Browsing by Subject "menestys"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Jaari, Aini (2000)
    The study is based on a measure of global self-esteem developed by Rosenberg (1965). The aims are (1) to investigate in an adult population the concept of self-esteem as defined by Rosenberg, (2) to develop measures for examining qualitative differences within this global concept, (3) to map out qualitative differences in self-esteem for the sample of adults involved in the study. Antonovsky (1979) provides the theoretical basis for measures to examine qualitative differences. These include a sense of coherence, machiavellism (Mach IV) and the 'Big Five' personality theories. Emerging qualitative factors (personality components) and their interrelationships are examined. Data was collected during 1995 through questionnares administered to course participants representing different work environments (n=368). Gender, age and education were independent variables. In methodological terms the study was quantitative. Results were examined first on the basis of percentages, averages and correlations. The predictors of the global concept of self-esteem were analysed by means of factor analysis and linear regression analysis. Analysis of variance examined whether, in terms of the predictors, there were differences between different professional groups. The following dimensions of coherence emerged: a sense of meaninglessness (a=.77), disappointment in interpersonal relationships (a=.74), anxiety (a=73). The components of machiavellism were: cynicism (a= .73) and honesty/moral respect (a=.65). The dimensions of a sense of competence were: a wish to please (a=.70), competence and success (a= .78) and success at school (a= .74). Other personality factors were: social competence and empathy (a=.78), willingness to experiment (a=.69), social and verbal influence (a=.78), a sense of shame (a=.70), a sense of guilt (a= .69) and conservatism (a= .67). Gender and age did not have an effect on global self-esteem (Rosenberg). However, level of education did. Those with more extensive education seemed to have higher levels of self-esteem. Weak sense of coherence, shame and guilt as predictors of low self-esteem were common to the whole sample. Education and age also contributed to qualitative predictors. Cynicism and disappointment in interpersonal relationships characterised low self-esteem in young men (aged below 31) who had less education. For employed young adults and women with more education, talkativeness, which was associated with low self-esteem, could be explained as a defence and compensatory mechanism. For women, low self-esteem was affected by aspects to do with a sense of life coherence, shame and guilt. Low self-esteem among educated men was explained by aspects of empathy and social competence. While for men success was the most important contributor, for women it was close interpersonal relationships, empathy and social interaction. The results are largely in agreement with the views expressed by Rosenberg, i.e. the importance of social, normative and institutional integration in affecting self-esteem. Rosenberg, M. (1965): Society and adolescent self-image. Rosenberg, M. (1979): Conceiving the self. Antonovsky, A. (1979): Health, stress and coping.
  • Ketonen, Elina (Helsingfors universitet, 2011)
    Previous studies indicate that positive learning experiences are related to academic achievement as well as to well-being. On the other hand, emotional and motivational problems in studying may pose a risk for both academic achievement and well-being. Thus, emotions and motivation have an increasing role in explaining university students learning and studying. The relations between emotions, motivation, study success and well-being have been less frequently studied. The aim of this study was to investigate what kind of academic emotions, motivational factors and problems in studying students experienced five days before an exam of an activating lecture course, and the relations among these factors as well as their relation to self-study time and study success. Furthermore, the effect of all these factors on well-being, flow experience and academic achievement was examined. The term academic emotion was defined as emotion experienced in academic settings and related to studying. In the present study the theoretical background to motivational factors was based on thinking strategies and attributions, flow experience and task value. Problems in studying were measured in terms of exhaustion, anxiety, stress, lack of interest, lack of self-regulation and procrastination. The data were collected in December 2009 in an activating educational psychology lecture course by using a questionnaire. The participants (n=107) were class and kindergarten teacher students from the University of Helsinki. Most of them were first year students. The course grades were also gathered. Correlations and stepwise regression analysis were carried out to find out the factors that were related to or explained study success. The clusters that presented students' problems in studying as well as thinking strategies and attributions, were found through hierarchical cluster analysis. K-means cluster analysis was used to form the final groups. One-way analysis of variance, Kruskal-Wallis test and crosstabs were conducted to see whether the students in different clusters varied in terms of study success, academic emotions, task value, flow, and background variables. The results indicated that academic emotions measured five days before the exam explained about 30 % of the variance of the course grade; exhaustion and interest positively, and anxiety negatively. In addition, interest as well as the self-study time best explained study success on the course. The participants were classified into three clusters according to their problems in studying as well as their thinking strategies and attributions: 1) ill-being, 2) carefree, and 3) committed and optimistic students. Ill-being students reported most negative emotions, achieved the worst grades, experienced anxiety rather than flow and were also the youngest. Carefree students, on the other hand, expressed the least negative emotions and spent the least time on self-studying, and like committed students, experienced flow. In addition, committed students reported positive emotions the most often and achieved the best grades on the course. In the future, more in-depth understanding how and why especially young first year students experience their studying hard is needed, because early state of the studies is shown to predict later study success.
  • Niemenkari, Hanna-Riikka (Helsingin yliopisto, 2015)
    Menestyksen käsite: Esimerkkitapauksena Helsingin yliopisto pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan menestyksen käsitettä käsiteanalyyttisen menetelmän avulla. Menestyksen käsitettä tarkastellaan suhteessa lähikäsitteisiinsä ja vastakohtiinsa. Huomiota kiinnitetään myös menestyksen käsitteen historialliseen muutokseen. Menestyksen käsite sisältää lähikäsitteensä ja osan vastakohdistaan. Kirjallisuuden avulla kiinnittäen huomiota menestyksen arvioimiseen erilaisissa asiayhteyksissä. Tutkielman tavoitteena on luoda menestyksen käsitettä selkeyttäviä käsitteellisiä erotteluja, joita voidaan käyttää välineinä menestyksen käsitteen tarkastelemisessa Helsingin yliopiston kontekstissa. Välineiksi määrittyivät sisäinen, ulkoinen ja kokonaisvaltainen menestys. Menestystä voi tarkastella myös saavuttamisen, tapahtumisen ja olosuhteiden näkökulmasta. Tutkielma on toteutettu sosiaalietiikan pääaineessa sosiaalietiikan peruskäsitteiden pro seminaarissa. Teoreettisen taustan tutkielmalle muodostavat Jaana Hallamaan yhteistoiminnan etiikan teoria ja Georg Henrik von Wrightin Hyvän muunnelmia -teoksessa esitetyt teoreettiset erottelut hyvän luonteesta. Menestystä tarkastellaan teoreettisesti toiminnan ja hyvän näkökulmasta. Toiminnan ja hyvän käsitteet ovat tärkeitä etiikan ja sosiaalietiikan tutkimuskohteita. Menestystä tarkastellaan yksilötoiminnan näkökulmasta kiinnittäen huomiota menestykseen toimintana ja prosessina. Yksilötoiminnan näkökulmasta arvioidaan myös menestyksen subjektiivista puolta, menestystä teknisenä hyvänä ja suorittamisena sekä menestystä sisäisenä hyvänä ja kukoistamisena. Helsingin yliopistoa analysoidaan akateemisena yhteisönä, jonka tarkoitus on tarjota tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Aineistona käytetään vuosien 2007–2009, 2010–2012 sekä 2013–2016 strategiaa yhdessä Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen eettisten periaatteiden ja Helsingin yliopiston avajaisissa vuosina 2013 ja 2014 pidettyjä juhlapuheita. Helsingin yliopiston toimintaa verrataan analyysissa yrityksen toimintaan. Helsingin yliopiston toimintaa tarkastellaan yhteistoiminnan teorian näkökulmasta ja kiinnitetään huomiota toimijoiden intressien huomioonottamiseen. Aineistosta paljastuvia menestysnäkemyksiä kommentoidaan ajankohtaisen keskustelun avulla ja erityistä huomiota kiinnitetään vuonna 2010 voimaan tulleen yliopistouudistuksen vaikutukseen ja 1.8.2015 voimaan tulevaan uuteen Helsingin yliopiston johtosääntöön.
  • Pöyry, Vilma (Helsingin yliopisto, 2021)
    The aim of this master’s thesis was to describe, analyze and interpret the perceptions of women who have progressed to the management level about their own success and the factors that have positively or negatively influenced their career path. In addition, the purpose of the study was to understand at a more general level their perceptions of the relatively small number of female leaders compared to men and their ideas of ways to increase that number. This dissertation is made at a time when equality matters have been on the table for a long time. My qualitative research consisted of seven semi-structured thematic interviews and they were analyzed by data-driven content analysis. The interviewees were currently or formerly in leadership positions, all women over 40 and under 70 years of age. All interviewees worked or had worked in medium-sized or large listed companies. Results of the study show that women leaders described their own success and the positive and negative factors that influenced their career, as well as the relative scarcity of women leaders and ways to increase the number with societal and organizational, social, and personal factors. Both their own success and the relative scarcity of female leaders were justified in particular by the importance of their own attitude and personality. Other important criteria for one’s own success were given, such as networks and contacts. The relative scarcity of female leaders was seen to be resulted from for example gender inequality in parental leave, segregated gender networks, and the different upbringing styles of boys and girls. Equalizing parental leave, having gender-neutral networks, raising children in the same way, and examining one’s own attitude were some of the solutions given by the interviewees. Overall, the results revealed that many explanations were given for one’s own success and for the lack of female leaders in general, and the interviewees did not name just a few decisive factors that determine a person’s success, but it is a sum of many different factors.
  • Kylkilahti, Eliisa (Helsingfors universitet, 2012)
    Tutkielmassa tarkastellaan kulttuurista tarinaa nuoruuden ihanteista ja normeista sekä nuorten suhtautumista niihin. Tutkimuksen aineistona on 51 alle 25-vuotiaiden nuorten kirjoittamaa omaelämäkerrallista tekstiä. Aineisto kerättiin kirjoituskilpailulla, jossa pyydettiin kirjoittamaan, millaista on olla nuori tämän päivän Suomessa. Tutkimuksessa käytetty teoreettinen lähestymistapa on kaksitasoinen. Yhtäältä tarkastellaan kulttuurisia normeja ja toisaalta kirjoittajien henkilökohtaisia kokemuksia. Aineiston analyysin menetelmänä on käytetty lähilukua. Tutkimuksessa tarkastellaan aineistoa tarinoina. Tarinoiden avulla kulttuuriin sosiaalistetut nuoret saavat tarinan malleja kotoa, koulusta, mediasta ja kavereilta. Kulttuurisesti nuorten odotetaan aikuistuvan, etenevän tietyillä elämänalueilla ja tekevän elämässään hallittuja valintoja. Nuoret kirjoittavat nuoruudesta perinteiseen tapaan vapautena ja huolettomuutena. Mutta nuoret kirjoittavat myös elämäänsä kuuluvasta ahdistuksesta ja häpeästä, jotka kumpuavat siitä, ettei nuori koe menestyvänsä odotetulla tavalla. Teknologian arkipäiväistyminen ja lama ovat vaikuttaneet nuorten elämään sukupolvikokemuksina. Lamasta huolimatta nuoret ovat kasvaneet runsauden yhteiskunnassa, jossa myös nuoruuden elämänvaiheköyhyys on suhteellista. Tällöin nuorella ei ole riittävästi taloudellisia voimavaroja kulttuurisesti hyväksyttävään elämään. Kaikki nuoret eivät koe elämänvaiheköyhyyttä. Lisäksi menestyminen edellyttää elämänhallintaa, kykyä tehdä oikeita valintoja vaihtoehtojen paljoudesta. Kulttuurisissa mallitarinoissa esitellyistä tavoiteltavista ihanteista rakentuu nuorten teksteissä yhdenmukaisena, normatiivisena ja keskiluokkaisena näyttäytyvä ihanne-elämän kuvasto. Kulttuuristen ihanteiden mukaan menestyvän nuoren on osattava pukeutua ja näytettävä hyvältä sekä hallittava teknologia, muutettava lapsuudenkodistaan varhain ja tavoiteltava omistusasumista, elettävä ydinperhe-elämää sekä edettävä opinnoissaan ja työurallaan. Nuorten tarinoissa suhtautuminen kulttuurisiin ihanteisiin vaihtelee. Nuoret rakentavat omaa identiteettiään kirjoittamalla tarinansa päähenkilön eli itsensä suhtautumisesta kulttuurisiin normeihin. Ihannetta tavoitteleva ja toteuttava identiteettipositio nimetään tutkimuksessa toteuttajaksi. Epäonnistujana ihanteiden tavoittelussa yrityksistä huolimatta epäonnistutaan. Irrottautujana sen sijaan kulttuurisiin ihanteisiin suhtaudutaan kriittisesti ja esitetään vaihtoehtoisia tavoitteita.
  • Rintamäki, Elina (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako yrittäjämäinen ja oppimista painottava strategia pienten suomalaisten elintarvikeyritysten menestykseen. Aiheesta ei ole suomalaisella elintarvikealalla tehty aikaisemmin tutkimuksia, joten tutkimusaukko on perusteltu. Teoriaosassa tarkasteltiin yrittäjyyden ja oppivan organisaation teorioita ja niistä johdettuja yrittäjäsuuntautuneisuuden ja oppimisorientaation käsitteitä. Esille tuotiin myös aikaisempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia siitä, miten yrittäjäsuuntautuneisuus ja oppiminen parantavat yrityksen menestystä. Tutkimuksen aineisto kerättiin pienyritysten omistajille/johtajille lähetettynä verkkokyselynä syksyllä 2015. Lopullinen tutkimuksen otos muodostuu 58 vastaajayrityksestä. Kohdeyritysten yrittäjäsuuntautuneisuutta, oppimisorientaatiota ja menestystä mitattiin aiemmissa tutkimuksissa käytetyillä mittareilla, joissa yritysten taipumusta yrittäjäsuuntautuneisuuteen ja oppimisorientaatioon mitattiin viisiportaisella Likert-asteikolla. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen keskeisistä muuttujista muodostettiin summamuuttujat ja muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin tilastollisista menetelmistä ristiintaulukoinnin, Pearsonin korrelaation ja lineaarisen regressioanalyysin avulla. Yritykset jaoteltiin iän perusteella nuorempiin ja vanhempiin yrityksiin, ja ryhmien eroja vertailtiin keskenään. Tutkimustulokset osoittavat, että yrittäjäsuuntautuneisuus vaikuttaa positiivisesti pienten yritysten myynnin ja liikevaihdon kasvuun. Toisaalta havaittiin, että yrittäjäsuuntautuneisuus ja oppiminen vaikuttavat positiivisesti pienten elintarvikeyritysten menestykseen vain vanhemmissa, yli 10 vuotta toimineissa yrityksissä. Tulokset viittaavat siihen, että yrittäjäsuuntautuneisuus ja oppimisorientaatio tuovat yritykselle etuja, mutta vasta pitkällä aikavälillä. Yrittäjäsuuntautuneisuudesta ja oppimisorientaatiosta saatavat hyödyt yrityksen menestykselle ovat siis nähtävissä suomalaisella elintarvikealalla, mutta jatkotutkimuksissa tässä tutkimuksessa havaittuihin riippuvuussuhteisiin tulisi paneutua tarkemmin.