Browsing by Subject "medialukutaito"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Parviainen, Miia (Helsingfors universitet, 2015)
    Purpose of the study. The purpose of this study was to describe 6th graders as media consumers, especially what comes to news media. By interviewing 6th graders the target was to find out what kind of news early-teens follow and whether they make any comparisons between news sources when selecting and reading the news. Furthermore, the purpose was to find out from the interviewees what kind of support the school has provided in developing their media literacy and how critical media literacy show in their behaviour as media consumers. Earlier studies on this subject have indicated that children and youth as "digi natives" are experienced and skilful media consumers. Lot of knowledge is shared between friends and media skills are developed for a large part outside school life. At the same time there exists concern on the dangers of media and on how children are able to interpret the media. From beginning of next year the new national curriculum emphasizes media literacy as part of multi literacy. The target of this study is to get more information needed for the development of the media education. Methods. The study was performed by interviewing 6th graders in November 2014 in a capital area school. Nine interviewees were selected from a communication orientated class with consent from their parents. Interviews were conducted following a semi-structured interview plan in the form of pair and group interviews. The interviews were recorded, transcribed, grouped and compiled to conclusions. Findings and conclusions. The findings suggest that 6th graders follow news follow the news infrequently and comparisons between different news sources are made almost solely to secure the validity of the information. Media skills are learnt from friends, whilst at the same time an early-teen is still strongly influenced by the family. The students deemed media education at school insufficient and "old fashioned". Schools should connect the taught subjects to real life and give students a chance to find solutions to problems together with classmates. Consequently critical reading skills are in everyday use and not just a blurry concept, which one does not know how to take; with thought, with anger or with a straight face.
  • Lyytimäki, Jari; Mela, Hanna (Suomen ympäristökeskus (SYKE) & Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma, 2006)
  • Strandberg, Mira (2001)
    Detta arbete kartlägger medieanvändningen i svenska högstadieskolor i Finland. Målet är att utreda hur utbredd termen kommunikationsfostran är och vad som förstås med den. Dessutom undersöks också hur medier används i undervisningen i högstadierna. Den empiriska delen av avhandlingen består av två delar. I den första delen analyseras de svenska högstadiernas läroplaner. Analysen omfattar alla de läroplaner som fanns till hands på utbildningsstyrelsen våren 2000 och våren 2001 (28 stycken). Också läroplansanalysen består av två delar. I det första skedet efterstärvas en kvantitativ analys som kartlägger hur många skolor som nämner helheten kommunikationsfostran på sin läroplan och vilka ämnen som ingår i helheten. Dessutom undersöks också vilka läroämnen som använder sig av medier. Efter den kvantitativa genomgången av läroplanerna undersöker jag vilken funktion medierna har i undervisningen. De kategorier jag använder för att klassificera användningen av medier i undervisningen är kunskap, språk, material, kritik och att göra själv. I den andra empiriska delen intervjuas fyra högstadielärare med temaintervju. Genom intervjuerna undersöks hur lärarna förhåller sig till medier i undervisningen. Med intervjuerna är det meningen att "kontrollera" resultaten av läroplansanalysen. De svenska högstadierna har över lag mycket medier på sina läroplaner. Oftast inkluderas medier i läroämnena teckning, modersmål, datateknik och finska. Medierna nämns inte så ofta som väntat i historia och samhällslära. Skolorna kan delas in i tre kategorier enlig hur mycket medier de inkluderar på sin läroplan. I alla kategorier betonas oftast kunskapsaspekten i medieundervisningen, dvs. information om medierna. Också kritik och egen produktion är viktiga. Lärarintervjuerna följer i stora drag läroplansanalysen. Lärarna tycker att det behövs undervisning om medier för att de har en så central ställning i samhället. Dessutom är medierna viktiga hjälpmedel för undervisningen. I detta fall ställer lärarna vissa krav på medieanvändningen. Den skall tillföra undervisningen mervärde, den skall variera undervisningen och den skall ha en koppling till det man just då behandlar. Medierna är inga självändamål för lärarna. De viktigaste källorna i detta arbete är grundskolans läroplanskommittés betänkande från 1970, de allmänna läroplanerna från 1985 och 1994, Sirkka Minkkinens modell för massmediefostran (1978) samt Sirkku Tuominens undersökningar (1998, 1999a och 1999b).
  • Pohjola, Laura (2006)
    Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kriittisen kulttuurisen lukutaidon käsitettä taidekasvatuksessa. Tutkimusta määrittää kriittinen tiedonintressi, ja sen painopiste on teoreettinen. Tutkimuksen taidekasvatuksellisena viitekehyksenä toimivat deweyläinen pragmatismi ja kriittinen pedagogiikka, joiden keskeisistä käsitteistä tutkimuksen läpi kulkeviksi johtoajatuksiksi on nostettu oppilaslähtöisyys ja kriittinen kulttuurinen lukutaito. Esimerkkeinä toimivien Pikku G:n rap-tekstien arvosissältöihin kohdistuvassa analyysissa sovelletaan A. J. Greimasin semioottista aktanttimallia ja punnittaan samalla mallin välinearvoa kriittistä kulttuurista lukutaitoa harjoitettaessa. Analyysissa esiin nousseita teemoja tulkitaan semioottisen sosiologian ja kriittisen pedagogiikan käsitteiden avulla. Tutkimuksella pyrittiin osoittamaan, miten kriittinen asenne, kulttuurituotteiden sisältöjen analyysi ja tulkinta auttavat kasvattajaa ja oppijaa tunnistamaan merkityksenmuodostamisen prosesseja ja tulemaan tietoisiksi toisinnäkemisen tarpeellisuudesta jokapäiväisissä kulttuurisissa käytänteissä. Esimerkkitekstien analyyttisen mallintamisen tavoitteena on tarkastella, miten semioottista analyysia voitaisiin hyödyntää kriittisen teorian ideologisessa tulkinnassa. Tutkimuksen ylittävä tehtävä koskee kasvatuksellisia jatkotoimenpiteitä käytännössä koskien kriittisen kulttuurisen lukutaidon harjoittamista koululuokassa.Tutkimuksen johdannossa kerrotaan tutkimuksen taustasta ja asetetaan tutkimustehtävät. Tutkimuksen toisessa luvussa esitellään tutkimuksen taidekasvatuksellisen viitekehyksen ja paneudutaan lähemmin niihin kriittisen pedagogiikan teoreettisiin painotuksiin, jotka ovat työn kannalta oleellisia. Kolmannessa luvussa käsitellään populaarikulttuurin osallisuutta koulujen taideopetuksessa ja oppilaan kokemusmaailmassa sekä esitellään lyhyesti hiphopin ja rapin tyylisuuntia. Työn neljännessä luvussa esitetään tutkimusta määrittävät tutkimusongelmat ja tutkimusasetelma. Viides luku esittelee analyysimetodina toimivan Greimasin aktanttimallin sekä semioottisen sosiologian käsitteistöä. Esimerkkiteksteille asetetut kysymykset ja tekstien semioottinen analyysi päättävät luvun. Kuudennessa luvussa semioottisessa analyysissa esiin nousseita teemoja tulkitaan kriittisen pedagogiikan ja semioottisen sosiologian käsitteiden avulla. Seitsemäs ja kahdeksas luku keskittyvät tutkimuksen yhteenvetoon ja pohdintaan. Tämä tutkimus vahvistaa lähtökohtana olevaa käsitystä siitä, että kasvattajan ja oppijan kriittinen ja eettinen asenne koululuokassa esitettyihin asioihin sekä sisältöihin on oleellinen osa yksilöksi ja yhteiskunnalliseksi toimijaksi kasvamista ja että tämä kriittisen kulttuurisen lukutaidon harjoittaminen luo uusia ulottuvuuksia ja näkökulmia taidekasvatuksen käytäntöihin. Aktanttimallin sovellus opetusmateriaalina käytettäviin rap-teksteihin osoittaa, millä tavoin teoria-aparaattia voi käyttää välineenä laulutekstien arvosisältöjä tarkasteltaessa.
  • Paajanen, Jenni (Helsingfors universitet, 2016)
    The societal impact of media has grown during the past decade, mostly as a result of the ongoing digitalisation. We live in a culture where a significant part of our daily experiences are delivered by some form of media. The influential role of media is obvious, and the contents are produced by an unprecedented range of authors, from the children and youth to marketing professionals. For this reason, having good media skills is more important than ever. These skills include the understanding, production and interpretation of media. In the present work, we studied the teaching of media skills at elementary school level from the viewpoint of class room teachers. Our goal was to find out how media education is realised in practice. We approached media education from the perspective of its technical, content-related and cultural aspects. We studied how the teachers understand media education, and how they see themselves as media educators. The study was realised as a qualitative case study. The research material was gathered by interviewing six elementary school teachers during the spring of 2016. The material was interpreted by means of content analysis. The research material is divided into three main themes, which in turn consist of seven sub-themes. The interviewees were very different with respect to their understanding of media education. Nevertheless, they all considered it to be of importance. The practical media education, as realised in the class room, had a clear emphasis on the content-related aspects, as well as on the development of critical media literacy. The same emphasis could be seen in the teachers' own definitions of media education. The interviewees felt uncertain of using media as a tool in their own teaching. They believed that a practical media education guide would be beneficial when planning their lessons. They felt that focusing on media education was challenging amidst their other teaching duties. Majority of the teachers told that media education was only realised integrated into others substances. Our results imply that, in the Finnish elementary school, media education is not realised to its full need and potential.
  • Holmas, Selina (2005)
    Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, kuinka tämän päivän nuoret vastaanottavat ja tulkitsevat tv-mainontaa. Lähtökohtana on tutkia, ovatko nuoret kasvavassa määrin mainontaa ja kulttuurin kaupallistumista vastaan kuten esim. Naomi Kleinin teoksessa No Logo tuodaan esille. Samalla on tarkoitus peilata empiiristä aineistoa vasten näkemyksiä, joiden mukaan nuoret ovat ylivertaisen medialukutaitoisia ja kriittisiä suhteessa mainontaan. Tutkielmani pyrkii selventämään, minkälaisten tulkintakoodien avulla nuoret käytännössä vastaanottavat mainontaa. Teoriaosiossa tuon esille mm.Thomas Ziehen ajatuksia "uuden nuorison" suhteesta aikamme medioituneeseen kulttuuriin sekä nuorten suhdetta kuluttamiseen. Tämän lisäksi pyrin taustoittamaan medialukutaito-käsitteen syntyä ja määritelmiä sekä tuon esille kolme erilaista perspektiiviä siihen. Empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla pienryhmissä 18:aa keravalaista 16-18 -vuotiasta nuorta. Analyysini on luonteeltaan aineiston lähilukuun perustuvaa teemoittelua, jonka pohjana on W.James Potterin mediavastaanoton ulottuvuuksia koskeva nelijako. Tutkielmani perusteella vaikuttaa siltä, että nuoret suhtautuvat mainontaan varsin maltillisesti ja näkevät sen merkityksen erityisesti kaupallisen informaation välittämisessä. Televisiomainosten vastaanotto on suuressa määrin tunnepohjaista, eivätkä nuoret tuo juurikaan esille moraalisia tai yhteiskuntakriittisiä näkemyksiä. Nuorten kriittisyys kohdistuu useimmiten mainoksen sisältämiin epärealistisiin argumentteihin.Tutkielmani perusteella vaikuttaa, etteivät nuoret ole kovinkaan tottuneita lähestymään mainoksia analyyttisesti, ja oletukset nuorten ylivertaisesta medialukutaidosta tuntuvat siten liioitelluilta.
  • Valve, Carita (2004)
    Yhä kaupallistuvammassa yhteiskunnassamme mainosviestit yrittävät puskea ihmisten; kuluttajien tajuntaan joka puolelta. Lasten asema tässä kehityksessä herättää kysymyksen: millaisia eväitä lapsilla on kohdata ja arvioida näkemäänsä kaupallista viestintää. Lasten mainonnan lukutaito on kriittinen elementti tätä kysymystä pohdittaessa. Tutkielmani selvittää 8-9-vuotiaiden lasten mainonnan lukutaitoa seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1) Miten 8-9-vuotiaat lapset ymmärtävät televisiomainonnan? 2) Miten mainostajien mainonnalle asettamat funktiot kohtaavat lasten ymmärryksen mainonnasta? Tutkielmani teoriaosuus jakaantuu neljään osaan. Ensin esittelen lasten kognitiivisen kehityksen asteita, ja näiden suomia valmiuksia suhteessa mainonnan ymmärrykseen kehityspsykologiateorioiden avulla (Piaget, Selman, Roedder John). Toiseksi tarkastelen lasten ja mainonnan tutkimuksen aikaisempia tuloksia ja päätelmiä. Kolmanneksi Tarkastelen lapsia mainonnan kohderyhmänä ja kuluttajina. Neljänneksi jäsennän lasten ja television suhdetta; millaisia lapset ovat television katselijoina, miten he TV:tä ymmärtävät ja millainen suhde heillä tähän harrastukseen on. Empiriani koostuu 14:n lapsen teemahaastattelusta sekä heidän piirtämistään ajatuskartoista (Mind Map). Tutkimusmenetelmäni on faktanäkökulma. Päätulokseni on, että tutkimukseni kohteina olleiden 8-9-vuotiaiden lasten mainonnan lukutaito on vielä osittain puutteellinen. Lasten puheissa oli havaittavissa selvä ero aikuisille suunnatun ja lapsille suunnatun mainonnan välillä. Aikuisille suunnattuun mainontaan osattiin suhtautua kriittisemmin ja sen kaupalliset tarkoitusperät tunnistettiin laajemmin. Osalle taas oli täysin epäselvää, miksi mainoksia televisiossa esitetään. Puutteellinen mainonnan lukutaito korostui siis lapsille suunnatun mainonnan kohdalla. Lapset tuntuivat lähes täysin unohtavan, että myös lastenmainokset ovat mainoksia -niitä pidettiin lähinnä viihteenä ja ajankuluna. Lastenmainosten suggestiivisuus näytti 'imaisevan' lapset mukaansa siinä määrin, että kaupallisten funktioiden ymmärrys muiden mainostajien määrittelemien funktioiden ohessa näytti katoavan. Aikuisille suunnatun mainonnan kohdalla mainostajien ja lasten ymmärrys mainonnan motiiveista tuntui sen sijaan kohtaavan paremmin: mainonnalla koettiin olevan mm. informatiivisia ja kaupallisia funktioita. Gunter, Barrie – Furnham, Adrian (1998): Children as Consumers. A Psychological Analysis of the Young People’s Market. Routledge, London. Jalbro, Gunilla (toim.) (2001): Children and Television Advertising. The players, the arguments and the research during the period 1994-2000. Swedish Consumer Agency, Stockholm. Lawlor, Margaret-Anne – Prothero, Andrea (2002): The Established and Potential Mediating Variables in the Child’s Understanding of Advertising Intent: Towards a Research Agenda. Journal of Marketing Management 18, 481-499. Macklin, Carole M. – Carlson, Les (1999): Advertising to Children. Consepts and Controversies. Sage Publications Inc., USA. Piaget, Jean (1988): Lapsi maailmansa rakentajana. WSOY, Juva. Werner, Anita (1996): Lapset ja televisio. Gaudeamus, Tampere.
  • Hasan, Eva-Lisa (Helsingin yliopisto, 2021)
    Media literacy is an important skill in today’s world, enabling active citizenship. As Finnish teenagers consume English-speaking media and studies have shown that teaching media literacy in EFL enhances language learning, it should be an essential part of EFL teaching. Multiliteracy, a concept including media literacy, is an essential part of the current curriculum in Finland, and requires media literacy to be taught in EFL on all levels. The aim of this study is to find out to what extent this is reality, reporting how two policy makers involved in writing the national curriculum see the current state of media literacy in EFL teaching. In addition, the study sheds light on how student teachers and teacher trainers perceive the situation. The results indicate that both pre-service and in-service teacher training on the topic is needed and that further cooperation between policy makers and teacher trainers would be highly beneficial. While all respondents agreed on the substantial benefits of teaching media literacy, it is not systematically taught in the training schools covered in this study nor do student teachers feel they receive the necessary instruction to do so in their future careers. The biggest obstacle for including media literacy in English lessons seems to be the lack of sufficient resources, time being the most prominent one. Lack of training, heterogeneous student groups and stress over student competence were also mentioned. The sample size of this study was small, and further research is needed, especially regarding the thoughts of teachers working in the field.