Browsing by Subject "menestyminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Kapanen, M (Kela, 2004)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 75
    Parhaiten toimivat Kelan toimistot ovat kooltaan pieniä ja niissä käsitellään harvempia etuuksia kuin muissa toimistoissa. Näissä toimistoissa toimintatavat ovat vakiintuneita ja työntekijät ovat päässeet osallistumaan niiden suunnitteluun. Toimivan toimiston tunnusmerkit ovat peräisin Kelan tutkimuksesta, jossa toimistot luokiteltiin asiakastyytyväisyyden, tuottavuuden ja sosiaalisen toimivuuden perusteella hyvin menestyviin ja heikosti menestyviin. Tutkimuksessa oli mukana 263 ns. täyden palvelun toimistoa. Heikosti menestyviä toimistoja yhdistävät kielteiset kokemukset muutoksista ja herkkyys joutua työssä kriisitilanteisiin. Näiden toimistojen johtajat ovat tunnistaneet muutostarpeen, ja he ovat esimerkiksi kokeilleet muita useammin erilaisia johtamistapoja. Kelassa aloitettu töiden siirtäminen ruuhkaisista toimistoista muihin toimistoihin voi toimistojen johtajien mielestä parantaa tilannetta. Tutkimuksessa todettiin toimiston menestyksen olevan pysyvää: valtaosa vuonna 2002 hyvin menestyneistä toimistoista onnistui toiminnassaan koko tutkimusjaksolla 1997 2002, kun taas samaan aikaan suuri osa heikommin menestyneistä pysyi heikkona. Tutkijan mukaan toimistojen menestymistä selittää osaltaan suuri sairaanhoitokorvausta hakevien asiakkaiden osuus ja pieni asumistukiasiakkaiden osuus.
  • Tiilikainen, Sanna (Helsingfors universitet, 2009)
    Innovaatiot ovat tärkeitä yritystoiminnalle, sillä ne parantavat yritysten kilpailukykyä ja taloudellista menestymistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella maaseudulla yrityskeskittymissä sijaitsevien hevosalan ja bioenergia-alan pienyritysten innovaatiotoimintaa, kilpailukykyä ja taloudellista menestymistä. Tutkimusaineisto muodostui 124 uusmaalaisen ja itäuusmaalaisen hevosalan sekä 41 pohjoispohjalaisen bioenergia-alan yrittäjän posti- ja internet-kyselyaineistosta. Tutkimusmenetelminä käytettiin ei-parametrisiä testejä, faktorianalyysia ja ryhmittelyanalyysia. Tulosten mukaan eri osa-alueilla innovatiivisista yrityksistä useilla osa-alueilla innovatiiviset olivat menestyneet useimmiten keskinkertaisesti, kun taas joillakin osa-alueilla innovatiiviset olivat menestyneet useimmiten hyvin. Ei-innovatiiviset olivat menestyneet useimmiten heikosti. Useilla osa-alueilla innovatiiviset kokivat kilpailukykynsä pääosin paremmin ja ei-innovatiiviset huonommin kuin muut yrittäjät. Eri tavoin taloudellisesti menestyneistä yrityksistä sekä hyvin että keskinkertaisesti menestyneet olivat harjoittaneet innovaatiotoimintaa useimmiten joillakin osa-alueilla. Heikosti menestyneistä huomattava osa ei ollut harjoittanut innovaatiotoimintaa lainkaan. Hyvin menestyneet yrittäjät kokivat kilpailukykynsä pääosin paremmin ja heikosti menestyneet huonommin kuin muut. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että innovaatiotoiminta joillakin osa-alueilla varmistaa parhaan taloudellisen tuloksen. Se heijastaa yrittäjän seuraavan aikaansa ja kehittävän toimintaansa kohtuullisessa määrin. Näissä yrityksissä lienee löydetty oma menestymiskonseptinsa. Innovaatiotoiminta useilla osa-alueilla voi olla merkki siitä, että yrityksessä ollaan käymässä läpi perusteellista muutosprosessia toiminnassa. Tämä saattaa heijastua yrityksen taloudelliseen tulokseen kielteisesti ainakin muutoshetkellä innovoinnin lisätessä kustannuksia. Innovaatiotoiminnan harjoittamattomuus näyttää heijastuvan yrityksen menestymiseen heikkona menestymisenä. Tutkimuksen perusteella ei voida sanoa yksiselitteisesti, että innovaatiotoiminnan harjoittamisella, kilpailukyvyllä ja taloudellisella menestymisellä olisi suora yhteys toisiinsa, sillä sitä ei mitattu ja niiden vaikutuksia on haastavaa arvioida täsmällisesti. Kuitenkin tulokset viittaavat siihen, että näillä tekijöillä on positiivinen yhteys toisiinsa.
  • Kosonen, Hanna (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2016)
    Orkesterin johtaminen vaati monipuolisia taitoja sisältäen taiteellisen kompetenssin vaatimuksen ja ylin johtaminen jakautuu yleensä kahdelle johtajalle. Lisäksi johtajuus jakautuu organisaation sisällä useille muille henkilöille. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan jaettua johtajuutta menestyvissä orkestereissa. Tutkimus perustuu yhteensä 16 haastatteluun ja kirjoittajan kokemuksiin intendenttinä. Tulokset esitellään jaoteltuna jaetun johtajuuden teoriaa myötäillen kuvaamaan merkittävimpiä menestykseen vaikuttavia tekijöitä ja niitä verrataan esimerkkitapauksena esiteltävään suomalaisen orkesterin menestystarinaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat menestykseen vaadittavat tärkeimmät tekijät, jotka on löydettävissä kaikista tutkituista orkestereista. Tutkimus osoittaa monista osatekijöistä muodostuvan kokonaisuuden tarpeellisuuden ulottuen yksilösuorituksista jaetun johtajuuden edellyttämien superjohtajien kautta taustaorganisaatioon kohdistuviin vaatimuksiin.
  • Peltola-Ylätupa, Ira (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tämän pro-gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää mehiläistalouden tilaa ja hunajantuotannon taloudellisuuden edellytyksiä ja mehiläistarhauksen tulevaisuuden näkymiä Suomesta. Tutkimuksen teoriaosuus perustuu kirjallisista lähteistä ja asiantuntijahaastatteluin saatuun tietoon pääosin suomalaisesta mehiläistarhauksesta sekä kirjallisuuteen yrityksen menestymisestä ja taloudellisesti kannattavan yritystoiminnan edellytyksistä. Tämän laadullisen tapaustutkimuksen aineisto kerättiin esitutkimuksen kaltaisena lomakekyselynä 23 mehiläistarhaajalta vuonna 2009 ja teemahaastattelemalla kahdeksaa ammatti- tai puoliammattitarhaajaa marraskuussa 2010. Huolimatta hunajan ennätyksellisen alhaisesta hinnasta ja mehiläisalla vallinneesta alakulosta tutkimusaikaan, tarhaajat luottivat parempaan tulevaisuuteen ja hunajan hinnan nousuun, kunhan kaikki tarhaajat saadaan tietoisiksi hunajan todellisista tuotanto- kustannuksista. Vastaajat uskoivat myös, että tarhaajat omilla toimillaan voivat vaikuttaa niin hinnan korotukseen, satotason nostamiseen kuin talvitappioiden vähentämiseen. Työkustannuksia oli tarhaajien mukaan mahdollista pienentää tuotantoa tehostamalla, työvaiheita karsimalla mm. logistiikkaa parantamalla. Yhteistyön lisäämisen tarhaajien kesken katsottiin parantavan taloudellisen menestymisen lisäksi muunkinlaista hyvinvointia. Tuotantoympäristössä tapahtuvista muutoksista ja uhkista huolimatta tarhaajat uskoivat mehiläistarhauksen parempaan taloudelliseen tulokseen tulevaisuudessa.
  • Seppälä, Anu-Maarit (Helsingfors universitet, 2013)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten monialaiset maatilat ovat menestyneet, kun mittarina käytetään onnistumista monialayrittäjän asettamissa tavoitteissa. Tutkimuksen alatavoitteena oli kuvata eri tavalla menestyneiden monialaisten maatilojen yritystoiminnan taustalla vaikuttaneita arvoja ja muita tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa tarkasteltiin maatilojen monialaisuutta, yrityksen menestymistä ja erityisesti menestymisen mittaamista yrittäjän asettamien tavoitteiden kautta. Tutkimusaineisto perustui MTT:n vuosina 2001, 2006 ja 2012 keräämiin postikyselyihin. Vuoden 2001 postikyselyaineisto kerättiin vuosina 2000–2002 toteutetun ”Maatilasta maaseudun pienyritykseksi”-hankkeen yhteydessä. Vuoden 2006 postikysely kerättiin vuosina 2006–2008 toteutettuun ”Muuttuva maaseutuyrittäjyys”-hankkeeseen. Vuosien 2001 ja 2006 aineistoja täydennettiin keräämällä vastaava aineisto vuonna 2012 osana ”Muuttuva ja menestyvä monialainen maatila 2000–2012”-hanketta. Kyselytutkimus kohdennettiin maaseutuyrittäjille, tässä tutkimuksessa hyödynnettiin monialaisia maatiloja koskevaa tietoa. Otoksen suuruus oli siten 176 tilaa, joista 29 oli vuoteen 2012 mennessä lopettanut. Otos kattaa ne tilat, jotka ovat vastanneet seuraavaksi tarkemmin esiteltäviin kyselytutkimuksiin jokaisena vuotena eli 2001, 2006 ja 2012. Toisin sanoen otos pysyy samana vuodesta toiseen. Tutkimusmenetelminä käytettiin kuvailevia monimuuttujamenetelmiä, faktori – ja ryhmittelyanalyysiä sekä summamuuttujia. Faktorianalyysin avulla tiivistettiin menestymisen eri näkökulmat kolmeen: yhteiskunnalliseen, liiketaloudelliseen ja perheyrittäjyydelliseen. Ryhmittelyanalyysissä hyödynnettiin muodostettuja faktoripisteitä sekä summamuuttujaa otoksen ryhmittelemiseksi eri tavoin menestyneisiin ryhmiin. Lopullinen ryhmien luku oli viisi ja ryhmien väliseen vertailuun hyödynnettiin Kruskal-Wallisin testiä ja Khiin neliö-testiä parametrittomille muuttujille. Tutkimustulosten mukaan osa monialaisista maatiloista menestyy sekä taloudellisten että ei-taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa, osa pelkästään taloudellisissa tavoitteissa, osa pelkästään ei-taloudellisissa tavoitteissa ja osa ei kummissakaan. Lisäksi tavoitteiden taustalla olevien arvojen havaittiin olevan yhteydessä menestymiseen. Sovellettaessa tutkimuksen tuloksia käytäntöön, voidaan todeta, että monialayrittäjän arvomaailma näyttäisi ohjaavan yritystoiminnan tavoitteiden asettamisessa ja sitä kautta vaikuttavan konkreettisesti myös menestymiseen.
  • Ojajärvi, Anni (2006)
    Tutkielmassa tarkastellaan koulussa arvosanojen perusteella hyvin menestyviä lukiolaisia ja heidän käsityksiään ja jaottelujaan opiskelusta, oppimisesta ja koulumaailmasta. Tutkielmassa on kaksi pääaineistoa. Toinen on Stakesin Kouluterveyskyselyn vastaukset vuosilta 2003–2004, joista hyvin menestyviksi on rajattu 9,5–10,0 keskiarvonsa arvioineet nuoret. Tilastollisen aineiston tarkoituksena on antaa yleiskuva koulussa hyvin menestyvistä ja aloittaa pohdinta tutkittavien nuorten samanlaisuudesta ja erilaisuudesta suhteessa toisiinsa ja muihin nuoriin. Tyttöjen ja poikien välisten erojen lisäksi hyvin menestyvistä pojista näyttää erottuvan reilu kymmenesosa, joka ei menestyksestä huolimatta pidä koulunkäynnistä ja joka kokee suhteet muihin oppilaisiin ongelmallisina. Toisena aineistona tutkielmassa on koulussa hyvin menestyvien nuorten haastattelut, joita tehtiin yhteensä 12 kappaletta. Haastatteluiden pohjalta tarkastellaan hyvin koulussa menestyvien lukiolaisten omia näkemyksiä lukiosta, opiskelusta ja yleisemmin koulumaailmasta. Aineiston analysoinnissa käytettiin Harvey Sacksin kehittämää jäsenkategorisaation (MCD) mallia, jota muokattiin tutkimuskysymyksiini sopivaksi. Menetelmän avulla tarkastellaan oppilaiden tekemiä kategorisointeja ja sitä, miten haastateltavat asemoivat itsensä suhteessa näihin kategorioihin. Haastateltavat toivat itseään esille itsenäisiä valintoja tekevinä ja kriittisinä oppilaina. Opiskelusta oli muokattu oma projekti, jota tehtiin itsenäisesti ylittäen usein koulun antamat tavoitteet. Haastateltavien kouluprojektin voidaankin katsoa olevan osa laajempaa itsensä rakentamisen projektia. Koulun ja oman projektin välillä on kuitenkin ambivalentti suhde: oman projektin kohde ja tavoitteet ovat koulun toiveiden suuntaisia, mutta samanaikaisesti olisi tärkeää määritellä tavoitteet omiksi. Haastattelut toivat esille nuorten jaotteluiden moninaisuuden ja tilannekohtaisuuden koulumaailmassa. Koulumenestyjät tekivät puheessaan kategorioita, joiden kautta he tilanteen mukaan erottautuivat muista tai painottivat samanlaisuutta muihin oppilaisiin pyrkien hallitsemaan rakentamaansa kuvaa itsestä. Vaikka koulumenestys määrittyi osin myönteisesti, haluttiin välttää antamassa kuvaa liiallisesta koulun eteen puurtamisesta. Toisaalta esimerkiksi hikaria tärkeämmäksi jaotteluksi haastatteluissa määrittyi koulussa sosiaalisuus. Haastateltavat muodostivatkin puheessa rennosti menestyvän nuoren kategoriaa, joka ei ota koulua liian tosissaan, vaikka toisaalta haluaa menestyä itse tärkeiksi katsomissaan aineissa. Kategorioista ja niiden kategoriapiirteistä muodostuu jonkinlainen verkkomainen yhtälö, jonka välissä nuori tasapainoilee, jotta saisi neuvoteltua itselleen mahdollisimman suotuisan paikan.
  • Räikkönen, Raija (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä pienten perheyritysten strategioista sekä tarkastella miten pienyritysorientaatio (SBO) ja yrittäjämäinen orientaatio (EO) vaikuttavat yritysten strategiaan ja niiden menestymiseen. Teoriaosassa tarkasteltiin perheyritysten ominaispiirteitä, resursseja, toimintaympäristöä, strategiaa, pienyritysorientaatiota (SBO), yrittäjämäistä orientaatiota (EO) ja menestymistä. Työssä tuotiin esille aikaisempia tutkimustuloksia strategisten orientaatioiden vaikutuksesta yritysten strategiaan ja menestymiseen. Tutkimuksessa haastateltiin vuoden 2019 tammi-maaliskuussa viidestä pienestä perheyrityksestä edellisen ja nykyisen sukupolven yritysjohtajaa, yhteensä 11 henkilöä. Yrityksistä neljä oli kolmannessa ja yksi neljännessä sukupolvessa toimivia yrityksiä eri toimialoilta. Yrittäjät vastasivat teemoittain ensin avoimiin puolistrukturoituihin kysymysiin, joiden jälkeen haastateltavat valitsivat Likert -väittämistä parhaiten yritystään kuvaavan vaihtoehdon. Haastattelut tallennettiin äänitemuodossa, litteroitiin, analysoitiin ja verrattiin kvantitatiiviseen aineistoon. Tutkimusmenetelmien tulokset tukivat toisiaan. Haastatelluissa yrityksissä strategiaa ei oltu kirjoitettu, vaikka se oli kirkkaana yrittäjien ajatuksissa. Yrittäjät päivittivät yritysten strategiaa tarpeen mukaan, varmistaakseen yritystensä menestymisen sukupolvesta toiselle. Pienten perheyritysten strategiset tavoitteet olivat yrityksen kannattavuus ja hallittavuus, mutta ei yrityksen kasvu. Yritykset olivat valinneet strategiakseen joko keskittymisen tiettyihin asiakasryhmiin/ tuotteisiin tai tuotteidensa erilaistamisen. Kaikki haastatellut yrittäjät kokivat, että he olivat menestyneet yritystoiminnassaan, koska he olivat saavuttaneet asettamansa tavoitteet. Tutkimus osoitti, että pienyritysorientaatio (SBO) vaikutti pienten perheyritysten strategiaan, tavoitteisiin, jatkuvuuteen ja sen kautta yritysten pitkäikäisyyteen. Yrittäjämäinen orientaatio (EO) puolestaan ohjasi strategista toimintatapaa vastaamaan jatkuvasti muuttuvan ympäristön vaatimuksiin. Näiden tekijöiden lisäksi menestymiseen olivat vaikuttaneet yritysten resurssit, tuotteiden ja palvelujen korkea laatu, asiakastyytyväisyys ja -uskollisuus, yritysten reaktionopeus ja yrityksiin sitoutunut henkilökunta. Pienten perheyritysten tavoitteita olivat ihmiskeskeiset arvot, ei omistajien osinkotuottojen maksimoiminen. Yritykset ovat hyödyntäneet myös muita strategisia orientaatioita yrityksen elinkaaren aikana selviytyäkseen yritystoiminnassa sukupolvesta toiselle. Seuraavissa tutkimuksissa olisikin tarpeellista tutkia tarkemmin useiden strategisten orientaatioiden yhteisvaikutusta yritysten menestymiseen.
  • Peltonen, Jonna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objectives Positive life attitude is known to be positively correlated with physical health and longevity, and positive emotions are important to wellbeing and optimal functioning. However, only little is known how early factors in childhood and youth are associated to positive life attitude in adulthood. The aim of this study was to study whether perinatal risk factors, cognitive capacity in childhood and problem behavior in youth are associated with positive life attitude in adulthood at the age of 40. Methods The original subject group consisted of children born between 1971–1974 at Kätilöopisto hospital in Helsinki with perinatal risk factors and control subjects with no perinatal risk factors. The data of present study consisted of 226 subjects from which 180 had perinatal risk factors and 46 subjects was in the control group. Positive life attitude was studied via thriving, gratitude, curiosity and life satisfaction. Perinatal risk factors were studied via primary perinatal risk factor that were: hyperbilirubinemia, low Apgar scores, low birth weight and other risk factor group. The other risk factor group was included maternal diabetes, hypoglycemia, neurological symptoms and respiratory problems. Cognitive capacity in childhood was studied in the age of nine, and externalizing and internalizing problem behavior in the age of 16 via ratings of parents and youth. Results and conclusions In this study the other perinatal risk factor group and low birthweight were negatively explaining gratitude. Childhood cognitive capacity was positively explaining thriving and satisfaction with life but were explained by own educational level. Especially internalizing behavior of problem behavior in youth was negatively explaining thriving, gratitude and life satisfaction. The variables in this study were explaining 13 % of thriving, 17 % of gratitude, 10 % of life satisfaction, but the 2 % explained proportion of curiosity was statistically insignificant.
  • Mäkijärvi, Essi (Helsingfors universitet, 2012)
    Strategian avulla voidaan saavuttaa yrityksessä asetetut tulevaisuuden tavoitteet. Yhä nopeammat ja arvaamattomammat muutokset toimintaympäristössä tekevät kuitenkin tulevaisuudesta yhä epävarmemman. Kriittisiä vaiheita ennakoimalla voidaan tarvittaessa muuttaa strategiaa siten, että tavoitteet on edelleen mahdollista saavuttaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia maatilayrityksen ennakointijärjestelmää ja ennakoinnin lähestymistapoja osana liiketoimintaosaamista. Tutkimusaineistona käytettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kannattavuuskirjanpitoaineiston tilivuosia 2004–2008. Tutkimuksessa käytettiin aineistona myös vuonna 2007 suoritettua viljelijäkyselyä kannattavuuskirjanpitotiloille. Tilat poimittiin tutkimukseen sen mukaan, että ne olivat sekä vastanneet vuoden 2007 viljelijäkyselyyn että olleet mukana kannattavuuskirjanpitopaneelissa vuosina 2004–2008. Havaintoaineistossa oli mukana 260 kirjanpitotilaa. Tutkimusongelmina oli selvittää, minkälaista tulevaisuuden suunnittelu on maatilayrityksissä, minkälaista on yritysten taloudellinen menestyminen ja rakenteellinen kehitys erilaisissa tulevaisuuden tavoite –ryhmissä sekä mitä tekijöitä ja menestymisen konsepteja tilojen tulevaisuuden suunnittelussa on löydettävissä. Maatilayrittäjien tavoitemuuttujia analysoitiin faktorianalyysin avulla. Klusterianalyysissa hyödynnettiin faktorianalyysin tuloksena syntyneitä faktoripisteitä. Näiden pisteiden avulla mahdollisimman samankaltaiset muuttujat yhdistettiin ryhmiksi. Syntyneet ryhmät nimettiin seuraavasti: Ympäristö- ja hyvinvointitietoiset, taloussuuntautuneet sekä kehittymis- ja kasvuhaluiset. Kyselyyn vastanneiden maatilayrittäjien tulevaisuuden suunnittelu painottui strategiselle tasolle. Muutokseen suhtaudutaan lähinnä reaktiivisesti ja preaktiivisesti. Tiedonhaku painottui kansalliselle ja paikkakunnan tasolle. Ympäristö- ja hyvinvointitietoiset tilat olivat pieniä ja vakavaraisia, mutta niillä oli todella heikko kannattavuus. Ennakointi oli vähäisempää kuin muissa ryhmissä. Taloussuuntautuneet tilat olivat suurimpia ja ne olivat kasvaneet tasaisesti viiden vuoden aikavälillä. Niissä tiedonhaku oli aktiivisinta ja tulevaisuuteen suhtautuminen preaktiivista. Suunnittelu ulottui operationaaliselta tasolta visionääriselle tasolle. Kehittymis- ja kasvuhalukkaat tilat olivat muiden ryhmien tiloja keskimäärin kannattavampia. Suhteellinen velkaantuneisuus oli kuitenkin suuri. Näillä tiloilla ennakoitiin melko aktiivisesti.
  • Kalliovirta, Mika (University of Helsinki, 2000)
  • Hyvönen, S.; Tuominen, M.; Venälainen, T. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2005)
    Selvityksiä
  • Aschan, Tuulevi P. (Helsingin yliopisto, 2020)
    The study examines the manifestation of dignity and the relationship between dignity and survival in the documentary “Autolla Nepaliin – Unelmien elokuva” and in the charity project which was described in the documentary. As the project had achieved its aims, it was considered a success. The material used was the speech of the documentary, transcribed to text. The speakers were the project team as well as people who had experienced comparable issues as the project team. The study represented a qualitative research method. The material was analyzed by the means of theory-based content analysis. The study was based on self-determination theory, which claims person succeeds and feels better when psychological needs, ie autonomy, competence and relatedness are met (Ryan & Deci 2000, 68.) From the theory Martela (2015, 37–54) has derived the concept of the motivational diamond used in the study. It is divided into dignity and survival. Survival consists of acceptance and status as well as safety and resources. Relevance requires the realization of relatedness, contribution (doing good), competence and autonomy. Most observations were made of relatedness, which was evident in the four circles: insiders, related people, project-connected circle, and random people circle. Doing good turned out to be a planned dream of volunteering. Autonomy permeated the entire project and was reflected in ideas, enthusiasm and patient work. Alongside autonomy, responsibility emerged. Competence was realized as learning and development, as well as identifying skills, sources of strengths and barriers. Most of the survival material was related to safety and resources resources, including travel progress, equipment and health. Acceptance and status were realized in social media approvals which affected the accumulation of money. Emotions determined the relationship between dignity and survival, forming a dialogue between them. The project serves as a metaphor for working life projects and their success. It is necessary to identify and define the circles of relatedness, to consider the development of competence, the manifestation of autonomy and the possibilities of contribution. Although funders approve goals defining the project work, it is also worth setting a goal that is relevant to oneself. This also supports the achievement of the official goals.