Browsing by Subject "matkaviestinpalvelut"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Repo, Petteri; Hyvönen, Kaarina; Pantzar, Mika; Timonen, Päivi (Kuluttajatutkimuskeskus, 2003)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 2/2003
    Videon eli liikkuvan kuvan katselu matkapuhelimella tuli käytännössä teknisesti mahdolliseksi Suomessa vuoden 2002 jälkipuoliskolla. Tutkimuksessamme etsimme ideoita sille, missä tilanteissa matkapuhelimen videonkatselumahdollisuudelle on käyttöä. Annoimme videon katseluun soveltuvia matkapuhelimia tutkimukseen osallistuville, jotka katselivat videoita monenlaisissa tilanteissa. He kirjasivat arvionsa katselutilanteiden mielekkyydestä päiväkirjaan. Vaikuttaa siltä, että videopuhelimille on ainakin kahdenlaisia luontevia käyttötilanteita. Itseänsä voi viihdyttää katselemalla videoita virikkeettömässä tilanteessa kuten bussimatkalla tai kauppajonossa. Videoiden äärellä voidaan lisäksi kokea yhteisiä elämyksiä esimerkiksi karaokevideon ja lasten piirrettyjen parissa.
  • Repo, Petteri; Hyvönen, Kaarina; Pantzar, Mika; Timonen, Päivi (National Consumer Research Centre, 2003)
    National Consumer Research Centre. Publications 5/2003
    Watching a video, or moving image, on a mobile phone became technically possible in Finland during the latter part of 2002. Our study looks for ideas about the kinds of situations in which such mobile video possibility can be of use. We gave a mobile phone with video capability to users who then watched mobile videos in different situations. They wrote down their evaluations about the meaningfulness of these situations in a diary. It appears that there are at least two kinds of situations in which the use of a mobile video phone seems natural. Firstly, users can entertain themselves in boring situations such as during a bus trip or queuing in a store. Secondly, a mobile video offers the opportunity to share experiences, for instance, watching a karaoke video or children's animated cartoons.
  • Kingo, Henri (2000)
    Matkapuhelimet ovat 1990-luvulta lähtien tulleet osaksi yhä useampien ihmisten elämää ja samalla muovanneet voimakkaasti suomalaista yhteiskuntaa. Erityisesti nuoret ovat luoneet omaa matkapuhelinkulttuuriaan ja omaksuneet kännykät erottamattomaksi osaksi arkeaan. Teknisen kehityksen myötä matkapuhelimilla voidaan nykyään tehdä muutakin kuin puhua ja niiden avulla käytettäviä palveluja kutsutaan lisäarvopalveluiksi. Näitä palveluja voidaan käyttää GSM- ja WAP-puhelimilla (Wireless Application Protocol) sekä Internetin kautta. Tämän tutkimuksen oletuksena on, että tietoyhteiskunnan kehitys ja matkaviestinnän lisääntynyt käyttö ovat johtaneet nuorten elämäntavan muutokseen. Tästä muutoksesta käytetään tässä käsitettä mobiili elämäntapa. Tutkimuksen kohteena ovat lisäarvopalvelut, niitä käyttävät nuoret ja heidän elämäntapansa. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää ja kuvata, miten nuorten elämäntavan mobiilisuus ilmenee lisäarvopalvelujen käytössä. Tätä kysymystä tarkastellaan kahdelta suunnalta: miten lisäarvopalveluja käytetään ja kuinka mobiileja palveluja käyttävät nuoret ovat elämäntavaltaan. Elämäntavan mobiilisuutta tarkastellaan nuorten kulutuksen, ajan- , paikan- ja tilankäytön sekä liikkuvuuden suhteen. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan niitä tarpeita, joita nuoret palvelujen avulla tyydyttävät: käytetäänkö palveluja viihtymiseen, tiedonhakuun, elämän helpottamiseksi vai sosiaalisten tarpeiden tyydyttämiseen. Tutkimus on toimeksianto Sonera Oy:ltä ja Small Planet Ltd:ltä ja se suoritettiin Internet-surveynä Sonera Zed -Internet-sivuilla kesäkuussa 2000. Tutkimuksessa testattiin samalla Internetin käyttöä yhteiskuntatieteellisenä tutkimusvälineenä. Tutkimusaineisto koostui yli 300:n palvelua käyttäneen nuoren vastauksista. Aineistoa käsiteltiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla ja avoimia vastauksia analysoitiin laadullisesti. Matkaviestinpalvelujen käyttöä ei ole yhteiskuntieteissä vielä paljoa tutkittu. Tässä tutkimuksessa tärkeimpinä lähteinä käytettiin kuitenkin seuraavia teoksia: Hyvönen, K., Hallman, H., Kilpiö, E. & Laaksonen, P. (1998) Sähköistyvä arki. Kuluttajat ja sähköisten markkinoiden mahdollisuudet. Helsinki, Sitra. Kopomaa, T. (2000) Kännykkäyhteiskunnan synty. Tihentyvä arki, tiivistyvä kaupunki. Helsinki, Gaudeamus. Mäenpää, P. (2000) Digitaalisen arjen ituja. Kännykkä ja urbaani elämä. Teoksessa Hoikkala, T. & Roos, J. P. (toim.) 2000-luvun elämä. Sosiologisia teorioita vuosituhannen vaihteesta. Helsinki, Gaudeamus. Puirava, M. (toim.) (1997) Kuluttajat ja multimediapalvelut. Digitaalisen median raportti 1/97. Helsinki, Tekes.