Browsing by Subject "melu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 27
  • Jokitulppo, Jaana; Lahti, Tapio; Markula, Timo (Ympäristöministeriö, 2007)
    Suomen ympäristö 39/2007
    Kirjallisuusselvityksessä tarkastellaan sekä kevyiden että raskaiden aseiden ampumamelun vaikutusten arviointia ampumaratojen ja  -alueiden ympäristössä. Pääpaino on ampumamelun arviointiin käytettävissä tunnusluvuissa sekä melun aiheuttamassa häiritsevyydessä.
  • Toivola, Lea (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (5)
  • Antila, Marko; Mattila, Inga; Isomoisio, Heikki; Kataja, Jari; Salmela, Hannu; Koskinen, Heli; Alanko, Tommi (Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, 2018)
  • Kuoppamäki, Aino (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä pro gradu työssä selvitettiin kenttäkokeella jätteen kuormauksen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia Helsingin keskustassa. Tutkielmassa laskettiin palvelun tuottamisen kustannuksia ja ulkoiskustannuksia kenttäkokeesta saaduilla tuloksilla. Kustannukset laskettiin kolmelle eri työskentelyn aloitusajalle. Tutkielma osoitti, että ulkoisvaikutusten kustannuksilla voi olla merkittävä vaikutus kokonaiskustannuksissa tai sitten arvioidut ulkoiskustannukset voivat jäädä odotettua vähäisemmiksi, eivätkä ne vaikuta vaihtoehtojen paremmuusjärjestykseen.
  • Liikonen, Larri (Ympäristöministeriö, 2010)
    Ympäristöministeriön raportteja 19/2010
    Laitemeludirektiivin (2000/14/EY) tavoitteena on yhdenmukaistaa eri maiden lainsäädäntöä ja edistää sisämarkkinoiden häiriötöntä toimintaa sekä suojella ihmisten terveyttä ja hyvinvointia kasvavaa ympäristömelua vastaan. Direktiivin mukaisten melumerkintöjen myötä kuluttajien asema paranee heidän voidessa tehdä valintoja melupäästöiltään erilaisten laitteiden välillä. Laitemeludirektiiviin (621/2001) perustuvan asetuksen soveltamisalaan kuuluvat ulkona käytettävät laitteet on varustettava melumerkinnällä, ja osalle laitteista on säädetty asetuksessa melupäästön raja-arvot.  Asetuksella säädetään myös laitteiden markkinoille saattamista ja käyttöönottoa, vaatimustenmukaisuuden arviointia, markkinavalvontaa sekä melutietojen keräämistä koskevat velvoitteet. Laitemeluasetukseen liittyvä ohjaus ja valvonta ovat olleet varsin vähäisiä. Selvityksessä tarkastellaan viranomaisten ja toiminnanharjoittajien tehtäviä ja edellytettyjä toimenpiteitä valvonnan tehostamiseksi.
  • Pietilä, Jukka; Tuunanen, Lauri (Ympäristöministeriö, 2007)
    Ympäristöministeriön raportteja 21/2007
    Selvityksessä mitattiin ja arvioitiin täyttävätkö Suomessa myytävät lehtipuhaltimet laitemeludirektiivin, direktiivi 2000/14/EY, vaatimukset. Selvityksen yhteydessä puhaltimien laitemeluarvo mitattiin ja laskettiin sekä melusta tehtiin kolmasosaoktaaveittainen taajuusanalyysi. Tuloksia verrattiin laitteissa ilmoitettuihin taattuihin arvoihin. Laitteiden merkinnät, käyttöohjeet ja valmistajien antamat vaatimustenmukaisuusvakuutukset tarkastettiin sen selvittämiseksi, olivatko nämä oikein verrattuna mitattuihin meluarvoihin ja lainsäädännön vaatimuksiin. Selvityksessä oli 14 erilaista lehtipuhallinta. Laitemeludirektiivin perusvaatimuksia, jotka ovat CE-merkintä, merkintä taatusta äänitehotasosta ja valmistajan vakuutus, noudatetaan varsin hyvin. Suurimmassa osassa tarkastettuja lehtipuhaltimia poikkeamat laitemeludirektiivin muista vaatimuksista olivat vähäisiä. Tarkastuksen perusteella valmistajat tuntevat ja noudattavat laitemeludirektiivin vaatimuksia pääosin hyvin. Suurimmat puutteet olivat laitteissa, joiden valmistaja ei ollut soveltanut vaatimustenmukaisuusvakuutusmenettelyä, eivätkä näiden laitteiden maahantuojat olleet asiaa hoitaneet. Taatut meluarvot olivat pääsääntöisesti oikein ilmoitetut, yhdessä puhaltimessa taattua arvoa ei ilmoitettu ja toisessa puhaltimessa ilmoitettu taattu arvo oli liian pieni mittaustulokseen verrattuna. Ilmoitettuihin meluarvoihin voi pääsääntöisesti luottaa. Kaksi poikkeamaa tuli puhaltimen imurikäytöstä. Tähän saattaa olla syynä se, että valmistaja ei ole huomannut arvioida koneen imurikäytön melua. Selvityksen yhteydessä haettiin lehtipuhaltimien tietoja myös EU:n komission ylläpitämästä melutietokannasta. Tällöin havaittiin, että tietokantaa on vakea käyttää, eikä se palvele lehtipuhaltimen hankkijaa tarkoitetulla tavalla.
  • Heinonen-Guzejev, Marja; Vuorinen, Heikki S. (Ympäristöministeriö, 2009)
    Suomen ympäristö 5/2009
    Raportin tavoitteena on selvittää, miten lisääntynyttä informaatiota liikennemelualtistuksesta voidaan käyttää luotettavan epidemiologisen tiedon tuottamiseen melun vaikutuksesta väestön sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Raportissa tarkastellaan, millaista tutkimustietoa on käytettävissä melualtistuksesta, meluherkkyydestä ja melun terveysvaikutuksista. Terveysvaikutuksista kiinnitetään erityisesti huomiota sydän- ja verisuonitauteihin ja niiden aiheuttamaan kuolleisuuteen. Pääkaupunkiseudulla toteutettu tutkimus tarjoaa esimerkin siitä, miten erilaisia tutkimuskysymyksiä voidaan lähestyä. Samalla hahmotellaan, millaisia tutkimusmenetelmiä voidaan käyttää tulevissa melututkimuksissa. Lisäksi tarkastellaan, onko luotavissa paikkatietojärjestelmä, jolla yhdistetään melukartoitus- ja terveystiedot. Lopuksi pohditaan, kuinka tällaisia tietoja voidaan käyttää meluntorjuntatoimien suunnittelussa.
  • Taipaleenmäki, Marjut (Ympäristöministeriö, 2007)
    Ympäristöministeriön raportteja 18/2007
    Ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 §:n mukaista meluilmoitusmenettelyä ja menettelyn toimivuutta on selvitetty ja arvioitu kyselyllä vuonna 2006. Samalla selvitettiin myös muiden ohjauskeinojen soveltamista tilapäisen melun torjuntaan. Meluilmoitusmenettely koettiin yleisesti hyväksi ja toimivaksi ohjauskeinoksi. Ympäristönsuojelulain muutos (252/2005) antaa lisäksi mahdollisuuden tarkastella toimintoja ja tilaisuuksia entistä kokonaisvaltaisemmin. Muutos on todettu hyväksi, ja se laajentaa menettelyn soveltamismahdollisuuksia.
  • Airola, Hannu (Uudenmaan ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristö 35/2008
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, (1) millaisia asemakaavojen ja ympäristölupahakemusten meluselvitysten tulisi olla, (2) millaisia ne ovat verrattuna em. ”ideaalimalliin” ja (3) mitä voisi tehdä niiden parantamiseksi. Koska selvityksissä verrataan todettuja melutasoja nykyisiin ohjearvoihin, tutkittiin lisäksi erikseen, (4) tulisiko ohjearvoja ja niiden soveltamisohjeita kehittää. Tutkimuksen aineistona käytettiin kuutta eri arviontikriteeristöä ympäristövaikutusselvityksille, 37 asemakaavan ja 23 ympäristölupahakemuksen meluselvitystä sekä meluntorjunnan ammattilaisille suunnatun kyselyn tuloksia nykyisten ohjearvojen riittävyydestä. Arviointikriteeristöaineistosta luotiin sisällön analyysin avulla kymmenen kohdan laadunarviointikehikko meluselvityksille. Hyvän meluselvityksen tulisi täyttää hyvin tämän ”ideaalimallin” vaatimukset (vastaus 1. tutkimuskysymykseen). Meluselvitysaineisto analysoitiin laadunarviointikehikon avulla. Kolmannes selvityksestä oli hyviä ja kolmannes tyydyttäviä. Viimeinen kolmannes luokiteltiin hylättäviksi eli niin puutteellisiksi, että lisäselvitysten tai täydennystietojen pyytäminen olisi tarpeen ennen, kuin kaava- tai ympäristölupaprosessia voisi tältä osin jatkaa (vastaus 2. kysymykseen). Meluntorjunnan ammattilaisille suunnatun kyselyn tulosten perusteella laadittiin esitys nykyisten ohjearvojen ja niiden soveltamisohjeiden täydentämisestä (vastaus 4. kysymykseen). Laadunarviointikehikon vaatimusten, meluselvitysaineiston niin huonojen kuin hyvienkin käytännön esimerkkien ja ohjearvojen täydennysehdotuksen perusteella laadittiin suositus, malli siitä, mitä hyvän asemakaavan tai ympäristölupahakemuksen meluselvityksen tulee sisältää (vastaus 3. kysymykseen). Mallit hyvälle meluselvitykselle tulisi ottaa laajasti käyttöön ja täydentää kokemuksen kertyessä entistä paremmaksi. Esitys nykyisten ohjearvojen ja niiden soveltamisehtojen täydentämisestä sopii pohjatiedoksi kehitettäessä niitä valtioneuvoston periaatepäätöksen meluntorjunnasta edellyttämällä tavalla.
  • Eurasto, Raimo (Ympäristöministeriö, 2009)
    Suomen ympäristö 26/2009
    Tutkimuksessa on tarkasteltu eri tekijöiden aiheuttamia epävarmuuksia ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) mukaisesti tehtävissä tie- ja raideliikennemelun laskennoissa. Työ sisältää melupäästöihin ja äänen etenemiseen liittyviä tarkasteluja sekä sääolojen vaikutuksesta ja melulle altistuvien asukkaiden määrien arvionnista aiheutuvia epävarmuuksia. Tutkimuksen mukaan suurin yksittäinen epävarmuus Suomessa tehtyjen ympäristömeludirektiivin ensimmäisen kierroksen tie- ja raideliikenteen meluselvitysten yhteydessä on aiheutunut melulle altistuvien asukkaiden määrien arvioinnissa.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Ympäristöministeriön raportteja 20/2007
    MELUTTA-hankkeessa selvitettiin meluselvitysten laskennallisia menettelyjä, vaikutuspolkumenetelmän käyttöä liikennemelun vaikutusten arviointiin ja vuorovaikutteisen meluntorjunnan suunnittelua sekä meluntorjuntapolitiikan suuntaamista tulevaisuudessa.
  • Liikonen, Larri; Alanko, Mikko; Jokinen, Sirpa; Niskanen, Ilkka; Virrankoski, Lauri (Ympäristöministeriö, 2007)
    Suomen ympäristö 33/2007
    Moottorikelkkailuväylien suunnittelu ja mahdollisten maastoliikennerajoitusten tarpeen harkinta edellyttää, että moottorikelkkaliikenteen meluvaikutukset ovat tiedossa. Tämän selvityksen tavoitteena oli selvittää maastomittauksilla moottorikelkkojen aiheuttamat melupäästöt ja melun leviäminen moottorikelkkailuväylien ympäristöön. Työn perusteella voidaan sanoa, että moottorikelkkaliikenteestä aiheutuvat melualueet ovat nykyisillä liikennemäärillä varsin kapeita. Meluhaittoja voidaan ehkäistä hyvällä suunnittelulla. Suurin ongelma melun vaikutusten arvioinnissa on moottorikelkkailun monimuotoisuus ja melun sijoittuminen muutoin hiljaisiksi koetuille alueille.
  • Laurila, Juha; Hakala, Irina (Suomen ympäristökeskus, 2010)
    Suomen ympäristö 25/2010
    Selvityksen tavoitteena oli tuottaa yhteistä tietopohjaa kiviainestuotannon ympäristönäkökohdista, parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) ja parhaista ympäristökäytännöistä (BEP) erityisesti ympäristölupamenettelyn tueksi. Selvityksen toivotaan yhdessä valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta kanssa edistävän ja yhdenmukaistavan alan ympäristökäytäntöjä ja tarkkailuja. Kallioalueilla tuotantoprosessi koostuu louhinnasta, johon kuuluvia vaiheita ovat poraus, räjäytys ja rikotus, sekä louheen murskauksesta ja seulonnasta kiviainestuotteiksi. Murskauslaitoksessa on esimurskain, mahdollisia väli- ja jälkimurskaimia, kuljettimia ja seuloja. Sora-alueilla maa-aineksesta ja valmistettavista tuotteista riippuen maa-aines päätyy välppäyksestä suoraan tuotteeksi tai se murskataan ja/tai seulotaan erikokoisiin jakeisiin. Kiviainestuotannosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ovat melu, pöly ja tärinä sekä mahdolliset vaikutukset pinta- ja pohjavesiin. Kiviainestuotantoalueilla on useita erilaisia ja erityyppisiä melu- ja pölypäästölähteitä, joiden päästöjen vähentäminen on teollisuuslaitosten hallittuihin päästölähteisiin verrattuna huomattavasti vaikeampaa. Kiviainestuotannon melu- ja pölyvaikutuksia vähennetään ensisijaisesti toimintojen sijoittelulla sekä käyttämällä vettä pölynsidontaan. Laitetekniset ratkaisut ovat kehittyneet viime vuosina, mutta edelleen niiden toimivuudessa on parannettavaa. Menetelmien soveltuvuudesta murskaustoimintaan Suomen oloissa tarvitaan vielä lisää tutkimus- ja kokemusperäistä tietoa. Laitetekniikan ja tuotantomenetelmien ohella toiminnan huolellinen suunnittelu, ympäristöriskien tunnistaminen ja niihin varautuminen, henkilöstön osaaminen sekä yrityksen toimintakulttuuri ovat ympäristöasioiden hallinnassa keskeisessä asemassa. Tuotantoalueilla työsuojeluun panostaminen tukee monilta osin myös ympäristöasioiden hallintaa. Yksittäisellä kiviainestuotantoalueella kustannustehokkaat ja toteuttamiskelpoiset ratkaisut ovat aina riippuvaisia myös tuotantoalueen sijaintipaikasta ja lähiympäristöstä.
  • Ampumaratatyöryhmä (Ympäristöministeriö, 2006)
    Suomen ympäristö 38/2006
    Työryhmän mietinnössä on tarkasteltu ampumaratatoiminnan ympäristövaikutusten kannalta puolustusvoimien ampumaratojen sekä ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristön maankäytön suunnittelua ja ympäristölupamenettelyä. Pääpaino työssä on ollut meluntorjuntakysymyksissä. Ampumaratojen ja ampuma- ja harjoitusalueiden meluntorjunnan hoitamiseksi tarvitaan parempia tietoja näiden toimintojen aiheuttamista melualueista ja meluhaitoista. Tietoja tarvitaan sekä maankäytön suunnittelua että ympäristölupamenettelyä varten. Hyvä yhteistyö eri tahojen välillä on tärkeää sekä maankäytön suunnittelussa että ympäristölupamenettelyssä. Työ toteuttaa osaltaan valtioneuvoston toukokuussa 2006 meluntorjunnasta tekemää periaatepäätöstä, jonka tavoitteena on alentaa ympäristön melutasoja ja vähentää altistumista melulle.
  • Liikonen, Larri; Alanko, Mikko; Jokinen, Sirpa; Niskanen, Ilkka; Virrankoski, Lauri (Ministry of the Environment, 2007)
    The Finnish Environment 33en/2007
    Planning snowmobiling routes and considering the possible need for off-road traffic restrictions requires that the noise impact of snowmobile traffic is known. The objective of this report was to take off-road readings in order to determine snowmobile noise emissions and the spread of noise from snowmobile routes into the environment. Based on the readings taken, it can be said that the noise zones created by snowmobile traffic are quite narrow at current traffic levels. Noise pollution can be prevented with good planning. The biggest problem in assessing noise impact is the diversity of snowmobiling and incursion of noise into otherwise quiet areas.
  • Unknown author (Miljöministeriet, 2007)
    Miljöministeriets rapporter 7sv/2007
    Statsrådet har stiftat 31.5.2006 ett principbeslut om bullerbekämping. Detta statsrådets principbeslut som gäller omgivningsbuller avser att rikta uppmärksamheten på det allmänna syftet och målen för bullerbekämpningen samt de medel som kan anlitas för att minska bulleremissionerna och de olägenheter som orsakas av dem, vidare på ett närmare samarbete mellan olika myndigheter. Principbeslutet framhåller att för att problem orsakade av buller skall kunna förebyggas och befintliga olägenheter mildras måste bullerbekämpning beaktas enligt genomslagsprincipen i planeringen och genomförandet av alla bullrande aktiviteter. I en motivering som kompletterar detta principbeslut av statsrådet berättas sammanfattningsvis av bullerbekämp- nings nyläget och bedomning, förslagets systemål och de viktigaste förslagen, förslagets verkningar samt beredningen av ärendet.
  • Kellomäki, Seppo; Haapanen, Antti; Salonen, Hellevi (Suomen metsätieteellinen seura, 1976)
  • Di Napoli, Carlo (Ympäristöministeriö, 2007)
    Suomen ympäristö 4/2007
    Tässä selvityksessä käsitellään tuulivoimalaitosten käyntiäänen syntytapoja, vaimentamismahdollisuuksia sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat äänen leviämiseen ympäristöön. Tuulivoimaloiden käyntiääni muodostuu tuulivoimalan lapojen pyörimisestä ja voimalan koneistosta lähtevästä äänestä. Tuulivoimalan melua voidaan vaimentaa muun muassa rajoittamalla lapojen pyörimisnopeutta, muuttamalla lapakulmaa sekä kehittämällä tuulivoimaloiden lapojen geometriaa. Sään vaikutus on merkittävä tekijä sekä melun leviämiseen että sen kokemiseen. Tuulivoimalan käyntiäänen leviäminen ympäristöön on sidoksissa alailmakehän tilaan; tuulisuuteen, lämpötilaan ja sen pystyjakaumaan sekä ilmakerroksen termiseen stabiilisuuteen. Nämä paikoin monimutkaiset ja toisistaan riippuvat ilmiöt vaikeuttavat oleellisesti melun leviämisen hetkellistä ennustettavuutta. Taustamelu vaikuttaa huomattavasti tuulivoimaloiden melun kuuluvuuteen. Taustamelua lisääviä tekijöitä ovat tuulikohina sekä aaltojen aiheuttama kohina.
  • Saarinen, Ari (Ympäristöministeriö, 2014)
    Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2014
    Tuulivoimaloiden melu poikkeaa muusta ympäristömelusta. Voimaloiden ääni voi sisältää erityispiirteitä, mitkä lisäävät melun häiritsevyyttä. Voimalat toimivat vain osan ajastaan nimellistehollaan, jolloin niiden melupäästö on suurin. Tuulivoimalan ääni syntyy korkealla, mikä vaikuttaa äänen vaimenemiseen sen edetessä etäälle voimalasta. Ääni ja äänenvoimakkuus vaihtelevat merkittävästi sääoloista riippuen melulle altistuvassa kohteessa. Ohjeessa esitetään menettelytavat tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuulivoimaloiden aiheuttaman melutason mittaamiseksi ja arvioimiseksi melulle altistuvassa kohteessa. Ohjeessa annetaan tietoja mittausmenettelyistä, mittauksissa käytettävistä laitteista ja tulosten esittämistavasta. Mittaukset voidaan tehdä kaikissa suunnissa tuulivoimalan (tai tuulivoimalaryhmän) ympärillä. Ohjeen menettelytavat mahdollistavat ääniteknisen suunnittelun liittämisen tuulivoima-alueiden muuhun suunnitteluprosessiin ja hyväksymismenettelyyn.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Ympäristöministeriön raportteja 7/2007
    Valtioneuvosto on 31.5.2006 antanut periaatepäätöksen meluntorjunnasta. Ympäristömelua koskevalla valtioneuvoston periaatepäätöksellä pyritään kiinnittämään huomiota meluntorjunnan yleisiin päämääriin ja tavoitteisiin, keinoihin vähentää melupäästöjä ja niistä aiheutuvia haittoja sekä eri viranomaisten välisen yhteistyön tiivistämiseen. Melun aiheuttamien ongelmien ennaltaehkäisy ja olemassa olevien haittojen vähentäminen edellyttävät meluntorjunnan huomioonottamista läpäisevästi melua aiheuttavaa toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Periaatepäätöstä täydentävässä osassa kerrotaan lyhyesti päätöksen lähtökohdista, kuten meluntorjunnan nykytilasta ja sen arvioinnista, periaatepäätöksen tavoitteista ja keskeisistä ehdotuksista, periaatepäätöksen vaikutuksista sekä asian valmistelusta.