Browsing by Subject "matkustaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Borkowski, Paula (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää relevantteja konteksteja puolalaisen kirjailijan Andrzej Stasiukin (1960–) kirjoittaman matkakirjan Matkalla Babadagiin (2006; alkuteos Jadąc do Babadag 2004) tulkintaan sekä esittää tulkinta teoksesta näiden kontekstien valossa. Tutkimuksen ensisijainen tutkimusmateriaali koostuu Matkalla Babadagiin –teoksen puolankielisestä alkuteoksesta sekä siinä olevista rajoja ja rajanylityksiä kuvaavista episodeista. Toissijaisena tutkimusmateriaalina on käytetty konteksteja kuvaavia kirjallisia lähteitä kirjallisuuden- ja kulttuurientutkimuksen alalta sekä poliittisen ja kulttuurisen maantieteen parissa tehdyn rajatutkimuksen alalta. Tutkimuksen teoreettisena ja metodologisena viitekehyksenä on hermeneuttinen lähestymistapa. Tarkemmin teoksen tulkinnassa on käytetty kirjallisuuden- ja kulttuurintutkija Mikko Lehtosen kehittämää kontekstien hermeneutiikkaa, jossa tekstille annettujen merkitysten ja tulkintojen nähdään olevan sidoksissa moninaisiin konteksteihin. Tutkijan tehtävänä on identifioida ja kuvata tulkinnan kannalta relevantit kontekstit. Kontekstien hermeneutiikalla tavoitellaan siten paitsi tekstin myös sen tulkinnassa keskeisten kontekstien ymmärtämistä. Tutkimuksen tulokset jakautuvat kahteen kategoriaan. Ensimmäisen kategorian tulokset ovat Matkalla Babadagiin –teoksen luennassa esille nousseet kontekstit. Näitä ovat raja (geo)poliittisena käsitteenä, 1980-luvulla syntynyt Keski-Euroopan idea ja Andrzej Stasiukin kirjallisessa tuotannossa hahmottuva keskieurooppakuva sekä vuoden 1989 jälkeinen transformaation aikakausi yhteiskunnallisena ja kulttuurisena kontekstina. Ensimmäisen kategorian tuloksina voidaan pitää myös tarkennettuja tutkimuskysymyksiä: mikä on rajojen merkitys Andrzej Stasiukin keskieurooppakuvan muodostumisessa ja miten transformaation aikakausi selittää keskieurooppakuvan muodostumista ja kertojan kokemuksia rajojen ylittämisestä. Toisen kategorian tulokset ovat tutkimuksen päätulokset. Tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää ymmärrystä siitä, että rajojen ylittämisellä eli matkustamisella on keskeinen merkitys Andrzej Stasiukin keskieurooppakuvan rakentumisessa. Rajojen avautuminen vuoden 1989 jälkeen toi vapauden matkustaa ja mahdollisuuden alkaa luoda subjektiivista omaa Eurooppaa (puol. moja Europa), mutta samalla se aloitti vääjäämättömän kehityksen kohti rajojen ja niiden tuoman matkustamisen konkretian vähittäistä katoamista. Vaikka Stasiukin omassa Euroopassa on kyse subjektiivisesta keskieurooppakuvasta, jää hän Matkalla Babadagiin –teoksen kertojan kautta tulkittuna ulkopuoliseksi tässä itse rakentamassaan Euroopassa. Rajoihin liittyy myös kokemus niiden absurdiudesta. Kertojan kokemus rajoista ei muodosta yhtenäistä kertomusta, joka auttaisi jäsentämään sitä tilaa, jossa hän matkustaa. Jokainen raja on erilainen ja kokemus rajan kohtaamisesta on subjektiivinen. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että kertojan kohtaamista rajoista muodostuu verkko, jolla on ajallinen ja tilallinen ulottuvuus. Matkustaessaan kertoja ylittää nykyisiä valtionrajoja, mutta hän kohtaa myös maisemaan ja kulttuuriseen muistiin tallentuneita reliikkirajoja. Reliikkirajojen kohtaaminen havainnollistaa sitä, miten muistaminen ja mielikuvitus ovat Stasiukin keskieurooppakuvan rakentamisen strategioita konkreettisen matkustamisen ohella. Tutkimuksen toinen oleellinen johtopäätös on, että ilman matkustamisen ja rajojen ylittämisen konkretiaa Stasiukin luoma keskieurooppakuva pohjautuisi pelkästään alati neuvoteltavissa olevaan muistamiseen ja diskursiiviseen tulkintaan. Matkustamisen konkretian tarve selittää myös vuoden 1989 ja transformaation ajan merkitystä Stasiukin keskieurooppakuvan muodostumisessa. Rajojen avautuminen loi konkreettisen mahdollisuuden ylittää rajoja, kerätä passiin leimoja ja vierailla paikoissa, jotka lähitulevaisuudessa saattaisivat muuttua tunnistamattomiksi. Rajojen avautuminen mahdollisti myös vaihtoehtoisen tilan tulkinnan ja “Eurooppaan paluun” –reitin esittämisen, jollaiseksi Stasiukin keskieurooppakuva voidaan myös tulkita kuten tämän tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään.
  • Garcia, Leandro; Johnson, Rob; Johnson, Alex; Abbas, Ali; Goel, Rahul; Tatah, Lambed; Damsere-Derry, James; Kyere-Gyeabour, Elvis; Tainio, Marko; de Sá, Thiago H.; Woodcock, James (Pergamon, 2021)
    Environment International 155, 106680
    Background: Health impact assessments of alternative travel patterns are urgently needed to inform transport and urban planning in African cities, but none exists so far. Objective: To quantify the health impacts of changes in travel patterns in the Greater Accra Metropolitan Area, Ghana. Methods: We estimated changes to population exposures to physical activity, air pollution, and road traffic fatality risk and consequent health burden (deaths and years of life lost prematurely – YLL) in response to changes in transportation patterns. Five scenarios were defined in collaboration with international and local partners and stakeholders to reflect potential local policy actions. Results: Swapping bus and walking trips for car trips can lead to more than 400 extra deaths and 20,500 YLL per year than travel patterns observed in 2009. If part of the rise in motorisation is from motorcycles, we estimated an additional nearly 370 deaths and over 18,500 YLL per year. Mitigating the rise in motorisation by swapping long trips by car or taxi to bus trips is the most beneficial for health, averting more than 600 premature deaths and over 31,500 YLL per year. Without significant improvements in road safety, reduction of short motorised trips in favour of cycling and walking had no significant net health benefits as non-communicable diseases deaths and YLL benefits were offset by increases in road traffic deaths. In all scenarios, road traffic fatalities were the largest contributor to changes in deaths and YLL. Conclusions: Rising motorisation, particularly from motorcycles, can cause significant increase in health burden in the Greater Accra Metropolitan Area. Mitigating rising motorisation by improving public transport would benefit population health. Tackling road injury risk to ensure safe walking and cycling is a top priority. In the short term, this will save lives from injury. Longer term it will help halt the likely fall in physical activity.
  • Liukkonen, Iida (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan hinnan roolia matkojen varauskäytännöissä sekä vapaa-ajan matkustamisen elämyksellisyyttä. Aikaisempi aihetta käsitellyt tutkimus on keskittynyt lähinnä kvantitatiiviseen tutkimukseen, jolla on tuotettu laajoja ja yleistettäviä aineistoja. Tutkimuksissa on keskitytty selvittämään muun muassa eri matkan varauskanavien ja lisäpalveluiden käyttöä sekä tyypittelemään erilaisia turisteja. Elämyskulutuksen ja hintamielikuvien tarkastelussa on kuitenkin korostettu kuluttamisen subjektiivisia ulottuvuuksia, kuten tunteita ja symbolisia merkityksiä. Tällaisten henkilökohtaisten kokemusten kuvaamiseen soveltuu paremmin kvalitatiivinen kuin kvantitatiivinen tutkimusote. Matkailualan alati kasvaessa sen tutkiminen uusista näkökulmista on perusteltua. Tutkielma täydentää siis aiempaa teoriaperinnettä tutkimalla mahdollisia vaikuttimia kuluttajien matkan valinnan taustalla sekä näkemyksiä matkustamiseen liittyvästä elämyksellisyydestä. Tutkimusaineisto on kerätty Matka 2015 –messuilla haastattelemalla 13 messuvierasta. Aineisto sisältää myös kaksi testihaastattelua. Iältään vastaajat ovat 24—67-vuotiaita. Haastatelluista viisi on miehiä ja kahdeksan naisia. Tutkielman analyysi on tehty haastatteluiden pohjalta, ja sovellan siihen laadullista sisällönanalyysia sekä teemoittelua. Tutkimuksessa ilmeni, että kuluttajat määrittävät lentoyhtiötyypit ja lisäpalvelut eri tavalla kuin yritykset ja tiedeyhteisö. Lentoyhtiötyyppien määrittelyssä hämmennystä aiheuttavat yhtiöt, jotka yhdistelevät liiketoiminnassaan sekä perinteisten että halpalentoyhtiöiden piirteitä. Lisäpalveluina taas nähdään vain lentomatkaan suoraan kytköksissä olevat palvelut, kuten ateriat ja matkatavarat. Kaikki haastateltavat kertovat vertailevansa matkoja hinnan perusteella ja etsivänsä halpoja matkoja. Tutkimuksen mukaan edullisuutta arvioidaan kuitenkin absoluuttisen hinnan sijaan suhteessa kuluttajan omiin mielikuviin. Käytännössä haastateltavat haluavat löytää edullisimmat ja samalla muut kriteerit täyttävät matkat. Muita kriteereitä matkan valinnalle ovat loman ajankohta, määrättyjen vuorokaudenaikojen ja lentoyhtiöiden suosiminen sekä mieltymykset suoriin tai välilaskullisiin lentoreitteihin. Käsityksiin hinnan edullisuudesta vaikuttavat myös kuluttajan mielikuvat siitä, minkä lentoyhtiötyypin lennolle hän on ostamassa lippua. Tutkimuksen perusteella kuluttajat arvostavat matkustamisessa ennen kaikkea ainutlaatuisia, omasta arjesta poikkeavia kokemuksia. Mieluisimmiksi arvioidaan ne matkat, joilla on päästy näkemään ja kokemaan jotakin eksoottista. Merkittävää on myös se, että monta kertaa vuodessa matkustavat haastateltavani eivät puhu Tukholmaan/Ruotsiin tai Tallinnaan/Viroon menemisestä matkustamisena. Lähialueilla vain käydään, mutta matkustamisella viitataan joissakin kaukaisemmissa paikoissa vierailemiseen. Lisäksi elämyksellisyys näkyy haastateltavien kertomissa motiiveissa saapua Matkamessuille. Messut tarjoavat vieraille ympäristön, jossa voi haaveilla ja hakea inspiraatiota tulevia matkoja varten ilman varsinaista ostotarkoitusta. Haastateltavistani vähiten matkustavat liittävät iloa myös itse matkantekoon ja lentämiseen. Enemmän matkustaneet taas näkevät lentämisen ikävänä välttämättömyytenä, joka pitää vain kestää mukavalle lomalle pääsemiseksi.
  • Niemistö, Johanna; Soimakallio, Sampo; Nissinen, Ari; Salo, Marja (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2 / 2019
    Selvitys pyrkii antamaan lukijalle yleiskuvan lentoalasta ja sen vaikutuksista, esittämään mitä tekijöitä huomioidaan kun päästöjä arvioidaan ja lasketaan eri tarkoituksia varten, ja miten suuria lentomatkustuksen päästöt ovat. Lisäksi tarkastellaan erilaisia päästöjen vähentämisen keinoja keskittyen erityisesti teknisiin ja säädöksellisiin toimiin. Selvityksen kohteina ovat myös erilaiset päästöskenaariot sekä muita lentämiseen liittyviä seikkoja kuten lentovero, päästölaskurit, hiilineutraalius, matkustuskäyttäytymisen mahdolliset muutokset ja kuluttajan henkilökohtainen hiilibudjetti. Globaalisti lentoliikenteen osuus on noin 2–3 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä. Lentoala kuitenkin kasvaa nopeasti ja lentomatkustajien määrän odotetaan tuplaantuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Lentoliikenteen aiheuttamia melu- ja kasvihuonekaasupäästöjä on jo vähennetty erilaisin teknisin ja operatiivisin keinoin. Standardien ja teknisen kehityksen avulla rajoitetaan lentokoneiden moottori- ja melupäästöjä sekä parannetaan koneiden tehokkuutta. Päästöjä on vähennetty myös tehostamalla lentämistä yhteisten ilmatilasopimusten, lentojen reitityksen ja lennonohjauksen avulla. Fossiilisten lentopolttoaineiden korvaaminen uusiutuvista raaka-aineista kestävästi tuotetuilla vaihtoehtoisilla polttoaineilla on olennaista päästöjen rajoittamiseksi. Raaka-aineiden ja tuotannon kalleus sekä vähäinen tuotantokapasiteetti ovat toistaiseksi olleet suurimpia esteitä vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön yleistymiselle. Sähkön avulla tuotettuja polttoaineita ja sähkölentokoneita kehitetään myös parhaillaan. Euroopan talousalueen sisäiset lennot ovat kuuluneet päästökaupan piiriin vuodesta 2012 lähtien ja kansainvälisesti valtiot ovat sitoutuneet lentoalan hiilineutraaliin kasvuun vuoden 2020 jälkeen. Hiilineutraalius perustuu päästöjen kasvun kompensointiin ICAOn päästöhyvitysjärjestelmä CORSIAn avulla. Päästöjen laskennassa lentoliikenne jaetaan kotimaan ja ulkomaan liikenteeseen. Erottelu perustuu myydyn lentopolttoaineen määrään. Tilastot eivät anna selvää kuvaa eri kansallisuuksiin kuuluvien matkustajien jakautumisesta lentoliikenteessä: Ulkomaalaisen lentämä matka Suomessa vaikuttaa Suomen lentoliikenteen päästöihin, mutta suomalaisten lentomatkat ulkomaisten valtioiden välillä tai ulkomailta Suomeen eivät puolestaan vaikuta Suomen lentoliikennepäästöihin. Vaikka lentojen keskimääräinen merkitys kasvihuonekaasupäästöissä onkin vielä pienehkö, kuluttajan henkilökohtaisessa hiilibudjetissa jo yksittäinen lentomatka voi olla suuressa roolissa. Kuluttaja voi vähentää lentomatkustuksensa päästöjä omien valintojensa avulla, esimerkiksi vaihtamalla matkakohdetta tai kulkutapaa ja jättämällä lentomatkan tekemättä. Päästöjä voi myös kompensoida. Lentoliikenne on kansainvälistä ja säädeltyä toimintaa, joka kietoutuu yhteen eri toimialojen kanssa. Lentoliikenteen kasvuun tulevaisuudessa vaikuttavat useat eri tekijät kuten yleinen talous- ja liike-elämän kasvu, tekninen kehitys, sääntelyjärjestelmät, polttoaineiden ja lentolippujen hinnat sekä niiden kysyntä. Vaihtoehtoisten liikkumistapojen saatavuus ja hinta vaikuttavat niiden kilpailukykyyn lentämiseen verrattuna, samoin kuin ihmisten odotukset matkoille. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tarvitaan edelleen kestävämpien ratkaisujen kehittämiseksi. Lentämisen verotus ja toimet vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi voivat olla merkittäviä ohjauskeinoja tulevaisuudessa. Sääntelyn uudistaminen ja yhtenäistäminen globaalisti tai vähintään Euroopan laajuisesti mahdollistaa tasaisemman kilpailuasetelman lentoyhtiöiden ja -asemien välillä. Samaan aikaan kansalliset kokeilut ja uudistukset voivat omalta osaltaan kehittää myös kansainvälistä sääntelyä. Esimerkiksi muutamien valtioiden käyttöön ottamat lentoliikenteen verot herättävät keskustelua myös muissa valtioissa. Lentoliikenteen ennakoitu voimakas kasvu ja kasvun hiilineutraaliuden saavuttaminen kompensoimalla ovat todennäköisesti jatkossakin kriittisen tarkastelun kohteina, kun kansainvälisin ja kansallisin sopimuksin pyritään saavuttamaan kansainvälisen ilmastopaneelin määrittämä ilmaston lämpenemisen kasvun rajoittaminen 1,5 tai 2 asteeseen.
  • Eld, Heidi (2010)
    Tutkimus käsittelee suomalaisia matkakertomuksia 1960-ja 1970-luvuilta. Tarkastelu sijoittuu suomalaisen massamatkailun ekspansion vuosikymmenille, jolloin ulkomaanmatkailusta lähes kaikille mahdollinen vapaa-ajan vieton ja kulutuksen kohde. Matkailu arkipäiväistyi ja menetti elitistin maineensa. Massojen matkailusta syntyi samalla suomalaiseen matkailuhistoriaan käsitteitä, kun Kalevi Keinänen lennätti turisteja "seivästelemään" etelän lomakohteisiin. Neuvostoliittoon, erityisesti Leningradiin, suuntautuneet edulliset kaupunkimatkat synnyttivät puolestaan käsitteen "vodkaturistista", joka laittomalla kaupustelulla ja reippaalla alkoholinkäytöllään aiheutti keskustelua. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä turistit lähtivät hakemaan kohteesta, sekä konstruoida tyypillinen turisti ja tyypillinen suomalainen matkakertomus Espanjaan, Mustanmeren rannikolle ja Neuvostoliittoon suuntautuneista lomamatkoista. Tutkimusmenetelmänä käytetään kertomusanalyysia, jonka avulla pyritään löytämään kohderyhmittäin matkakertomuksista perustapahtumia ja niiden yhdistelmiä. Tapahtumarakenteiden tarkastelun lisäksi tutkimuksessa käytetään apuna Greimasin aktanttimallia kuvamaan kertomuksen toimijoiden vaihtuvia rooleja. Kertomuksissa esiintyy juonirakenteiltaan samanlainen kaava, joka toimii tutkimuksen runkona. Ensin tarkastellaan matkapäätöksen tekemistä ja matkalle lähtöä, sitten turistisen roolin syntyä kohteessa ja matkaa jäsentäviä toimintoja. Lopuksi tarkastelun kohteena on matkan anti, paluu kotiin ja arkirooliin. Turistien roolit ja matkoja jäsentäneet toiminnot ovat lopulta melko samankaltaisia kohteesta riippumatta. Matkustusmotivaatio ja lomalla harjoitetut aktiviteetit luovat käsitystä turistien samankaltaisista ulkoisesti ja sisäisesti orientoituneista tarpeista matkakohteesta huolimatta. Rentoutuminen, nautiskelu, uteliaisuus, jännitys ja pois pääsy arjesta ovat tärkeimpiä motivaation lähteitä. Tutkimuksen aineisto koostuu Museoviraston kansanperinteen keruukilpailun vastauksista, joista 52 matkakertomusta on valittu lähempään tarkasteluun.