Browsing by Subject "matkapuhelimet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Mustonen, Laura (2007)
    Tutkimuksessa matkapuhelimen suosiota avataan tutkimalla käyttäjien laitteelle antamia merkityksiä. Tutkimus on luonteeltaan kulttuurintutkimus ja se on tehty laadullisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen pääaineiston muodostavat tutkimushetkellä 25-26-vuotiaiden opiskelijoiden haastattelut, jotka suoritettiin puolistrukturoitua haastattelurunkoa käyttäen. Lisäksi on seurattu tutkimuksen teon aikaan (keväästä 2005 syksyyn 2006) julkisissa viestintävälineissä käytyä kännykkään liittyvää keskustelua, jota on osin käytetty myös tutkimuksen aineistona. Tutkimuksen empiiriseen aineistoon perustuvia tutkimustuloksia verrataan myös matkapuhelimesta aiemmin tehtyihin tutkimuksiin, jolloin saadaan kuva matkapuhelimen merkitysten muuttumisesta pidemmällä aikavälillä sekä merkitysten eroista eri väestöryhmien kesken. Keskeisenä tutkielmassa toimii Mika Pantzarin tulkinta tavaramaailmasta, jonka nähdään muodostuvan ihmisten ja tavaroiden välisistä suhteista. Tällöin suhde laitteen ja sen käyttäjän välillä nähdään aktiiviseksi, ja ymmärretään, että myös esineillä on vaikutusta toistensa menestymiseen. Käyttäjien kiinnostusta matkapuhelimeen avataan Kai Ilmosen tarpeen-käsitteen avulla. Matkapuhelimen teknisten ominaisuuksien vaikutusta ihmisen ja laitteen välisessä suhteessa pohditaan tarjouman-käsitteen avulla. Tutkimuksessa ovat keskeisinä myös mm. Johanna Uotisen, Marja Vehviläisen, Sari Tuuvan, Riitta Nieminen-Sundellin ja Ilkka Tuomen tulkinnat ihmisen ja laitteen välisestä suhteesta. Matkapuhelinta tutkimalla on mahdollista saada esiin käyttäjien tunteita, sosiaalisia suhteita ja taitoja. Tutkimuksessa matkapuhelin määrittyy hyvin henkilökohtaiseksi laitteeksi. Matkapuhelimella on suhteita myös muihin esineisiin: se on esimerkiksi raivannut lankapuhelimen tieltään ja koska Internetiä on totuttu käyttämään tietokonepäätteeltä, on tämä estävä tekijä kännykkävälitteisen Internetin yleistymiselle. Tutkittavien puheessa viestintävälineet muodostivat hierarkian, jossa kasvokkaista tapaamista arvostettiin eniten. Kännykkä on koettu helpoksi lähestyä, sillä ensimmäisten GSM-puhelinten käyttöliittymä on osattu rakentaa kulttuurisen tiedon mukaiseksi. Kännykkään tuodut uudet ominaisuudet ja monimutkaisempi käyttöliittymä saattavat tehdä siitä pelottavamman. Kännykällä on yhä statusarvoa, koska sen avulla on mahdollista esittää arvostuksiaan. Käyttäjän suhde kännykkään muuttuu elämäntilanteen mukaan: lapselle se on lähinnä lelu, teinille väline vertaisryhmän kommunikointiin ja lapsen vanhemmalle väline huolenpitoon ja arjen järjestämiseen. Tutkittaville nuorille aikuisille se oli sosiaalisten suhteiden ylläpitäjä. Tutkittavat eivät kokeneet kännykän velvoittavan jatkuvaan sosiaalisuuteen, vaan pikemminkin he halusivat olla jatkuvasti tavoitettavissa. Kännykkä ei ole korvannut sosiaalista kanssakäymistä, vaan se on tullut sosiaalisten suhteiden ylläpitäjäksi. Kännykän sosiaalinen luonne oli tutkittaville yhä kännykän tärkein ominaisuus. Kännykälle on annettu keskeinen sija ihmisten ja laitteiden muodostamassa tavaramaailmassa, joten sitä ei koeta enää vapaaehtoiseksi eikä siitä siksi haluta luopua.
  • Martela, Anna (Helsingfors universitet, 2013)
    This Master’s Thesis will reflect on how information can empower women in urban West Jakarta through examining two different forums that provide crucial healthcare information for women in lower income families. My main focus is on analyzing a mobile phone service, which was a pilot project by Nokia Life and Mercy Corps in West Jakarta, targeted for pregnant women and women with small children. My research is based on participatory observation, focus group discussions, and interviews in late 2011 and early 2012. Anthropological research does not provide many studies on how women in development countries use mobile phones. My Master’s Thesis tries to shed light on this area. In addition to this, the study tackles the growing but little researched field of mobile phone use in health services; the so-called Mhealth use. In my thesis I will look at technology use from a gender perspective. I am especially interested in the feelings mobile phone services such as Nokia Life generates in its women users. I will thus show how information via mobile phones can have the potential to empower women, even though some barriers to the empowerment process occur in developing countries. As a theoretical basis I will utilize, for example, Chib et al.’s (2008) ICTs for development model. I will also discuss how women in West Jakarta use their mobile phones, and argue that mobile phones can impact women’s lives, but only if the socio-cultural setting allows this. In West-Jakarta, mobile phone and Mhealth use broadened mothers’ lives within the domain of motherhood. Their cultural and social setting thus set the limits on how the mobile phones could alter their lives.
  • Mäenpää, Pasi (2005)
    Tutkimus tarkastelee kuluttamisen, kaupunkikulttuurin ja julkisen tilan yhteyksiä. Se muodostuu modernin kaupungin vuorovaikutuksen teoretisoinnista, kolmesta empiirisestä tapaustutkimuksesta, soveltavasta osuudesta sekä syventävästä ja yleistävästä loppukeskustelusta. Tutkimuksen kohde on Helsinki, erityisesti sen keskusta ja kaupalliset tilat. Tutkimus yhdistää sekä teoreettisesti että empiirisesti kulutussosiologiaa ja kaupunkisosiologiaa sekä monitieteistä kaupunkitutkimusta (urban studies). Se käsittelee kuluttamisen yleistynyttä kaupunkikäytäntöä, josta on tullut kaupungin näkyvin piirre. Tutkimus kontekstualisoi ja tilallistaa kuluttamisen kulttuurisen ilmiön lähestymällä sitä julkista kaupunkitilaa määräävänä toiminnallisuutena. Teoreettisesti tutkimus pohjaa lähinnä Georg Simmelin, Erving Goffmanin, Richard Sennettin, Marshall Bermanin, Colin Campbellin ja Roger Caillois’n käsitteellistyksiin kaupunkilaisten vuorovaikutuksesta modernissa julkisessa tilassa, jota kutsun kaupunkijulkisuudeksi. Kaupunki julkisena esiintymisen paikkana, theatrum mundina on yksi kaupunkitutkimuksen perusajatuksista. Tämän ja aineistojen avulla osoitan, että myös pelin tai leikin sosiaaliseen muotoon liittyvä sattumanvaraisuus ja jäljittely ovat kaupunkikulttuurin peruselementtejä. Kuluttaminen mielihyvähakuisena shoppailuna on kiertelyä ja katselua sekä haaveilua ja tavaroiden mentaalista tunnustelua ja sovittelua ennen ostamista. Yleistyneenä kaupunkikäytäntönä myös se muodostaa autonomisen ja itsetarkoituksellisen pelin tai leikin, jonka mahdollistaa julkisen tilan sosiaalinen järjestys anonyymien ihmisten välisenä katseenvaraisena ja välttämiskäyttäytymiseen perustuvana vuorovaikutuksena. Johdan empiiristen aineistojen kautta ennakoimattoman ennakoinnin ja mimeettisen itsesuhteen käsitteet, joita sovellan aineistoihin edelleen. Kulutuskeskeisen kaupunkikulttuurin perusluonne kiinnittyy mimeettiseen itsesuhteeseen eli tapaan, jolla toisilleen tuntemattomat yksilöt heijastavat oman ihannekuvansa kaupunkijulkisuudessa ja avautuvat uusille tavoille esittää itseä itselleen. Goffmanin perusajatus yhteiskunnasta ”itsen dramatisoimisena” ja ”mielikuvien hallintana” kääntyvät kulutuskulttuurissa sisäänpäin mimeettiseksi itsesuhteeksi. Tämän pohjalta esitän teorian modernista kulutuksesta, joka selittää sen kyltymättömyyden ja laajenemisen. Analysoin ja kritisoin nykykaupungin tilallista järjestystä ja tilan tuotantoa. Lopuksi syvennän urbaanin leikin teoriaa ja laajennan sen soveltamista yleisiin kaupunkikulttuurisiin ja nykyajan piirteisiin osoittamalla yhteyksiä ja vaikutussuhteita esimerkiksi arkkitehtuuriin, nuorisokulttuuriin ja teknologian kehitykseen. Kuluttamisessa toteutuva yksilön uusintuminen ja kaupunkijulkisuus muodostavat nyky-yhteiskunnalle perustavan vaihtosuhteen.
  • Kingo, Henri (2000)
    Matkapuhelimet ovat 1990-luvulta lähtien tulleet osaksi yhä useampien ihmisten elämää ja samalla muovanneet voimakkaasti suomalaista yhteiskuntaa. Erityisesti nuoret ovat luoneet omaa matkapuhelinkulttuuriaan ja omaksuneet kännykät erottamattomaksi osaksi arkeaan. Teknisen kehityksen myötä matkapuhelimilla voidaan nykyään tehdä muutakin kuin puhua ja niiden avulla käytettäviä palveluja kutsutaan lisäarvopalveluiksi. Näitä palveluja voidaan käyttää GSM- ja WAP-puhelimilla (Wireless Application Protocol) sekä Internetin kautta. Tämän tutkimuksen oletuksena on, että tietoyhteiskunnan kehitys ja matkaviestinnän lisääntynyt käyttö ovat johtaneet nuorten elämäntavan muutokseen. Tästä muutoksesta käytetään tässä käsitettä mobiili elämäntapa. Tutkimuksen kohteena ovat lisäarvopalvelut, niitä käyttävät nuoret ja heidän elämäntapansa. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää ja kuvata, miten nuorten elämäntavan mobiilisuus ilmenee lisäarvopalvelujen käytössä. Tätä kysymystä tarkastellaan kahdelta suunnalta: miten lisäarvopalveluja käytetään ja kuinka mobiileja palveluja käyttävät nuoret ovat elämäntavaltaan. Elämäntavan mobiilisuutta tarkastellaan nuorten kulutuksen, ajan- , paikan- ja tilankäytön sekä liikkuvuuden suhteen. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan niitä tarpeita, joita nuoret palvelujen avulla tyydyttävät: käytetäänkö palveluja viihtymiseen, tiedonhakuun, elämän helpottamiseksi vai sosiaalisten tarpeiden tyydyttämiseen. Tutkimus on toimeksianto Sonera Oy:ltä ja Small Planet Ltd:ltä ja se suoritettiin Internet-surveynä Sonera Zed -Internet-sivuilla kesäkuussa 2000. Tutkimuksessa testattiin samalla Internetin käyttöä yhteiskuntatieteellisenä tutkimusvälineenä. Tutkimusaineisto koostui yli 300:n palvelua käyttäneen nuoren vastauksista. Aineistoa käsiteltiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla ja avoimia vastauksia analysoitiin laadullisesti. Matkaviestinpalvelujen käyttöä ei ole yhteiskuntieteissä vielä paljoa tutkittu. Tässä tutkimuksessa tärkeimpinä lähteinä käytettiin kuitenkin seuraavia teoksia: Hyvönen, K., Hallman, H., Kilpiö, E. & Laaksonen, P. (1998) Sähköistyvä arki. Kuluttajat ja sähköisten markkinoiden mahdollisuudet. Helsinki, Sitra. Kopomaa, T. (2000) Kännykkäyhteiskunnan synty. Tihentyvä arki, tiivistyvä kaupunki. Helsinki, Gaudeamus. Mäenpää, P. (2000) Digitaalisen arjen ituja. Kännykkä ja urbaani elämä. Teoksessa Hoikkala, T. & Roos, J. P. (toim.) 2000-luvun elämä. Sosiologisia teorioita vuosituhannen vaihteesta. Helsinki, Gaudeamus. Puirava, M. (toim.) (1997) Kuluttajat ja multimediapalvelut. Digitaalisen median raportti 1/97. Helsinki, Tekes.