Browsing by Subject "matkakorvaus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Tillman, P; Miettinen, J (Kela, 2016)
    Työpapereita 102
    Tutkimuksessa selvitettiin rekisteritietojen perusteella Kelan sairausvakuutuslain perusteella kiireettömistä matkoista (muut kuin ambulanssilla ja helikopterilla tehdyt matkat) maksamien matkakorvausten kohdentumista vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin oikeutetuille Oulussa vuonna 2013. Lisäksi selvitettiin mm. Kelan kuntoutuksen ja vammaisetuuksien kohdentumista näille henkilöille. Tutkimusaineistona käytettiin meneillään olevaan laajaan, Oulua koskevaan tutkimushankkeeseen Kelan etuudet sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä muodostettua rekisteriaineistoa vuodelta 2013. Vuoden 2013 aikana oikeus vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin oli Oulussa noin 3 300 henkilöllä ja sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin noin 900 henkilöllä. Kelan sairausvakuutuslain mukaisia matkakorvauksia oli saanut 10 700 oululaista, joista 16 %:lla oli oikeus vammaispalvelulain ja 4 %:lla sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin. Niin vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset kuin sairausvakuutuslain mukaan korvatut matkatkin kohdentuivat etenkin yli 65-vuotiaille. Rekisteriselvityksen mukaan noin puolet vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin oikeutetuista oli saanut myös sairausvakuutuslain mukaisia matkakorvauksia kiireettömistä matkoista. Nämä henkilöt tekivät yli puolet (52 %) kaikista sairausvakuutuksen korvaamista kiireettömistä matkoista ja näistä matkoista aiheutui lähes puolet (46 %) matkakorvauksista. Osuus oli erityisen suuri vammaismatkoihin oikeutetuilla, ja heistä etenkin 16–64-vuotiailla. He olivat vain 11 % kaikista ikäryhmään kuuluvista matkakorvauksia saaneista, mutta tekivät 56 % korvatuista matkoista ja aiheuttivat 51 % matkakorvauksista. Esitetyt tulokset koskevat Oulua eivätkä ne ole suoraan yleistettävissä koko maahan. Oulussa väestö on melko nuorta, ja lisäksi yliopistosairaalakaupungissa sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät matkat ovat suhteellisen lyhyitä ja sairausvakuutuksen matkakorvausten käyttö on vähäistä, mikä ylikorostaa vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin oikeutettujen osuuksia sairausvakuutuslain mukaisista matkakorvauksista koko maahan verrattuna. Tarve yhteiskunnan eri sektorien järjestämien tai korvaamien henkilökuljetusten välisen yhteistyön lisäämiselle on ollut esillä jo vuosia. Uudistustarve on mainittu myös nykyisen hallituksen ohjelmassa. Myös tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon ns. sote-uudistus tulee muuttamaan toimintatapoja, kun vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on siirtymässä kunnilta maakunnille. Tällöin nyt eri tahojen rahoittamia henkilökuljetuksia voi olla yhden tahon vastuulla, mikä edistänee yhteistyön syntymistä.
  • Maljanen, T; Mattila, Y; Paltta, P; toim. (Kela, 2002)
    Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 52
    Vuosina 1998-2001 toteutettiin Kelan johdolla Matkojen kehittämishanke MATKE, jossa kokeiltiin erilaisia keinoja hillitä jo pidempään jatkunutta sairausvakuutuksen matkakorvausten voimakasta kasvua. Tavoitteena oli saavuttaa säästöjä järjestelyillä, jotka eivät huonontaisi kuljetusten palvelutasoa. Hanke koostui kuudesta eri puolilla Suomea toteutetusta osakokeilusta. Kustannuksia pyrittiin hillitsemään lähinnä yhteiskuljetuksilla ja matkaketjuilla, joita molempia järjestettiin etupäässä sairaalamatkoilla. Osassa kokeiluista matkakorvauksen omavastuuta oli pienennetty tai se oli poistettu kokonaan. Yhdessä kokeilussa matkat maksettiin älykortilla. Kahdessa kokeilussa keskussairaalaan perustettiin Kelan palvelupiste, jossa normaalin etuustoiminnan lisäksi hoidettiin kokeilumatkojen tilaustoimintaa. Tässä raportissa kuvataan MATKE-hankkeen tausta ja kunkin osakokeilun toteutus, arvioidaan kokeilujen vaikutuksia matkakorvauksiin sekä kuvataan matkustajien ja muiden kokeiluissa mukana olleiden mielipiteitä kokeilluista toimintatavoista. Tulosten mukaan kokeilluilla keinoilla on mahdollista saavuttaa säästöjä. Eri osakokeiluissa tulokset kuitenkin vaihtelivat huomattavasti eikä mitään yleistä, koko Suomeen sopivaa mallia tämän kokeilun perusteella ole osoitettavissa. Suurin vaikutus kokeilluilla malleilla näyttäisi olevan harvaan asutuilla seuduilla, joissa julkiset liikenneyhteydet ovat puutteelliset. Valtaosa yhteiskuljetuksessa matkustaneista piti sitä parempana tai ainakin yhtä hyvänä vaihtoehtona kuin yksin taksilla matkustamista. Myös matkaketjuihin ja älykortin käyttöön suhtauduttiin myönteisesti.
  • Turunen, Elina; Tillman, Päivi; Maunula, Nico (Kela, 2016)
    Sosiaali- ja terveysturvan raportteja
    Kela maksaa sairausvakuutuslain perusteella yöpymisrahaa (enintään 20,18 euroa/yö) esimerkiksi silloin, kun potilaan on hoitoon tai kuntoutukseen ehtiäkseen tultava hoito- tai kuntoutuspaikkakunnalle jo edeltävänä päivänä tai vanhemmat yöpyvät lähellä sairaalassa hoidettavaa lastaan. Sairausvakuutuksesta on viime vuosina maksettu yöpymisraha noin 50 000 yöpymisestä vuodessa. Puolet yöpymiskorvauksista kohdentuu alle 25-vuotiaille, ja eniten niitä on maksettu vastasyntyneiden ja pikkulasten hoitoon liittyen. Yöpymiset liittyvät useimmiten yliopistosairaalassa annettuun sairaanhoitoon, etenkin lastentauteihin ja syöpätauteihin. Myös Kelan kuntoutuskursseihin liittyvien yöpymisten osuus on melko suuri. Yöpymiskorvauksia käytetään asukasmäärään suhteutettuna eniten Lapissa. Usein Kela-korvaus maksetaan yöpymisestä potilashotellissa. Tutkimuksessa kartoitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa toimivat potilashotellit, joita oli 18. Ne ovat hyvin erikokoisia, usein tavallisia kerrostaloasuntoja, ja palveluja on niukalti. Niitä ylläpitävät järjestöt, etenkin (lapsi)syöpäjärjestöt, ja sairaalat, viime aikoina on perustettu myös yksityisiä potilashotelleja. Potilashotelli toimii usein tiiviissä yhteistyössä läheisen sairaalan tai sen tietyn osaston kanssa. Potilailta peritään useimmiten täsmälleen Kelan yöpymiskorvauksen suuruinen tai vain hieman sitä suurempi hinta. Eniten yövytään potilashotelleissa Helsingissä ja Oulussa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa potilashotellia käytetään paitsi pitkän matkan takia yöpyville myös osana sairaalahoitoa tavallista vuodeosastoa edullisempana hoitopaikkana. Keskeinen käyttäjäryhmä on vasta synnyttäneet äidit, mutta käyttöä on monen erikoisalan potilailla. Potilashotelleihin liittyvän kirjallisuuskatsauksen mukaan suuri osa tutkimuksista liittyi nimenomaan synnytyksen jälkeiseen hoitoon. Myös itse järjestetyistä yöpymisistä maksetaan korvauksia.