Browsing by Subject "median valta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Juuma, Salla-Reetta (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän maisteritutkielman tarkoitus on selvittää, mistä näkökulmasta huostaan otettuja lapsia kuvataan Helsingin Sanomissa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että huostaan otettuihin lapsiin on suhtauduttu yhteiskunnassa eri aikoina eri tavoin. Julkinen puhe jakautuu yleensä joko näkemyksiin turvaa tarvitsevista uhreista tai pahaa tekevistä yksilöistä. Yleisesti koko lastensuojelun julkisuuskuvan on huomattu olevan kielteinen sekä yksipuolinen. Tutkimusaineisto on kerätty 1.1.2017-31.12.2018 ja se koostuu 40 artikkelista, jotka käsittelevät huostaan otettuja lapsia. Tutkimus on toteutettu diskurssianalyysin avulla ja tutkimuksen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimuksen avulla paikantui neljä erilaista diskurssia, joiden kautta huostaan otettuja lapsia mediassa kuvataan. Lapsia kuvataan mediassa moniongelmaisina, tulevina ongelma-aikuisina, uhreina sekä tarinoiden sankareina ja tuhkimoina. Kun lasta kuvataan moniongelmaisena, viitataan hänen haasteelliseen käytökseen, huonoon terveydentilaan sekä taitojen puutteeseen. Näkökulma on kapea, kielteinen ja ongelmalähtöinen. Tulevaksi ongelma-aikuiseksi lasta kuvataan artikkeleissa silloin, kun lapsen elämänhaasteiden nähdään jatkuvan myös tulevaisuudessa. Diskurssissa luodaan mielikuvaa deterministisestä elämänpolusta ja näkökulma on ongelmalähtöinen. Uhri –diskurssissa lapsi kuvataan olosuhteiden uhrina, joka kärsii sekä kodin olosuhteista että viranomaisten toiminnasta. Lapsen kuvaaminen uhrina rakentaa ymmärrystä sille, miksi lapsi on huostaan otettu ja tarvitsee suojelua. Siitä huolimatta näkökulmassa keskitytään kuvailemaan lasta ongelmien kautta. Tarinoiden sankarina ja tuhkimona lapsi kuvataan, kun on kyse hänen positiivisesta elämäntilanteestaan. Tarinan sankari viittaa yksilöön, jolla on selviytymistaitoja ja tarinoiden tuhkimo henkilöön, jonka elämä on mennyt parempaan suuntaan ympäristötekijöistä johtuen. Huostaan otettujen lasten mediavälitteinen kuva Helsingin Sanomissa vuosina 2017 ja 2018 oli pääsääntöisesti ongelmien kyllästämä. Kolmessa diskurssissa neljästä lapset määritellään ongelmien kautta. Näin oli sekä moniongelmaisuus, tulevat ongelma-aikuiset että uhri –diskurssissa. Vaikka siis uhri-diskurssissa lapsi kuvataan kahta muuta diskurssia ymmärtäväisemmässä valossa, keskittyy myös se lasten määrittelyyn ongelmalähtöisesti. Selkeästi positiivisimmassa valossa huostaan otetut lapset tulevat esille, kun heidät kuvataan tarinoiden sankareina ja tuhkimoina.
  • Vaarnavuo, Viivi (Helsingin yliopisto, 2017)
    Objectives. The media has the power to define and modify our thoughts and speeches. One of the bases of this study was a theory which states that media acts as an intermediary, for example between decision-makers, teachers and parents. Mass communication has the power to create an arena of social interaction in which we all communicate, create values and form social groups. Thanks to our media culture, our curriculum has also become mediated into our society. The research objective was to find out what kind of information Helsingin Sanomat newspaper tells about the National core curriculum for basic education 2014. The author searched for things that were highlighted in the media coverage of the reform and the perspective that the reforms were presented. Methods. The research materials were 120 newspaper articles. The articles were published in Helsingin Sanomat between 3.11.2011 and 30.5.2017. Those were mainly news and opinion articles. Articles were found in Helsingin Sanomat online archive with researchers own account. The material was categorized for analysis based on themes and critical media literacy. It was divided into to four themes: process, economic, change and learning speech. Process speech focused on the administrative and political aspects of curriculum work, economic speech on economic aspects related on the curriculum, change speech to the social changes underlying the curriculum and the learning speech in everything from learning to school. The usage and the language of the themes were analyzed with discourse. Results and conclusions. The curriculum discourse in Helsingin Sanomat focused on the change and learning speech. Newspapers curriculum was oriented towards the future. It was represented as very digital, communal and beneficial reform. As a conclusion can be said that the Helsingin Sanomat news defines the new curriculum changes as innovated, digital and challenging. It has high expectations. Changes in the curriculum plan are expected to have an impact particularly on the coordination of theory and practice and on the way that members of the school community will be able to work in the future.