaatepäätöksessään asettanut. Kaikissa tutkimuksen kohteena olevissa matkailustrategioissa käsitellään matkailun kehittämistä hyvin samantyyppisesti. Maiden matkailustrategioista voi kuitenkin havaita selvästi teeman, joka erottaa ne toisistaan. Australian teema on kokeiltujen ja hyväksi havaittujen toimintamallien vahvistaminen, Irlannin pääteema on kilpailukyvyn vahvistaminen, ja Suomen kohdalla kysymys on matkailun suunnittelun ja markkinoinnin rakenteellisesta uudistamisesta. Australiassa ja Irlannissa kattavia matkailustrategioita on laadittu useampia, ja uusin versio on aina edellisen evoluutio. Suomen kohdalla näyttää siltä, että työssä on päädytty radikaalisti uudistamaan Suomen matkailustrategiaa. Suomen matkailustrategia sisältää vain vähän analyysia siitä, miten Suomen matkailuelinkeinon tilasta. Matkailustrategiassa tuodaan hyvin esille ne osa-alueet, joilla toimia tarvitaan, sekä myös ilmaistaan, mitkä osapuolet ovat näistä toimista vastuussa, mutta tavoitteita ei pureta auki niin, että voitaisiin arvioida millaisin keinoin ja miksi niihin pyritään. Näin ollen Suomen matkailustrategia saattaa jäädä enemmänkin näkemykseksi siitä, mitä pitäisi tehdä kuin aktiiviseksi kehitystyön ohjaajaksi.
  • Sievänen, Tuija; Tervo, Kaarina; Neuvonen, Marjo; Pouta, Eija; Saarinen, Jarkko; Peltonen, Arvo (Finnish Environment Institute, 2005)
    Finnish Environment Institute Mimeographs 341 (Suomen ympäristökeskuksen moniste 341)
    Adaptation of outdoor recreation and nature-based tourism concerns majority of Finns. Adaptation may take place both in demand and supply: people will adapt by changing their recreation and travel behaviour, and supply of recreational and tourism services will be adjusted to new conditions either reactively or anticipatory. In this study, the impacts of climate change on recreation sector and nature-tourism entrepreneurs? readiness to adapt and attitude towards climate change were under study. The results showed that snow-based recreation and tourism activities are the most vulnerable ones, especially in southern Finland, and that warming may benefit summer activities. However, the decrease n environmental quality and the increasing occurrence of extreme weather conditions such as storms may diminish this positive impact. Attitudes towards climate change and its impacts varied among tourism entrepreneurs. The general opinion was, however, that climate change does not so far represent a serious threat to the tourism industry. Tourism operators also feel that they are prepared to changes in climate conditions because of their readiness to react on normal weather variation already today. Lack of exact data and uncertainty concerning climate change and its effects in different areas make adaptation more difficult. In the recreation sector, participation in winter activities, especially in cross-country skiing and snowmobiling will decrease in a long run. Possibilities for summer activities become better, but socioeconomic factors such as age-structure may weaken the positive impact. Several research needs related to recreation and tourism were identified. The Finnish tourism industry seems to need more detailed and spatially informed scenarios concerning climate change and more information on its impacts on the different activities in the tourism sector. Also communication channels seem to need more attention. More information is needed to monitor changes in recreational behaviour and trends. Also, there is a need for contingent behaviour studies to project recreationists' and tourists' reactions to changing conditions.
  • Mäkinen, Johanna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Kioton geikoja ja maikoja matkailun viitekehyksessä. Työn tavoitteena on kuvailla, miten he tänä päivänä kytkeytyvät kaupungin turismiin. Näin ollen työssä tutkitaan geikojen ja maikojen roolia Kioton matkailussa sekä turistien matkustusmotiiveissa ja matkailun aktiviteeteissa. Aihetta koskevan tutkimuskirjallisuuden ja materiaalin tarkastelun lisäksi työssä analysoidaan Kioton kaupungin ja Kyoto Convention & Visitors Bureaun virallista matkaopasta, eli Kyoto Travel Guide -matkailusivustoa, ja Kioton matkailuraportteja, Kyōto Kankō Sōgō Chōsa, vuosilta 2011–2016. Tarkastelun myötä geikojen ja maikojen voidaan todeta näyttäytyvän matkailussa monipuolisesti. Heidän on todettu olevan kaupungin turistisymboli ja viehätysvoiman ilmentymä. He näkyvät myös kaupungin erilaisissa matkailumateriaaleissa ja toimivat kaupungin edustajina. Geikojen ja maikojen rooli ja näkyvyys kaupungin matkailussa on osa pitkää perinnettä ja edustajan roolin voidaan todeta alkaneen vuoden 1875 menestyksekkään kevätfestivaalin myötä. Heidät halutaan nostaa esille myös vetovoimatekijänä kaupungin matkaopassivustolla. Vertaamalla sivustoa muiden hanamachi-kaupunkien matkailusivustojen kanssa voidaan Kanazawan, Fukuokan, Niigatan ja Osakan geishoilla arvioida olevan samansuuntaista näkyvyyttä matkailun näkökulmasta. Kioton matkailuraporteista on nähtävissä, että geikoilla ja maikoilla voi olla vaikutusta matkustusmotiivina saapua Kiotoon ja merkitys on yleisesti suurempi ulkomaalaisille. Geikojen ja maikojen rooli matkustusmotiivina on kasvanut ulkomaalaisten turistien keskuudessa, sillä vuonna 2011 luku oli 9,1% ja vuonna 2016 16,7%. Toisaalta merkitys on ollut suurinta vuonna 2015 (21,0%). Merkitys on myös vaihdellut eri maissa ja alueissa näiden vuosien aikana. Vuonna 2016 Euroopasta, Oseaniasta ja Kiinasta tulevista matkustajista yli 20% ilmoitti geikot ja maikot matkustusmotiivikseen, joten nämä maat muodostavat kyseisen vuoden kärjen. Näiden jälkeen ovat Kaakkois-Aasia (16,2%), USA (14,1%), Taiwan (13,5%), Etelä-Korea (6,7%) ja Hong Kong (2,1%). Japanilaisten keskuudessa geikojen ja maikojen merkitys mat-kustusmotiivina on laskenut hieman vuodesta 2015 (2,6%) vuoteen 2016 (1,8%). Ikäluokittain tarkasteltuna vuonna 2016 eniten merkitystä geikoilla ja maikoilla on 20–29-vuotiaille (3,0%). Geikojen ja maikojen rooli matkustusmotiivina tekee heistä tietyssä mielessä erottuvan ihmisryhmän Kiotossa. Geikoihin ja maikoihin kytkeytyy myös lukuisia matkustusaktiviteetteja: heitä voidaan käydä katsomassa ja valokuvaamassa Gionissa, heiksi voidaan ”muuntautua” pukeutumispalveluiden avulla, heidän esiintymistä voidaan katsoa ja heihin liittyviä matkamuistoja voidaan ostaa. Turistien käynneillä Gionissa on myös varjopuolensa, sillä geikot ja maikot ovat kohdanneet viime vuosina fyysistä ja henkistä häirintää. Geikoihin ja maikoihin liittyvät aktiviteetit voidaan luokitella kolmeen kategoriaan heillä olevan toimijuuden mukaan. Tässä jaottelussa myös matkailijan aktiviteetissa käyttämillä aisteilla on merkitystä. Esitellyt kategoriat ovat 1. objektina olo, 2. esiintyjänä toiminen ja 3. läsnäolo ainoastaan kokijan mielessä. Riippuen siitä, onko aktiviteetin taustalla hanamachi tai ei, geikoilla ja maikoilla voi olla aktiviteetissa rooli myös taloudellisena hyödyn saajana.
  • Sandvik, Anna (2005)
    Pro gradu-avhandlingen är en etnografisk studie som handlar om charter som ett kulturellt system, som skiljer sig från vardagen. Chartern diskuteras å ena sidan genom dens karakteristiska drag och handlingsmönster av ritualer och ett inlärt koncept, och å andra sidan som en vecka borta från vardagen, där samhällets normer och sanktioner försvagas. På charter försvinner vissa normer, en del kommer till och vissa byts ut mot andra. Charterresenärerna har en annan kultur som aktualiseras utanför det normala och hemmets kultur, tid och omgivning. Undersökningens viktigaste material har varit fältanteckningar från ett fyra månader långt fält besök på Menorca, samt temaintervjuer med individer som arbetar på ön. I undersökningen har inte funnits några på förhand uppgjorda hypoteser, utan granskningen riktar sig på det undersökta fenomenets grundkaraktär och dess egenskaper. Som metodologisk utgångspunkt används ritualteorier och teorier om turism. Centrala begrepp i avhandlingen är ritualer, liminaltillstånd och normer. I avhandlingens empiriska del granskas chartern som en en-veckas semester där normerna och konventionerna försvagas och människorna börjar bete sig och klä sig på ett sätt de inte skulle hemma. I en skiljd del behandlas också chartern som ett kulturellt system, med ritualer, förväntningar och allmänna idéer för hur chartern skall vara, genom vilka man gör systemet klart och meningsfullt. I avhandlingen diskuteras framförallt charterresenärernas viktigaste ritualer och de S som sägs höra chartern till, nämligen sol, sand, hav (sea), sex, sprit och shopping. Ur resultaten framgår att charter är ett kulturellt system, något inlärt, med vissa komponenter och ritualer som hör till. Viktigt är att det är välorganiserat, med ett urval av restauranger, barer, stränder och saker att göra. Det är viktigt att det finns ett organiserat program hela veckan. Konceptet charter gör att man kan slappna av och bjuda på sig själv, och kanske släppa ut sitt andra jag. I och med att man är borta från vardagens normer och konventioner, kan man klä sig firare och också bete sig mera skämtsamt, sexuellt friare och kanske också barnsligare. Genom vissa ritualer, normer och allmänna idéer görs chartern värdefull. Den är speciellt värdefull eftersom den skiljer sig från vardagen.
  • Pouru, Saara (Helsingin yliopisto, 2019)
    Pro gradu –tutkielmassani käsittelen matkamuistoesineistön kehittämistä ja aiheeseen liittynyttä keskustelua Suomessa vuosina 1930–1945. Tutkimukseni aineisto koostuu arkistomateriaalista, painetusta kirjallisuudesta sekä lehdistöstä. Tutkimukseni keskeisin lähde on Suomen-Matkat ry:n koollekutsumana vuosina 1937–1945 toimineen matkamuistoesinetoimikunnan mietintö Suomalaiset matkamuistoesineet. Vaikka tutkimuskohteenani ovat matkamuistoesineet, kiinnitän esineitä enemmän huomion niiden kehittämisen taustalla vaikuttaneisiin ajatuksiin. Tutkimuskysymykseni on, millaisia mielikuvia Suomesta matkamuistoesineillä haluttiin rakentaa ja miten Suomen-Matkojen matkamuistoesinekomitean toiminta liittyi osaksi Suomessa tehtyä matkailu- ja maakuvamainontaa ja -viestintää. Suomi-kuvan viestintää on tutkittu jonkin verran. Tutkimukseni arvo on siinä, että liitän myös matkamuistoesineet osaksi maakuvan rakentamista. Aihetta ei ole lähestytty tästä näkökulmasta aiemmin. Tutkimukseni keskittyy maaseudulla kotioloissa käsityönä valmistettuihin kotiteollisuustuotteisiin, jotka 1930-luvun kirjoittelussa käsitettiin matkamuistoista keskeisimmiksi. Käyn työssäni läpi miksi matkamuistoesineet nousivat 1930-luvun kuluessa keskustelun aiheeksi ja syitä, jotka johtivat kiinnostuksen kasvuun. Käsittelen myös sitä, millaisia olivat edustavina pidetyt matkamuistot ja miten ne liittyivät käsityksiin suomalaisuudesta. Osoitan tutkimuksessani, että matkamuistoesineistöä kehitettiin määrätietoisesti osana suomalaisten matkailu- ja maakuvan viestintää. Esineiden kehittäminen kertoo siitä, millaisia ajatuksia suomalaisuuteen liitettiin. Matkamuistoesinekomitealle laadukkaan matkamuistoesineen keskeisimpiä piirteitä olivat aitous, kansanomaisuus ja paikallissävyisyys. Näiden piirteiden yhdistyessä muodostui matkamuisto, joka välitti maailmalle käsitystä Suomesta ja suomalaisista sivistyskansana. Matkamuistoesinetoimikunnalle oli tärkeää, että esineissä näkyi kansankulttuuri ja sen paikalliset erot Suomen sisällä. Vaikka matkamuistoja suunniteltiin pääasiassa kansainvälisiä matkailijoita varten, pyrittiin niillä vaikuttamaan myös itse suomalaisten käsityksiin suomalaisuudesta. Matkamuistoesineistön kehittäminen 1930-luvulla liittyi osaksi 1800-luvulla alkanutta suomalaisuuden symbolien luontia.
  • Kuusi, Hanna (Finnish University Network for Tourism Studies, 2008)
    Discussion and working papers