Browsing by Subject "merkityksellisyys"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Tasa, Arja (2003)
    Aineisto koostuu Tuloksellisuus-projektin kotona asuvien, yli 75-vuotiaiden vanhusten postikyselylomakkeen loppukysymyksestä: "Voitte lopuksi vapaasti kertoa jotain elämästänne tai kokemuksistanne, esimerkiksi palveluista?" Avoin kaatoluokkakysymys tuotti laajan ja heterogeenisen aineiston. Avokysymys voidaan nähdä kommunikaatiokanavana, jossa valta määritellä ja rajata keskusteltava aihe on vastaajalla. Aluksi mielenkiinto kohdistui siihen, mitä vanhukset kokevat khjoittamisen arvoiseksi, mihin he ovat halunneet kyselylomakkeen täytettyään palata, mitä korostaa, lisätä ja tarkentaa. Vastaajat saavat oman äänen ja esiin pääse se, mitä kirjoittajat pitävät tärkeinä kysymyksinä. Kirjoitukset jakautuivat vanhuuden voimavaratekijöihin, ikääntymisen varjopuoliin palveluihin ja elämän saavutuksiin suhteessa yhteiskuntaan. Työ keskittyy hakemaan vastauksia myönteisyydelle - mitkä tekijät kannattelevat vanhuudessa? Tutkimuskysymykseni on kaksitasoinen: mitä kaatoluokka-aineistosta saa irti ja mitkä tekijät ovat vanhuuden kannattelevia voimvaroja? Aineisto on käsitelty Atlas/ti- tekstianalyysiohjelmalla, jonka avulla siitä on tehty sisällönerittely. Tekstejä on tarkastellut selontekoina ja tarinoina, joita lähestyttiin niistä paljastuvien kokemusten ja niille annettujen merkitysten kautta. Hyvinvointikeskustelussa paneudutaan tyytyväisyyteen ja tyytymättömyyteen olemukseen. Tarkastellaan erilaisia iänmääreitä ja ikääntymistä. Vanhenemisteorioista läpikäydään aktiivisuus-, jatkuvuus- ja irtaantumisteorian sekä gerotranssendenssikäsitteen ideat. Tarkastellaan ikäismiä ja vanhuuden kielteisiä myyttejä sekä medikalisaatiokäsittettä. Luodaan katsaus eläokemuksiin, elämänhallintakäsitteeseen, subjektiviteettiin ja sopeutumiseen. Aineiston kirjoittajiin tutustutaan tietyn aikalaishistorian kokeneen sukupolven edustajina. Terveys on hyvinvoinnin keskeinen osatekijä. Tyytyväisyys on henkistä vireyttä, toimintatakykyä ja riippumattomuutta. Fyysinen ja psyykkinen kunto voivat säilyä pitkään vuosista huolimatta. Terveys kokemuksena on monitasoinen ja liukuva käsite. Vanhuudessa toimintakyky saattaa pettää. Vanhenemismuutosten kohtaamisessa myönteisen minäkuvan ylläpito, minän joustavuus, muiden merkitysten hakeminen ja tavoitteiden asettaminen ympäröivään todellisuuteen sekä kompensaatiokyky auttavat sopeutumisessa vajaaseen ja hidastuneeseen toimintakykyyn. Vanhuudessa on aikaa elämänsisältökysymyksille, harrastuksille, nautinnoille ja oleilulle. Haasteet ja kosketus ympäröivään todellisuuteen pitävät vireyttä yllä. Vastavuoroiset ihmissuhteet näyttäytyvät tärkeänä voimavarana ja hyvinvoinninlähteenä ikäihmisten elämässä. Parisuhteesta, jälkeläisistä, sukulaisista ja ystävistä on apua, iloa ja turvaa, silti oman vapauden ja autonomian merkitys korostuvat myös. Iän myötä elämänokemuksia on kertynyt. Kokemukset auttavat suhteuttamaan omassa elämässä kohdattuja kriisejä ja näistä selviämiskokemukset vahvistavat minuutta. Muutosten ja menetysten kanssa tehdään tiliä ja menneisyydestä haetaan tasapainoa. Koti on monimerkitykselfinen tila, joka tukee ikäihmisen autonomiaa. Elinympäristöön liittyy elämää helpottavia ja selviytymistä tukevia loittymiä ja resurssikysymyksiä.
  • Törrönen, Sari (2020)
    The aim of this study was to research how authenticity was actualized in school language teaching. The research questions were targeted at analysis and interpretation of pupils’ experiences and views on Swedish language training and use ,when they were doing the given tasks either in or outside of the classroom. The different theoretical definitions of authenticity, suitable for a school context, worked as a base for my own definition.The study consisted of two groups of basic education pupils of which 22 were fourthgraders and 11-13 fifth grades. They were all studying Swedish as an optional subject. The study was carried out as a collective case study and contained five tasks of which three were done in the classroom (the 4th graders) and two out of the classroom (the 5th graders). The data were gathered mainly by questionnaires, but also through observation. According to the research findings, a majority of pupils felt that using the foreign language outside of the classroom was in many cases pleasant, meaningful and sometimes even easy. However, because of their limited language skills, many of them needed assistance, either visual or verbal, during and before the out of the classroom training. The research findings show that the authentic classroom tasks supported foreign language learning in many ways. Words, sentences and pronouncingwere learned by repeating,writing and using themin speech. The typical features of the communicative tasks were also an important part of learning. Among other things, pupil’s autonomy and teamwork were highly appreciated when the tasks’ attractiveness was assessed. The research findings can be especiallyutilised in language teachers’ everyday work, but also in teacher education and workshops.The future research, related to this kind of tasks, should be focused on learners’ learning: what, and how well, they actually learn when they are working with authentic tasks. Also, the use of authentic material and out of the classroom training should be more widely researched in education.
  • Ristaniemi, Marko (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämän opinnäytetyön tehtävänä on tutkia HelsinkiMission tukihenkilötoimintaan osallistuvien iäkkäiden henkilöiden (seniorit) subjektiivista hyvinvointia. Tähän tutkimustehtävään vastataan kahden alakysymyksen kautta: 1) Mitkä tekijät edistävät ja rajoittavat senioreiden subjektiivista hyvinvointia. 2) Mitkä heidän kokemuksensa ovat HelsinkiMission tukihenkilötoiminnasta. Tutkimuksen aineisto on kerätty viidestä henkilökohtaisesta teemahaastattelusta HelsinkiMission tukihenkilötoimintaan osallistuvilta senioreilta. Tutkimukseni on laadullista tutkimusta eikä pyri tulosten yleistettävyyteen, vaan pyrkii tuomaan esille senioreiden oman äänen heidän arkensa hyvinvoinnin kokemuksesta. Kerätty aineisto on analysoitu teemoittelemalla. Analyysin tuloksena aineistosta löytyi neljä teemaa: merkityksellisyys, kohtaaminen, rajoite ja apukeino. Näiden neljän teeman keskinäiset suhteet ilmenevät kahtena parina. Kohtaamisen teema toimii merkityksellisyyden mahdollistajana ja merkityksellisyys tuottaa hyvinvointia; rajoitteen teema toimii hyvinvoinnin esteenä ja apukeino vähentää rajoitteen vaikutusta. Ensimmäinen tutkimuskysymys saa vastauksen tutkimuksen kaikissa neljässä tuloksessa. Toinen tutkimuskysymys saa vastauksen ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa tuloksessa. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset: 1) Vastavuoroisten merkityksellisten kohtaamisten, kuten HelsinkiMission tukihenkilötoiminnan tärkeys senioreiden subjektiivisen hyvinvoinnin edistäjänä ja kohtaamisten puuttuminen hyvinvointia rajoittavana tekijänä. 2) Vapaaehtoistoiminnan, kuten HelsinkiMission erityisluonne ohittaa kohtaamisia rajoittavia tekijöitä, edistäen senioreiden subjektiivista hyvinvointia. 3) Perheen ja ystävyyssuhteiden, kuten HelsinkiMission tukihenkilötoiminnan merkityksellisyys senioreiden subjektiivisen hyvinvoinnin edistäjänä. Hankaluudet perheyhteyksissä ja ystävyyssuhteissa tai niiden puuttuminen rajoittaa senioreiden subjektiivista hyvinvointia. 4) Tutkimuksen teemat ovat yhteneviä Allardtin teorian kolmen perusluokan kanssa. Allardtin teoriasta puuttuu kuitenkin uskonto hyvinvoinnin osa-alueena. Uskonto esiintyy aineistossa hyvinvointia edistävänä tekijänä.
  • Bagrova, Julia (Helsingin yliopisto, 2022)
    Objectives. The purpose of the dissertation was to study the basic psychological needs and positive mental health of employees in a Finnish financial sector organization. The research task was to examine the current state of the basic psychological needs of the theory of authenticity, benevolence and self-determination among the employees of the target organization and their connection to the perceived positive mental health. The study examined the construction of a new model and its relationship to positive mental health using linear regression analysis. Methods. For the study, I constructed a research questionnaire utilizing several validated measures of positive mental health, authenticity, benevolence, and SDT theory’s basic psychological needs. The questionnaire was administered to the employees of the target group by e-mail. Participation was voluntary and 395 responses were received. Correlation, cluster analysis, and regression analysis were used to analyze the data. The study involved using linear regression analysis for modelling relations between basic psychological needs of self-determination theory across authenticity, benevolence and self-determination, and examining its relationship to positive mental health. Results and conclusions. Satisfaction with the basic psychological needs of the employees of the target organization was quite strong. On the other hand, the perceived positive mental health of the employees was somewhat lower than the average of the Finnish population in general. The study revealed that the basic psychological needs of self-determination theory, benevolence, and authenticity are associated with perceived positive mental health. The model called as a Calling and model of Calling obtained in the study explained a total of 49% of the variation in positive mental health. The results show that high satisfaction with the basic psychological needs of workers in the financial sector predicts a higher perceived positive mental health.
  • Juntunen, Elina (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielmassa tarkastellaan, mitkä ovat tutkimuksessa mukana oleville ihmisille työn merkityksellisyyden lähteitä. Tutkielma on sosiaalipolitiikan artikkelimuotoinen pro gradu-tutkielma. Se sisältää johdanto-osan ja artikkelin. Tutkielman aineisto koostuu haastatteluista ja kyselystä. Niiden analyysi perustuu teoria- ja aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin. Analyysin perusteella havaitaan, että työn merkityksellisyyden lähteet rakentuvat seuraavista teemoista: • Oman kasvun, potentiaalin ja autenttisuuden löytäminen • Toisten auttaminen, maailman parantaminen ja paremman tulevaisuuden rakentaminen • Yhteisö, yhteisöllisyys, yhdessä kasvaminen • Tavoitteellisuus, tuloksellisuus ja tunnustuksen saaminen Tulokset osoittavat, että tutkimuksessa mukana olleiden henkilöiden työn merkityksellisyys rakentuu monista eri lähteistä. Merkityksellisyyden lähteet vaihtelevat ja muuttuvat ihmisen elämänkulun aikana. Merkityksellisyyden kokemuksiin sisältyy myös erilaisia jännitteitä ja ristiriitoja. Ne ilmentyvät esimerkiksi yksilöiden ajattelutapojen ja organisaation menettelytapojen tai yksilön ja organisaation edustamien erilaisten arvojen välillä. Tulosten perustalta voi todeta, että ihmisillä on paljon yhteisiä merkityksellisyyden ja mielekkyyden lähteitä työelämässä. Merkityksellisyyttä voi kokea monenlaisissa töissä ja ammateissa. Ihminen antaa aina itse oman subjektiivisen merkityksensä työlleen. Merkityksen antoon vaikuttavat yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Suomalainen yhteiskunta rakentuu palkkatyön perustalle, ja työ määrittelee vahvasti yksilön paikkaa, roolia ja jopa arvoa. Työ tarjoaa pääsyn erilaisiin rooleihin, käytänteisiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin, jotka tuottavat ihmiselle sellaisia resursseja ja sosiaalista asemaa, joita ihminen tarvitsee suojatakseen tietyn sosiaalisen ja taloudellisen asemansa elämänkulunsa eri vaiheissa.
  • Salovuori, Samuel (Helsingin yliopisto, 2020)
    Masennus on WHO:n arvion mukaan merkittävin toimintakykyä heikentävä sairaus koko maailmassa. Jo oirekuvan perusteella sen voidaan ajatella heikentävän elämän merkityksellisyyttä. Tässä tutkielmassa masennuksen sairastaminen hahmotetaan coping-prosessina, jossa selviytymistä määrittää elämän merkityksellisyyden ylläpitäminen. Sairastavien elämän merkityksellisyyttä ylläpitävät selviytymiskeinot eivät aina ole riittävän toimivia, jolloin masennus johtaa elämän merkityksellisyyden kriisiin. Tällaisia sairauskertomuksia on myös dokumentoitu. Tässä tutkielmassa pyrin abduktiivisen päättelyn avulla löytämään niitä elämän merkityksellisyyttä heikentäviä tekijöitä, jotka selittävät elämän merkityksellisyyden kriisin syntymisen. Tutkielmaa varten kerättiin kirjoituspyynnöllä ja puolistrukturoidulla teemahaastatteluilla kolmenkymmenen kolmen masennusta sairastaneen ja toipuneen kokemuksia omasta sairaudestaan. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Analyysissa löydettiin kahdeksan elämän merkityksellisyyttä heikentävää tekijää: 1.Ulkopuolisuus ja yhteydettömyys 2. Itsen menettäminen tai sekoittuminen sairauteen 3. Psyykkinen kipu, itsetuhoisuus ja itsemurha-ajatukset 4. Epäselvyys masennuksen syistä 5. Pitkäkestoisuus ja hoitoresistenssi 6. Psyykkinen turvattomuus 7. Korkea uusiutumisriski ja epälineaarinen toipuminen 8. Toimintakyvyn heikentyminen tai menettäminen. Tutkielman tulokset selittävät, miksi sairastavat voivat tarvita elämän merkityksellisyyden kriisiä selviytyäkseen. Onnistunut kriisin läpikäynti luo elämään täysin uutta merkityksellisyyttä ja auttaa sopeutumaan haastaviin olosuhteisiin. Osa masennuksen merkityksellisyyttä heikentävistä tekijöistä saattoi kuormittaa toipuvaa vielä varsinaisen akuutin masennustilan katoamisen jälkeenkin. Tulokset viittaavat siihen, että elämän merkityksellisyyden ylläpitäminen tulisikin nähdä nykyistä tärkeämpänä osana masennuksesta toipumista. Sairastavia ja toipuvia tulisi tukea myös elämän merkityksellisyyden ylläpitämisessä, eikä vain sairauden hoidon muodossa. Erityisesti elämän merkityksellisyyden kriisit tulisi huomioida, sillä niiden epäonnistunut käsittely voi johtaa selviytymisprosessin katkeamiseen.