Browsing by Subject "merentutkimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Myrberg, Kai (Finnish Institute of Marine Research, 1998)
    Monographs of the Boreal Environment Research 10
  • Korpinen, Samuli; Laamanen, Leena; Bergström, Lena; Nurmi, Marco; Andersen, Jesper H.; Haapaniemi, Juuso; Harvey, E. Therese; Murray, Ciaran J.; Peterlin, Monika; Kallenbach, Emilie; Klančnik, Katja; Stein, Ulf; Tunesi, Leonardo; Vaughan, David; Reker, Johnny (Royal Swedish Academy of Sciences, 2021)
    Ambio 50 (2021), 1325–1336
    Marine ecosystems are under high demand for human use, giving concerns about how pressures from human activities may affect their structure, function, and status. In Europe, recent developments in mapping of marine habitats and human activities now enable a coherent spatial evaluation of potential combined effects of human activities. Results indicate that combined effects from multiple human pressures are spread to 96% of the European marine area, and more specifically that combined effects from physical disturbance are spread to 86% of the coastal area and 46% of the shelf area. We compare our approach with corresponding assessments at other spatial scales and validate our results with European-scale status assessments for coastal waters. Uncertainties and development points are identified. Still, the results suggest that Europe’s seas are widely disturbed, indicating potential discrepancy between ambitions for Blue Growth and the objective of achieving good environmental status within the Marine Strategy Framework Directive.
  • Olsonen, Riitta (Merentutkimuslaitos, 2007)
    Meri 59
  • Myrberg, Kai; Kuosa, Harri; Leppäranta, Matti (Yliopistopaino, 2006)
    Palmenia-sarja ; 17
    Itämeren fysiikka, tila ja tulevaisuus on ensimmäinen Itämeren fysiikan oppikirja, jossa tuodaan esille myös fysiikan kytkennät Itämeren tilaan ja ekologiaan. Alalta on olemassa runsaasti eritasoista tietoa. Tämä tieto on kuitenkin melko hajallaan, eikä kokonaisvaltaista kirjallisuutta ole vielä paljon. Kirja sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen Itämeren altaista ja niiden topografiasta sekä hydrografiasta, Itämeren lämpötaloudesta ja kiertoliikkeestä sekä jääoloista. Lisäksi käydään läpi Itämeren kriittisiä prosesseja kuten suolapulssien esiintyminen, kumpuaminen ja vedenkorkeuden muutokset. Itämeren fysiikan ymmärtäminen on tärkeää, sillä se määrää ne ulkoiset olosuhteet, joissa meren kemialliset ja biologiset prosessit tapahtuvat. Meren fysikaalisten ominaisuuksien tuntemus luo perustan koko Itämeri-systeemin toiminnan ymmärtämiseen. Teoksen loppuosassa esitellään Itämeren pitkäaikaisia muutoksia ja tarkastellaan Itämeren tulevaisuutta erilaisten ilmastoskenaarioiden avulla.
  • Nevanlinna, Heikki (2005)
  • Armelius, Nina; Ekman, Birgit; Heinänen, Marjatta; Pärnänen, Anu; Ristola, Mirja (Merentutkimuslaitos, 1977)
    Merentutkimuslaitoksen julkaisu 242
  • Rantajärvi, Eija; Karjala, Leena (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 21/2015
    Meren Pärskäys 2015 tarjoaa valikoidun koosteen Itämeren ympäristötutkimuksen ajankohtaisista teemoista ja meren tilasta sekä selventää vesipuitedirektiivin ja meristrategiadirektiivin (vesienhoitosuunnitelmat, merenhoitosuunnitelma) käsitteistöä ja toimeenpanoa Suomessa. Niiden ohella avataan myös uuden merialuesuunnitteludirektiivin periaatteita. Rehevöityminen ja haitalliset aineet ovat Itämeren pahimpia ongelmia. Julkaisussa tarkastellaan ainevirtojen alkuperän ohella muun muassa luonnonolojen vaikutusta kuormitukseen. Haitallisten aineiden osalta avataan myös vastetutkimuksia, joilla selvitetään aineiden vaikutuksia meren eliöstön terveyteen. Meren tilaa arvioidaan paitsi kasvi- ja eläinplanktonin, pohjaeläinyhteisöjen ja pohjien eliöyhteisöjen kautta, myös tarkastellen Itämeren ravintoverkon muutoksia kokonaisuutena. Lopussa valotetaan malleihin perustuvia ennusteita ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämeren ekosysteemiin. Julkaisu painottuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (ELYt) aineistoihin, mutta mukana on myös Säteilyturvakeskuksen, Helsingin yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen sekä Ilmatieteen laitoksen tuottamaa aineistoa.
  • Kangas, Pentti; Forsskåhl, Mikaela (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1986)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 68
  • Tuomi, Laura (Merentutkimuslaitos, 2008)
    Meri 63
  • Tamminen, Timo; Kaitala, Seppo; Iliash, Ljudmila V. (Vesihallitus. National Board of Waters, 1984)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 56, 21-25
    Kolmen merellisen dinoflagellaatin glukoosinottopotentiaali
  • Ljungberg, Reetta; Pikkarainen, Anna; Lehtiniemi, Maiju; Urho, Lauri (Suomen ympäristökeskus, 2011)
    Suomen ympäristö 10/2011
    Julkaisussa kuvataan merialueemme keskeiset biologiset seurannat sekä niiden tuottama tieto Suomessa tavattujen meriympäristön vieraslajien levinneisyydestä ja runsaudesta. Kolmasosaa tunnetuista vieraslajeistamme ei ole tavattu seurannoissa koskaan, ja vain parin vieraslajin esiintymisestä saadaan nykyseurannoilla suhteellisen hyvä käsitys. Heikoimmin vieraslajiryhmistä tulivat esille kalat, matalien pohjien selkärangattomat ja kovien pohjien kiinni-istuvat pohjaeläimet. Kasviplankton- ja pohjaeläinseurannat ovat alueellisesti melko kattavia rannikollamme. Eläinplankton-, kala- ja makrofyyttiyhteisöjen (vesikasvit ja makrolevät) osalta seuranta on alueellisesti rajoittunut lähinnä eteläiselle merialueelle. Suuri osa vieraslajihavainnoista on peräisin seurantojen ulkopuolisista hankkeista ja kertaluontoisista tutkimuksista. Myös rannikon velvoitetarkkailut tuottavat havaintoja vieraslajeista. Vieraslajien nykyistä parempi havaitseminen vaatii osin pyyntimenetelmien kehittämistä ja osin näytteenottoverkon täydentämistä. Lisäksi viranomaisten ylläpitämien seurantojen tulosten tallentamisessa ja aineistojen saavutettavuudessa on parantamisen varaa. Tietoa vieraslajeista ja niiden tunnistamisesta tulisi toimittaa potentiaalisille vieraslajihavaintojen tuottajille, kuten kalastajille, konsulteille ja näytteiden määrittäjille, ja havaintojen ilmoittamismahdollisuuksia kehittää.