Browsing by Subject "media"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 147
  • Rytsölä, Perttu (2005)
    Tutkimuksen kohteena on Argentiinan vuoden 1978 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuiden aikainen yhteiskunta. Tutkimuksella on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on tarkastella kysymystä miksi Argentiinaa 1976–1982 hallinnut sotilasvalta järjesti maailmanmestaruuskilpailut. Vastaus annetaan sijoittamalla sotilasvallan toiminnasta tehtyä tutkimusta nationalismitutkimuksen ja Argentiinan yhteiskunnan viitekehykseen. Tutkimuksessa sovelletaan Michael Billigin kehittämää termiä banaali nationalismi. Banaalia nationalismia ovat arkipäiväiset yhteiskuntaa ylläpitävät toiminnot, kuten huippu-urheilu. Urheilujournalismi tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden harjoittaa nationalistisia tunteitaan huippu-urheiluun. Sotilasvallan motiiveiksi nimetään sisäpoliittisesti rakenteellinen taistelu hegemoniasta ja ulkopoliittisesti maan ulkoisen kuvan parantaminen. Toinen tavoite on tarkastella kilpailujen ajan Argentiinan yhteiskunnallisesta tilanteesta välittynyttä lehdistökuvaa. Analyysin taustaksi tarkastellaan Argentiinan sotilasvallan ja median suhdetta. Tutkimusmenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysiä. Aineistosta nostetaan esiin teemoja, jotka johdetaan laajempiin diskursseihin. Johtopäätöksiä tarkastellaan nationalismitutkimuksen viitekehyksessä. Lehdistölähteinä käytetään argentiinalaista Clarín Edicion Internacional -julkaisua ajalta 16.5–3.7.1978 sekä Helsingin Sanomia ja brittiläistä The Times sanomalehteä ajalta 15.5–30.6.1978. Clarin Edicion Internacionalin uutisoinnista erotetaan ylpeysteema. Ylpeys viittaa muutoksen diskurssiin. Muutosta edeltää negatiivinen, ristiriitainen yhteiskunta. Maailmanmestaruuskilpailuiden aika on muutostilaa. Muutos tapahtuu argentiinalaisten oman toiminnan ansiosta. Tuloksena on positiviinen, yhtenäinen kansakunta. The Timesin uutisoinnista erotetaan kaksi kilpailevaa teemaa: Turvallisuusteema ja kisateema. Turvallisuusteema viittaa negatiiviseen diskurssiin: Argentiinan sisäisiin ristiriitoihin. Kisateema viittaa positiiviseen diskurssiin: Argentiinalaisten yhtenäisyyteen. Ajanjaksolla diskurssien suhteissa tapahtuu muutos. Alussa heikompi yhtenäisyys alistaa ristiriidat. Helsingin Sanomien uutisoinnista erotetaan kriittinen teema ja kannustusteema. Kriittinen teema viittaa negatiiviseen diskurssiin: Maata hallitsevaan sotilasvaltaan. Kannustusteema viittaa positiviiseen diskurssiin: Argentiinalaisten yhtenäisyyteen. Ajanjakson edetessä kannustusteema liittyy sotilasvaltadiskurssiin. Analyysissä tehtyjä johtopäätöksiä verrataan sotilasvallan maailmanmestaruuskilpailuille antamiin tavoitteisiin. Clarín Edicion Internacionalin ja The Timesin uutisoinnin perusteella sotilasvallan tavoitteet täyttyivät. Helsingin Sanomien uutisoinnin perusteella sotilasvalta ei onnistunut tavoitteissaan. Mediavälineiden uutisoinnin motiiveja ja eroja pohditaan niiden yhteiskunnallista taustaa vasten.
  • Tanskanen, Anton (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen perussuomalaisten Suomen Uutisten jihad- ja islamaiheista uutisointia vuosina 2019 ja 2020. Pyrin diskurssianalyysin keinoin luomaan kuvan siitä, miten oikeistopopulistisen puolueen äänenkannattajana toimiva julkaisu käsittelee kyseisiä aiheita. Diskurssianalyysin avulla olen pyrkinyt erottelemaan aineistossa esiintyviä retorisia keinoja ja luomaan kokonaiskuvan siitä, millaista sosiaalista todellisuutta Suomen Uutiset pyrkii jihadin ja islamin osalta rakentamaan. Diskurssianalyysin lisäksi hyödynnän laadullista sisällönanalyysia, ja tutkimuskirjallisuutena toimivat erilaiset islamin ja median suhdetta tarkastelevat teokset ja tutkimukset. Perussuomalaiset on tullut tunnetuksi maahanmuuttokriittisenä ja islamvastaisena sekä paikoin jopa rasistisena puolueena. Vuoden 2011 vaalivoiton jälkeen puolueen kannatus on kasvanut, ja kyselytutkimusten mukaan se on hetkittäin noussut jopa suosituimmaksi puolueeksi. Vuonna 2015 puhjennut Euroopan pakolaiskriisi lisäsi erityisesti islamilaisilta alueilta tulevien pakolaisten määrää. Samoihin aikoihin tapahtui myös äärijärjestö ISISin nousu. Muun muassa nämä tapahtumat ovat osaltaan vaikuttaneet perussuomalaisten islamia koskevaan retoriikkaan. Tutkimusaineistosta käy ilmi kriittinen, paikoin jopa avoimen vihamielinen suhtautuminen islamia ja muslimeita kohtaan. Suomen Uutisilla on tapana korostaa islamin ja turvapaikanhakijoiden uhkaa Suomen ja Euroopan turvallisuudelle uutisoimalla tiuhaan erilaisista jihadismiin liittyvistä tapahtumista. Tämä uutisointi keskittyy usein vanhojen terrori-iskujen läpikäymiseen ja uusien uhkakuvien luomiseen. Kyse on populisteille tyypillisestä pelon politiikasta, jonka avulla pyritään omien tavoitteiden oikeuttamiseen, tässä tapauksessa tiukemman maahanmuuttopolitiikan ajamiseen ja kovempien rangaistusten vaatimiseen. Aineistosta on löydettävissä kolme keskeistä diskurssia, jotka ovat me vastaan muut -ajatusmalli, islam ja turvapaikanhakijat turvallisuusuhkana sekä äärioikeiston toimien vähättely. Nämä tarkoittavat poliittisten vastakkainasettelujen luomista erityisesti perussuomalaisten ja vasemmiston välille, muslimien ja turvapaikanhakijoiden yhdistämistä jihadismiin sekä äärioikeistolaisen väkivallan uhan vähättelyä islamistisen terrorin rinnalla. Näiden kolmen diskurssin varaan Suomen Uutiset rakentaa islamia ja jihadia koskevan uutisointinsa pyrkien täten ajamaan perussuomalaisen puolueen maahanmuuttokriittistä ja islaminvastaista linjaa. Havainto on merkittävä, sillä kyseisten diskurssien kykyä vaikuttaa tietystä uskonnollisesta vähemmistöstä luotuihin mielipiteisiin ei tule vähätellä. Kielen voima perustuu sen kykyyn muokata sosiaalista todellisuutta, ja tätä kykyä Suomen Uutiset uutisoinnissaan myös hyödyntää.
  • Asell, Iina (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimus selvittää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja median suhdetta piispojen näkökulmasta. Tutkimus on laadullinen, jonka aineistona ovat kirkon piispojen haastattelut. Tutkimuksen 11 haastattelua tehtiin vuosina 2015–2016. Tutkimuksen metodina on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Uskonnon mediatisaatio -teoria tarjoaa näkökulman tarkastella institutionaalisen uskonnon ja muuttuneen uskonnollisuuden sekä uskonnon mediatisaation väliseen suhteeseen erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta. Uskonnon ja median välinen vuorovaikutus linkittyy yhteiskunnassa muihin sosiaalisiin ja kulttuurisiin prosesseihin ja on ilmiönä hyvin kompleksinen. Suomalainen yhteiskunta täyttää kaikki tekijät suhteessa uskonnollisuuteen ja mediaan, jotta uskonnon mediatisaatiota voidaan havaita. Piispojen rooli suhteessa mediaan määrittyi piispojen joukon muutoksen kautta. Muutos piispojen yhteisessä viestinnässä heijasteli kirkon sisäistä ristiriitaisuutta ja yhteiskunnan muutoksia. Mediahuomion kohteeksi erottui piispojen joukosta arkkipiispa ja Helsingin piispa. Kirkko profiloituu mediassa suurilta osin piispojen kautta. Tämän vuoksi moniäänisyys on suuri muutos piispojen viestinnässä. Kirkon ja median suhteessa media toimi joko kirkkoa hajottavana tekijänä tai kirkkoa yhteiskunnassa tukevana tekijänä. Median kirkkoa hajottava toiminta aiheutui lähinnä median talouden ehdoilla toimimisesta, minkä tuloksena media lähestyi kirkkoa kielteisten asioiden kautta. Uskonnon mediatisaatiota heikosti tukevaa oli, että median ja kirkon välillä oli erikoiskysymyksiä, joissa kirkko kuvattiin muuta yhteiskuntaa suvaitsemattomampana. Media pyrki näissä kysymyksissä modernisoimaan kirkkoa. Kirkkoa tukevia mediamuotoja olivat sosiaalinen media ja paikallinen media. Kirkko profiloitui mediassa julkisessa keskustelussa myönteisellä tavalla. Aineisto ilmensi hyvin heikosti uskonnon mediatisaatiota, mutta teoria nosti esiin oleellisia huomioita kirkon viestinnästä ja kirkon ja median suhteesta. Kirkko näyttäytyy aineiston kautta yhteiskuntaan vahvasti kiinnittyneenä instituutiona.
  • Lemieux, Noemie (Helsingin yliopisto, 2019)
    Different studies have assessed, in the past, the potential effects of showcasing inclusiveness of different identities in popular media. Those research often about TV series and movies, have shown the media’s potential to “participate in the construction of the imagined community, the nation, and the membership of that nation” (Nikunen, 2013, p. 307). However, too few of those studies concern video games, even though the relevance of researching that form of media is growing incessantly along with its popularity. The recent events of Gamergate and other criticism in the last years also highlighted that need. In the last years, some members of the gaming industries, touched by the awareness-raising campaigns on the potential effects of representation – or lack thereof – in video games, have attempted to improve the inclusiveness in their designs. That is the case of the Blizzard team creating the first person shooter Overwatch. Jeff Kaplan, Overwatch’s game director, has been explicit about the developers intend to send a message of “inclusiveness and open mindedness” through their game design (Kaplan, 2017), which is why the game was selected for the present research. This thesis includes theory drawn from social sciences concerning representation, visuality, and media effect. As the subject of analysis is a video game, a part of the theory comes also from the field of game research: game analysis essentials, and the notion of the transformativity of games. This basis allows a short analysis of the game Overwatch in order to evaluate partially the inclusiveness and the type of representation observable in the game. How are players reflecting on and reacting to developers’ attempt at inclusive design in the video game Overwatch? To answer the question, in-depth interviews were led with active players of the game. The participants told their first reactions to the game, then expressed their thoughts about the game’s level of inclusiveness, the necessity of that inclusiveness, and the potential effects it could have on themselves or other players. Their answers were compiled and analysed. Although the scope of this work doesn’t allow definite conclusions, it has been found that the interviews are welcoming the inclusiveness in the game Overwatch. Some of them were even to see more diverse representation added to it in the future. Most of the players are however making the distinction between Overwatch and other genre of games, saying that such inclusiveness should not be required from the developers, but encouraged; the participants give value to the developers’ creative freedom and don’t want to see it hindered by pressure from critics. Regarding the potential effects of the game’s values on the players, the participants were mostly unsure about the possibility at first. Yet, towards the end of the interview, as they became more comfortable, some of them shared personal experiences of media effect from Overwatch. Those testimonies were especially interesting as they are comparable to Bandura’s social cognitive theory, which is discussed in the thesis (Bandura, 1977; Kirsch, 2010). The results of this study invite interested researchers to investigate further in that direction.
  • Mustajärvi, Marita (Helsingfors universitet, 2017)
    The aim of this thesis is to study the way young adults talk about smartphones and social media as a part of social interaction within the theoretical framework of cultural studies and social psychology. The point of reading way is based on social constructive discourse combined with the concepts of social interaction, social identity and discursive experience. Even though the young adults' use of smartphones has been previously studied, the views of the users themselves have been neglected along with the ways how using smartphones affect social interaction. Seven people aged between 18 and 23 were interviewed for this thesis. The interviews were recorded and transcribed. A discourse analysis was made of the transcriptions by using a method based on social constructionism. The goal was to find the underlying structures which either enable individuals to think about sociability in a certain way or prevent them from doing so. The social lives of young adults, of which smartphones are an integral part, are shaped by many factors. In order to belong to a certain social group, a young adult must embrace the norms, conventions, and habits shared by the other members of the group. While doing so, they keep reaffirming the social protocols of their group. Any deviations are remarked upon and the fear of becoming an outcast for breaking the rules is real. Using social media with smartphones enables social interaction over long distances, but at the same time it might make being fully present in the here and now more complicated. A young adult is no longer present here, but everywhere.
  • Friström, Pamela Maria Helena (2010)
    Målsättningen med min pro gradu-avhandling är att diskutera och problematisera fenomenet kampanjjournalistik - särskilt ur etnicitetsperspektiv. I avhandlingens teoriavsnitt presenteras och definieras begreppet kampanjjournalistik, och argument för och emot mediekampanjer gås igenom. Vidare redogör jag för forskning kring kampanjjournalistik samt för forskning kring ras och etnicitet i medierna. För den empiriska delen av arbetet gör jag en fallstudie av en serie tidningstexter - Vasabladets rapportering om avvisningen av den ryskukrainska familjen Schymanskyj hösten 2002. Totalt handlar det om 13 texter - förstasidespuffar, nyhetsartiklar, reportage och notiser. Jag gör en kritisk diskursanalys av materialet enligt van Dijks modell för att försöka utforska huruvida artiklarna i det valda fallet kan uppfattas som kampanjjournalistik. Jag frågar mig också hur den eventuella kampanjen tar sig uttryck och vilket målet för den eventuella kampanjen i så fall är. Syftet med fallstudien är att illustrera och konkretisera den diskussion och de frågeställningar kring kampanjjournalistik som föregår analysen. Min bedömning är att Vasabladets rapportering om fallet Schymanskyj kan betraktas som kampanjjournalistik. Analysen visar att Vasabladet gör ett s.k. indirekt ställningsstagande där tidningen 1) vill väcka sympati för familjen Schymanskyjs öde – och det i kombination med 2) en viss myndighetskritik. Alla fall av kampanjjournalistik är naturligtvis olika, bland annat i grad av aggressivitet, och i Vasabladets fall handlar det onekligen om ett exempel på en mer subtil kampanj. Det tjänar ändå som ett dugligt exempel på kampanjjournalistik av sitt slag - en form av försiktig kampanj - i en minst sagt kontroversiell journalistisk genre.
  • Toivanen, Meri (Helsingfors universitet, 2015)
    Tämä tutkimus käsittelee kohua, joka alkoi sisäministeri Päivi Räsäsen Kansanlähetyspäivillä pitämästä puheesta heinäkuussa 2013. Tiedotusvälineet tarttuivat tapahtuman jälkeen virkkeeseen, jossa Räsänen pohti, onko Raamattu joskus asetettava lain edelle. Tutkimustehtäväni on selvittää, miten puhetta käsiteltiin suomalaisissa sanomalehdissä. Tutkin ensinnäkin sitä, ketkä puhetta kommentoivat ja miten keskustelu eteni. Toiseksi tarkastelen sitä, millaisia sisältöjä media tuotti Räsäsen puheesta. Aineistooni kuuluu neljätoista Suomessa ilmestyvää suomenkielistä sanomalehteä ja verkkouutispalvelua sekä Suomen Tietotoimisto. Analyysimenetelmäni on aineistolähtöinen laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimukseni kontekstia kuvaan esittelemällä tutkimuskirjallisuutta uskonnon asemasta 2010-luvun länsimaisissa yhteiskunnissa. Lisäksi valotan uskonnon suhdetta puoluepolitiikkaan ja mediaan. Tutkimusaineistossa Räsäsen ajatuksiin ottavat kantaa poliitikot, kirkon edustajat, kansalaiset ja media itse. Poliitikot tuomitsivat Räsäsen ajatuksen lain rikkomisesta lähes yksimielisesti ja vaativat Räsästä kantamaan vastuun puheistaan. Kirkon edustajat sanoutuivat irti Räsäsen puheesta kommentoimalla Räsäsen raamattunäkemystä, teologisia painotuksia, eettisiä kantoja ja asemaa suhteessa kirkkoon. Media raportoi puheesta seuranneista kirkosta eroamisista. Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittajan Seppo Simolan ja Räsäsen sananvaihto tiivisti kirkon liberaalin ja konservatiivisen siiven linjaerot. Kansan ääni kuului monipuolisimmin lehtien julkaisemissa mielipidekirjoituksissa. Median vaikutus kohussa näkyi karkeasti jaoteltuna kahdella tasolla: Puhetta ja siihen liittyviä teemoja kommentoitiin ensinnäkin suoraan lehtien pääkirjoituksissa ja muissa toimitusten mielipiteellisissä teksteissä. Toiseksi tiedotusvälineet määrittelivät koko tapausta koskeneen keskustelun kulun. Tarkastelin Päivi Räsäsen puheesta virinnyttä mediakeskustelua myös yhteiskuntatieteellisen moraalipaniikin käsitteen avulla. Moraalipaniikkien on määritelty sisältävän viisi kriteeriä, joilla yhteiskunta reagoi sitä kohtaavaan yhteiseen uhkaan. Nämä kriteerit – huoli, vihamielisyys, suhteettomuus, leimahtavuus ja yksimielisyys – olivat nähtävissä siinä, miten yhteiskunnan eri osapuolet suhtautuivat konservatiiviseen kristilliseen puheeseen. Julkinen keskustelu puheesta toi esiin uskonnon, politiikan ja median liikkeessä olevat valta-asetelmat. Aineistossani poliitikot määrittelivät uskonnon paikan, mutta lopullinen valta oli medialla, joka tarjosi julkisen tilan niin politiikalle kuin uskonnollekin. Moraalipaniikin piirteet osoittivat, että keskustelulle uskonnon paikasta on tarvetta suomalaisessa yhteiskunnassa. Kohussa oli piirteitä sekä sekulaarille että jälkisekulaarille yhteiskunnalle ominaisesta itseymmärryksestä. Tutkimus osoittaa, että samalla, kun yhteiskunta sanoutuu näennäisesti irti yhteisestä moraalista, se etsii suvaitsevaisuudesta itselleen yhteistä pyhää.
  • Erkinheimo, Emilia (2007)
    Tutkimuksen tavoitteena on empiirisellä tasolla ollut tarkastella asiakaslehden paikkaa arjessa sekä lukijoiden lukijasuhdetta asiakaslehteen, ja sitä kautta lukemisen syitä sekä asiakaslehteen kohdistuvia odotuksia. Teoriatason tavoitteena on ollut pohtia asiakaslehden määritelmää. Tutkimus on toteutettu eQ Pankin Meklari-asiakaslehden lukijoiden keskuudessa. eQ Pankki on keskittynyt sijoitustoimintaan, ja siksi myös Meklarin sisältö liittyy pitkälti sijoittamiseen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on ylätasolla kulttuurinen yleisötutkimus, ja tarkempana viitekehyksenä mediaetnografia. Mediaetnografisessa tutkimuksessa on kiinnitetty erityishuomiota mediankäytön paikkaan arjessa ja toisaalta myös medioiden rooliin siinä. Lähdekirjallisuutena ovat olleet mm. Joke Hermesin (1995) teos Reading Women’s Magazines – An Analysis of Everyday Media Use sekä Anita Kärjen (2004) tutkimus Sivusta seuraten – Sanomalehti lukijoiden puntarissa. Molemmissa tutkimuksissa on mediaetnografinen perusvire. Lisäksi lähteinä on käytetty mm. Aikakauslehtien Liiton teettämiä aikakaus-, asiakas- ja ammattilehtien lukemista koskevia tutkimuksia. Empiirinen aineisto on kerätty mediapäiväkirjoin sekä teemahaastatteluin. Osallistujia oli kaikkiaan kymmenen, kaikki miehiä ja iältään tutkimushetkellä 27–63-vuotiaita. Aineiston analyysi on toteutettu kolmivaiheisesti: ensin teemoitellen tutkimuskysymysten mukaisesti ja haastattelurunkoa apuna käyttäen, sen jälkeen vastauksia tyypitellen ja lopuksi laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Asiakaslehden paikka arjessa on pitkälti sama kuin maksullisten aikakauslehtien. Näyttääkin siltä, että asiakaslehti kilpailee arjen vapaahetkistä nimenomaan maksullisten aikakauslehtien, eikä esimerkiksi sähköisten medioiden kanssa. Meklari-lehden lukemisen syissä koroistui hyötyfunktio, ja joillekin lukijoille se olikin kuin sijoitusoppikirjan korvike. Markkinointihenkisyyteen suhtauduttiin enimmäkseen ymmärtäväisesti. Hyödyllisinä koettiin erityisesti uusista tuotteista ja palveluista sekä sijoitusinstrumenteista kertovat artikkelit. Joillekin lehdellä oli pikemmin viihdefunktio, jolloin mieluiten luettiin erityisesti tuttujen ihmisten haastatteluita. Odotuksia osallistujilla oli kaiken kaikkiaan melko vähän, mikä voi johtua kahdesta syystä. Ensiksi asiakaslehti on lukijoilleen ilmainen, ja siksi siihen ei suhtauduta kovinkaan intohimoisesti. Toiseksi Meklarin tekijät ja eQ Pankin väki olivat monille osallistujille tuttuja, ja siksi lehti sai paljon anteeksi pieniä puutteitaan. Vaikka Meklarin lukeminen muistutti tietyiltä osin ammattilehtien lukemista, on se viime kädessä asiakaslehti, ennen kaikkea markkinointihenkisyytensä takia. Nykyinen asiakaslehden määritelmä on kuitenkin mielestäni puutteellinen, eikä vastaa asiakaslehtien kentän koko kirjoa. Siksi olenkin esittänyt, että aikakauslehtien luokitteluun lisättäisiin asiakaslehtien perusryhmän alle alaryhmiä, kuten pankki- ja vakuutusalan, kaupan alan jne. asiakaslehdet. Tarkastelemalla yhtä asiakaslehtiryhmää kerrallaan saataisiin hedelmällisempiä tutkimustuloksia kuin tarkastelemalla kaikentyyppisiä asiakaslehtiä yhtenä nippuna.
  • Ala-Krekola, Wilhelmina (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämän pro-gradu tutkielman tarkastelun keskiössä on ”2.5D teatterina” tunnettu japanilaisen populaarikulttuurin ilmiö. Tutkimuksen tarkoituksena on esitellä ilmiön historiaa ja pääpiirteitä sekä avata lukijalle sen asemaa japanilaisen populaarikulttuurin piirissä nykypäivänä. Aiheen esittelyn lisäksi tässä pro-gradussa toteutettu tutkimus keskittyy pohtimaan millaisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia ilmiöllä on kahden muun japanilaisen populaarikulttuuri-ilmiön, mangan ja animen, ilmaisukeinojen kanssa. Tutkielma käsittelee kysymystä siitä miksi yleisö haluaa kokea samat tarinat yhä uudelleen ja uudelleen erilaisten adaptaatioiden muodossa, sekä pyrkii selvittämän miten kyseiset narratiivit tunnetiloineen ilmaistaan kolmessa hyvin erilaisen taiteenlajin muodossa. Näitä kysymyksiä lähestytään tutkielmassa ristianalysoimalla kaksi alkuperäisessä Kuroshitsuji-mangassa nähtyä keskeistä kohtausta kolmessa eri medialajissa printistä animaatioon ja teatteritaiteeseen. Pro-gradussa käytetty aineisto koostuu vuosien 2015–2016 aikana kenttätyöskentelyn avulla kerrytetystä materiaalista sisältäen muun muassa osallistuvaa havainnointia sekä haastatteluja 2.5D teatterin alan ammattilasten kanssa. Analyysiaineistoon puolestaan sisältyy manga-pokkareita, anime-jaksoja sekä filmatisoitu teatteriesitys. Kenttätyöskentely on toteutettu japaniksi ja kaikki analyysiaineisto on myös koostettu alkuperäiskielisestä materiaalista. Tutkielmaa tukevana lähdeaineistona käytetään japanilaiseen populaarikulttuuriin liittyvää kirjallisuutta. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään mangan, animen ja teatterin yksilöllisiä ilmaisullisia konventioita joiden avulla kukin taiteenlaji toteuttaa oman versionsa samasta perustavanlaatuisesta tekstistä. Näiden keinojen avulla gradussa toteutetaan poikkimediaalinen analyysi jonka tarkoituksena on demonstroida eri taiteenlajien ilmaisullisia eroavaisuuksia. Media-analyysin pohjalta saatujen tulosten pohjalta käy ilmi, että printissä, animaatiossa ja esittävän taiteen muodossa ilmaistuna samaan narratiiviin pohjautuva teos toteutetaan pitkälti kunkin taiteenlajin omin keinoin alkuperäistekstiä vaihtelevassa määrin kunnioittavasti muovaten. Mangassa keskeisenä ilmaisun keinona toimii taiteilijan piirrosjälki ja kyky hyödyntää taiteenlajille ominaisia visuaalisen kerronnan tyylejä kuten erilaisia ikoneja, paneeleja sekä kuvakulmia. Animaatiossa puolestaan ilmaisun keskiöön sijoittuu teknisten keinojen lisäksi myös ääni- ja musiikkisuunnittelu. Teatterissa sen sijaan pääasiallinen narratiivinen ja emotionaalinen ilmaisu painottuu teknisten ratkaisujen ohella näyttelijäsuorituksiin, sekä yleisön ja esiintyjän välillä vallitsevaan yhtäläisyyden ja läsnäolon tunteeseen. Yhteistä kaikille formaateille on tavoite pyrkiä vuorovaikutukseen lukijan, katsojan tai yleisön kanssa muodostamalla kognitiivisesti palkitseva yllätyksellisyyttä ja tuttuuden tunnetta yhdistävä kokemus.
  • Vaara, Eero; Tienari, Janne; Ainamo, Antti (Human Relations, May 2006, 59(5): 611-636, 2006)
    The Cold War era was characterized by ideological struggles that had a major impact on economic decision-making, and also on management practice. To date, however, these ideological struggles have received little attention from management and organizational scholars. To partially fill this research gap, we focus on the role of the media in these ideological struggles. Our starting point is that the media both reflect more general societal debates but also act as an agency promoting specific kinds of ideas and ideologies. In this sense, the media exercise significant power in society; this influece, however, is often subtle and easily dismissed in historical analyses focusing on political and corporate decision-making. In this article, we focus on the role of business journalism in the ideological struggles of the Cold War era. Our case in point is Finland, which is arguably a particularly interesting example due to its geo-political position between East and West. Our approach is socio-historical: we focus on the emergence and development of business journalism in the context of the specific struggles in the Finnish political and economic fields. Our analysis shows how the business journalists struggled between nationalist, pro-Soviet and pro-West political forces, but gradually developed into an increasingly influential force promoting neo-liberal ideology.
  • Lehtonen, Ilmari (Helsingin yliopisto, 2020)
    In this paper, I examine the discussions around the concept of carbon sinks. From those discussion of Finnish forestry, I identify frames based on a media material of 108 news articles combining the methodologies of frame analysis and content analysis. I aim to contextualize the carbon sink discussions of the latter half of 2010s and examine how the natural science-based term is used to support varying policy agendas. Building from background literature on the media as a societal actor and a context around Finnish forest discussions and mismatches between science and forest policy, I reflect on the ways that Finnish media frames and contextualizes carbon sink-related forest discussions. Eventually, I identify three dominant and eight secondary frames that describe the ways of using and the transforming of carbon sink as a term in detail. The dominant frames divide the discussion into two clashing ways to communicate carbon sink issues and a third middle ground way of understanding and using the term. The middle ground frame identifies the conflict between the clashing frames and suggests reaching to an understanding as a priority goal in terms of optimal climate change policy. I discuss the results in terms of the frames' policy implications. In addition, I ask how they signal potential developments in forest and climate policy and discourse. The analysis shows that the clearest disagreements in the carbon sink conflicts raise from how forestry restricting policies are seen to affect carbon sink levels and how prominent a role should forest industry have in meeting national and international climate policy targets. The study confirms that carbon sink as a term transforms into altering forms to support distinct, even controversial policy goals because of both definitional and calculative uncertainties.
  • Rivinoja, Suvi (Helsingin yliopisto, 2018)
    This Master’s thesis examines how societal power is exercised and negotiated by the Evangelical Lutheran Church of Finland and the media in contemporary Finnish society. Conducting a critical discourse analysis of Helsingin Sanomat coverage on the Church and Finland’s asylum seekers between August 2015 and September 2017, the three levels of mediatization of religion as presented by Hjarvard (2008) are offered as a potential theoretical framework to capture essential aspects of the media’s ubiquitous impact on institutional religion. The first chapters introduce the research topic and provide contextual understanding of the Church’s position in contemporary Finnish society and media. This is followed by a literature review and the theoretical and methodological frameworks guiding the analysis. The analysis answers to the research question through the three levels of mediatization of religion. The findings demonstrated the usefulness of critical discourse analysis coupled with the mediatization of religion theory, as the research method highlighted the aspects of prevalence and dominance of mediatization. Although the mediatization of religion theory was not found to provide an exhaustive account on the dynamics between Helsingin Sanomat and the Church, the presence of all three levels of mediatization together with the dominance of media discourses and the Church’s subordination to media logic could be discerned. This thesis provides insight into the renegotiation process of the Church’s place and role in Finnish society, a topic that until today has remained understudied. Further, it sheds light on the power of both the media and the Church to steer and maintain discourses. From the perspective of the Religion, Conflict and Dialogue Master’s Degree program, analyzing the theme within the context of the asylum seeker situation can be deemed supportive for purposes of further research on institutional religion’s role in dialogue promotion and bringing about social cohesion.
  • Cowie, Ian (Helsingfors universitet, 2017)
    The purpose of this study was to examine how media representations of masculinity, patriotism and militarism in the Ultimate Fighting Championship (UFC) relate to other corporate and political interests, and, in what ways (if any) does the UFC act to legitimize violence within the sport of mixed-martial-arts (MMA). This research was carried out within the theoretical framework of the “New American Militarism” (Bacevich, 2013) , as well as hegemonic masculinity (Connell, 1995). Through a critical content analysis of 13 “UFC Fight for the Troops” videos, it was argued that UFC has a symbiotic relationship with the U.S. military. The goal of this research was to contribute to a further understanding of the how political ideologies found in sports shape our daily lives. The paper examined ways U.S. military uses the UFC as a means to build morale for its troops before they are sent to war, and how the UFC benefits from the U.S. military through financial support and an increased fan base. Moreover, the UFC promotes nationalism and patriotism by making competition between individuals appear as competition between nations. One of the more significant findings to emerge from this study was provided by showing how the UFC legitimizes violence within the sport of MMA. We can see obvious consequences of this for the athletes, but more research is needed to understand how this relationship has evolved over time, and how it shapes the worldview of millions of viewers.
  • Mustajoki, Arto; Nilsson, Nadezjda Zorikhina; Guzman Tirado, Rafael; Tous-Rovirosa, Anna; Dergacheva, Daria; Vepreva, Irina; Itskovich, Tatiana (2020)
  • Bujalski, Michał; Hellman, Matilda; Moskalewicz, Jacek; Beccaria, Franca; Rolando, Sara (2018)
    Aims: The article presents an analysis of sources of information employed in mainstream print media reporting on addiction problems in Finland, Italy and Poland in the 1990s and 2000s. Method: A quantitative content analysis of frequency of different sources employed in articles in daily newspapers from Finland (N = 258), Italy (N = 296), and Poland (N = 212) from the years 1991, 1998 and 2011. Semantic units were coded in Atlas.ti. The societal spheres represented were identified using a common coding scheme broadly inspired by Boltanski and Thevenot's typology of polities of worth. Transformations were identified in line with van Leeuwen's framework for trends in discourse salience over time. Results: The study highlights different patterns of coverage of addictions in the three countries. Over time, increased salience is given to the individuals affected by addictions and experts who represent biomedical sciences. This process occurred with varying intensity and expressiveness in all countries under study. Conclusions: Social and political sources were employed to less extent over time. The media focus seemed to shift to the affected individuals and scientific expertise. This confirms results from previous studies on a general move towards individualisation and an increased focus on more personal and technical aspects of addiction problems in the mass media.
  • Mölsä, Pekka (2007)
    Tutkimuksessa tarkastellaan digitaalisen valokuvauksen käsitettä. Tavoitteena on selvittää miten digikuvauksen käsite on muodostunut. Tämä on johtanut tutkimaan visuaalisen havainnoinnin muutosta. Tutkimusaineistona on valokuvausalan tutkimuksia ja väitöskirjoja. Tutkimusmenetelmänä on käytetty Foucaultin tiedon arkeologian mallia ja systemaattista käsiteanalyysiä. Tutkimukseni jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa käsittelen digikuvauksen arkeologiaa ja kehitysvaiheita. Toisessa osassa analysoin digikuvauksesta käytyä keskustelua. Kolmannessa osassa teen ontologista synteesiä digikuvauksesta käydyn keskustelun pohjalta mm. informaatioteorian valossa. Valokuvaus on viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttunut digitaaliseksi. William T. Mitchell oli ensimmäisiä tutkijoita, joka käynnisti keskustelun valokuvauksen kuolemasta. Hänen mukaansa digitaalinen valokuvaus ei ole valokuvausta. Lev Manovich esitti puolestaan, että digitaalinen valokuvaus ei merkitse valokuvauksen kuolemaa, vaan jatkumoa uutena mediana. Alan tutkijoiden parissa nousi keskustelu siitä, mitä on valokuvaus valokuvauksen jälkeen. Vuoden 2000 jälkeen digikuvaus on nopeasti kasvanut. Käsitteenä valokuvaus ei ole kuitenkaan kuollut. Vaikka perinteiset kamerat on korvattu digikameroilla, digitaalista valokuvausta ei ole selkeästi määritelty. Tutkimuksessani halusin selvittää onko valokuvaus muuttunut niin paljon, että meidän pitäisi löytää uudet määritelmät kuvaamaan digitaalista valokuvausta. Ne tutkijat jotka uskovat valokuvauksen kuolemaan esittävät painavimpana argumenttinaan sen, että valokuvauksen totuus on menetetty. Digitaaliseen valokuvaan ei voi uskoa kuten filmille kuvattuun perinteiseen valokuvaan. Valokuvaan (photograph – valon piirtämä) on liitetty totuusarvo automaattisesti käsin koskettamatta syntyneestä kuvasta. Silti valokuvaa on jo sen syntyhistoriasta alkaen manipuloitu ja korjailtu. Digitaalinen valokuvaus mahdollistanut helpon tietokoneella tapahtuvan kuvankäsittelyn ja murtanut käsitteen valokuvan totuudesta. Itse valokuvan totuus ei näytä muuttuneen, vaan digitaalisen kuvan muokkaus ja käyttö uusissa medioissa. Semioottisesti tarkastellen valokuvaa pidetään valon aikaansaamana indeksinä kohteestaan. Tällä perustellaan perinteisen valokuvan totuusarvoa. Eikö myös digitaalinen valokuva ole valon avulla tuotettu kuva kohteestaan? Mikä ero on filmille ja digitaalisen kameran kuvakennolle piirtyneellä kuvalla? Antiikin filosofit näkivät, että visuaalinen havainto teki ihmisestä autonomisen subjektin. Renessanssin koittaessa Albertin ikkuna teki hänestä oman ympäristönsä rakentajan. Valistusajalla camera obscura tarkasteli ihmistä elävänä objektina. Teollisen massatuotannon nousun aikana syntynyt valokuvaus vieraannutti kohteensa kuolleeksi tutkimusnäytteeksi. Informaatioaikakauden tuotteena syntynyt digikuvaus on herättänyt ihmisen takaisin oman havaintonsa subjektiksi. Informaatioteoreettisista lähtökohdista digitaalisen valokuvan totuutta haetaan sen sisältämästä tiedosta. Tieto on tulkinnan tulosta. Perinteinen valokuva on informaatiota siinä kuin digitaalinenkin valokuva. Informaatio ei kuitenkaan ota kantaa kuvan sisältämään tietoon tai totuusarvoon.
  • Joutsenvirta, Maria; Vaara, Eero (Scandinavian Journal of Management (2009) 25, 85—96, 2009)
    Despite the central role of legitimacy in corporate social responsibility debate, little is known of subtle meaning-making processes through which social actors attempt to establish or de-establish legitimacy for socially contested corporate undertakings, and through which they, at the same time, struggle to define the proper social role and responsibility of corporations. We investigated these processes in the context of the intense socio-political conflict around the Finnish forest industry company Metsa¨-Botnia’s world-scale pulp mill in Uruguay. A critical discursive analysis of Finnish media texts highlights three types of struggle that characterized the media coverage: legalistic argumentation, truth fights, and political battles. Interestingly, this case illustrates how the corporate representatives — with the help of the national media — tend to frame the issue in legalistic terms, emphasize their expert knowledge in technical and environmental evaluations, and distance themselves from political disputes. We argue that similar tendencies are likely to characterize corporate social responsibility debates more generally.
  • Kervinen, Silja (2008)
    This paper explores the role of the press in shaping US foreign policy towards an international conflict. Its theoretical basis draws from the fields of Peace and Conflict Research and Communication Studies. It combines these two research traditions to construct a framework that defines the relations between the media, the political leadership and the public, and describes the role of each in the formation of US political response to an international conflict. The paper examines US press coverage of the Darfur conflict through the New York Times and the Washington Post reporting on the issue. It explores the kind of understanding provided by the press on the conflict, the US role as an international actor and the nature and extent of US responsibility to respond to the conflict and the related humanitarian crisis. It also describes the role the press had in advocating policy options to the administration and in increasing public pressure on the administration to implement them. The findings reveal that the US press presented the conflict with a focus on its victims. It appealed emotionally to the common responsibility of humanity to protect the victims against the villains and called for the Bush administration to lead the world’s response. Because the administration failed to meet this demand, the press portrayed its Darfur policy from an overwhelmingly negative perspective. The accusation levelled against the administration by the press was that the only unifying motivation behind its policy on Darfur was to pass on responsibility to others, among them its Sudanese counterpart, which Washington was far too willing to treat as a cooperative partner. Washington argued that it was working gradually towards a solution from the inside, between Khartoum and the Darfur rebels. Meanwhile the press demanded for a solution to be immediately imposed on the parties from the outside and considered it immoral to negotiate on the terms of Khartoum, which it portrayed as the villain. In its continuous criticism of the Bush administration, the press potentially contributed to the gradual increase of pressure to scale up the administration’s response to Darfur. That response eventually took the form of intensified diplomatic negotiations with Khartoum, economic sanctions on individuals responsible for violence in Darfur and humanitarian relief to victims. The response fell short of the more urgent and coercive measures demanded by the press. It is possible that the administration’s response was mainly directed at demonstrating to the impatient press, the lobby groups and the public that it was working on the crisis, while avoiding politically and financially costlier commitments.
  • Tåg, Joacim (Svenska handelshögskolan, 2008)
    Economics and Society
    The growth of the information economy has been stellar in the last decade. General-purpose technologies such as the computer and the Internet have promoted productivity growth in a large number of industries. The effect on telecommunications, media and technology industries has been particularly strong. These industries include mobile telecommunications, printing and publishing, broadcasting, software, hardware and Internet services. There have been large structural changes, which have led to new questions on business strategies, regulation and policy. This thesis focuses on four such questions and answers them by extending the theoretical literature on platforms. The questions (with short answers) are: (i) Do we need to regulate how Internet service providers discriminate between content providers? (Yes.) (ii) What are the welfare effects of allowing consumers to pay to remove advertisements from advertisement-supported products?(Ambiguous, but those watching ads are worse off.) (iii) Why are some markets characterized by open platforms, extendable by third parties, and some by closed platforms, which are not extendable? (It is a trade-off between intensified competition for consumers and benefits from third parties) (iv) Do private platform providers allow third parties to access their platform when it is socially desirable? (No.)
  • Harjuniemi, Timo Juhani; Ampuja, Marko (2019)
    Instead of alternative economic ideas or institutional shifts, the post-financial crisis conjuncture has witnessed the persistence of neoliberal ideas and the strengthening of the institutions implementing them. Instructed by ideational institutionalism, this article analyzes the interplay between ideas and institutions by examining the public debate on economic policy in Finland during the euro crisis. We show how ideas formed by the dominant institutions of Finnish economic policy-making dominated the debate in the leading Finnish newspaper Helsingin Sanomat in the years 2009–2014. The media and the elites coalesced around a consensus built by the Ministry of Finance and EU institutions, which demanded austerity and structural reforms to the Finnish economy. Our findings support claims that established institutional forces prevent ideational shifts even during major crisis periods. The media takes part in this through its unwillingness to provide alternative viewpoints on consensual political issues, thus strengthening a post-democratic public sphere.