Browsing by Subject "metallimusiikki"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Siljander, Jessica (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkimuksessa on havainnoitu Turku Saatanalle Black Metal Festivalia etnografian keinoin, tarkoituksena analysoida Ninian Smartin esittämän seitsemän uskonnon ulottuvuuden ilmenemistä tapahtumassa, satanismin ja black metallin viitekehyksessä. Tutkimuskysymys on: kuinka seitsemän uskonnon ulottuvuutta ilmenevät Turku Saatanalle VII Black Metal Festivaleilla, satanismin ja black metallin viitekehyksessä? Black metal -musiikki ja sen alakulttuuri sekä satanismi ovat tulleet suomalaisille tutuiksi ilmiöiksi 90-luvun saatananpalvojapaniikin myötä. Mustanpuhuvuus ja saatanallinen kuvasto ovat tunnusomaisia tässä alakulttuurissa sekä monet painottavat alakulttuurin satanistisuutta ja saatanakeskeisyyttä. Black metallia voidaan tarkastella satanistisuuden musiikillisena itseilmaisuna. Satanismin juuret linkittyvät eri filosofien, kuten Macchiavellin ja Nietzschen, ajatuksiin sekä kaunokirjallisuuteen. Satanismi tuli erityisen tunnetuksi Anton LaVeyn ja tämän perustaman Saatanan kirkon myötä – tämän ollessa shokeeraavaa. Saatanan kirkko edustaa ateistista satanismia, jossa Saatana toimii ikään kuin metaforisena ideaalina, olematta kuitenkaan totta. 90-luvulla saatananpalvojapaniikin myötä erottelua saatananpalvojien ja satanistien välille pyrittiin tekemään, mutta tänä päivänä erottelu voidaan nähdä turhana. Suomessa pesäeroa ateistiseen satanismiin on tehnyt Azazelin Tähti -seura, joskin seuraan kuuluvat muutkin kuin satanistit. Turku Saatanalle VII Black Metal Festival järjestettiin vuonna 2020 maaliskuussa. Tapahtumassa esiintyi black metal -yhtyeitä kahden päivän ajan. Tutkimuksen aineisto on kerätty etnografisesti havainnoimalla ja kenttäpäiväkirja sekä muut tallenteet on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Kaikki seitsemän uskonnon ulottuvuutta ilmenivät festivaaleilla, joskin erilaisin painotuksin. Festivaalitapahtuman luonteen vuoksi oli oletettavaa, että käytännön ja rituaalin ulottuvuus olisi muihin verrattuna yliedustettuna, sillä koko festivaalin voi itsessään nähdä rituaalisena tapahtumana. Filosofian ja säädöksen ulottuvuudet jäivät suhteellisen pienelle edustukselle, joka oli odotettavissa aineiston tyypin vuoksi. Kuitenkin kaikkia ulottuvuuksia löytyi festivaaleilta. Voidaankin siis ajatella, että black metal olisi rituaalista satanistista toimintaa, sillä rituaalin ja käytännön ulottuvuus tulisi mitä todennäköisimmin olemaan yliedustettuna myös muissa black metal -tapahtumissa.
  • Palomäki, Veli-Matti (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miksi Kiinassa – erityisesti Pekingissä osana paikallista rockkulttuuria ja ei-kaupallisia musiikkipiirejä – on niin monia musiikkiyhtyeitä, jotka yhdistävät musiikissaan mongolilaisen perinnemusiikin vaikutteita rock- ja metallimusiikkiin, ja miksi nämä yhtyeet ovat menestyneet niin hyvin. Tutkimuskysymys on jaettu useisiin alakysymyksiin, joiden tarkoituksena on auttaa ymmärtämään taustalla vaikuttavia syitä. Tutkielmassa taustoitetaan ensin kiinalaisen rockkulttuurin erityispiirteitä ja perehdytään siihen, mitä oikeastaan tarkoitamme, kun puhumme kiinalaisesta rockmusiikista. Tutkimuksen yhtenä alakysymyksenä on pyritty selvittämään, onko kiinalaisessa rockmusiikissa jotain erityistä elementtiä, jonka johdosta voisimme puhua siitä omana musiikkityylinään. Tutkielmassa taustoitetaan seuraavaksi Kiinan mongolivähemmistöä ja mongolien musiikkikulttuuria Kiinassa ja pohditaan, miksi mongolilainen musiikki on pitkään nauttinut Kiinassa niin suurta suosiota verrattuna moniin muihin vähemmistömusiikkikulttuureihin. Varsinaisen analyysin kohteena on kuusi musiikkiyhtyettä, joiden jäsenistä ainakin osa kuuluu Kiinan mongolivähemmistöön ja jotka toimivat pääsääntöisesti Pekingissä. Pääasiallisena tutkimusmetodina on käytetty puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkielmaa varten tehtiin yhteensä neljätoista haastattelua noin puolentoista vuoden jakson aikana (elokuusta 2014 joulukuuhun 2015). Haastattelut toteutettiin kaikki kenttätyönä Pekingissä ja yhtä lukuunottamatta kaikki kiinan kielellä. Tutkimusaineiston pohjalta voidaan esittää, että yhtyeiden harjoittaman eri musiikkityylien yhdistämisen taustalla on tyypillisemmin ollut kokeilunhalu ja pyrkimys luoda yli rajojen menestyvää musiikkia kuin vähemmistöidentiteetin tietoinen korostaminen. Useat haastatellut muusikot kokivat kuitenkin tärkeäksi herättää tietoisuutta kotiseutunsa ympäristöongelmista ja useimmat heistä toivat esiin vahvan sisämongolialaisen identiteetin. Haastatteluissa ja yhtyeiden sanoituksissa usein esiin tullut “mongolialainen henki” on tulkittavissa ennemmin kulttuurisesti kuin tiettyyn paikkaan sidottuna, ja monet kokivat nationalismin tarpeettomana tai vanhentuneena konseptina. Yhtyeistä useampi on moniin muihin kiinalaisiin rockyhtyeisiin verrattuna poikkeuksellisen suosittu ulkomailla, ja yhtyeiden vaikutus Kiinan ei-kaupallisissa musiikkipiireissä on ollut merkittävä. Olen tutkimustuloksiin pohjaten valmis esittämään, että mongolivaikutteinen rock- ja metallimusiikki on kehittynyt Kiinassa omaksi tyylilajikseen kiinalaisen rockmusiikin alalajina. Samanaikaisesti se vaikuttaa han-kiinalaisesta musiikista poikkeavana omana kulttuurientiteettinään myös kiinalaisen rockkulttuurin rajojen ulkopuolella.
  • Hyvärinen, Valtteri (Helsingfors universitet, 2017)
    Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan saksalaisen heavy metal -yhtye Rammsteinin kappaleiden sanoituksista löytyviä intertekstuaalisia viittauksia sekä muiden kirjailijoiden teksteihin, että yhtyeen omiinsa teksteihin, näiden viittausten lähteitä, intertekstuaalisten viittausten kehittymistä yhtyeen uran varrella sekä niiden funktioita ja merkityksiä yhtyeen teoksissa. Tutkielman ensimmäisessä osassa esitellään aihe, toisessa taas Rammsteinin historia ja sen kappaleissaan yleiseti käsittelemät teemat. Kolmanneessa osassa määritellään tutkimuskirjallisuuden avulla intertekstuaalisuuden käsite Pfisterin ja Ulrich Broichin intertekstuaalisuusteorian mukaisesti sekä se, kuinka intertekstuaaliset viittaukset voivat esiintyä teksteissä. Intertekstuaalisuudella tarkoitetaan tässä sitä, kuinka kaikki tekstit perustuvat aikaisempiin teksteihin tavalla tai toisella ja saattavat muuttaa, integroida tai kommentoida niitä. Siinä missä laajemmat intertekstuaalisuusteoriat esittävät intertekstuaalisuuden abstraktina, kaikkien tekstien universaalina ominaisuutena, Pfisterin ja Broichin suppea intertekstuaalisuusteoria keskittyy käytännön teksteistä löytyviin konkreettisiin viittauksiin muihin teoksiin ja tarjoaa välineitä niiden analysoimiseen käytännössä. Neljännessä osassa esitellään analyysin kohteena oleva korpus ja Pfisterin ja Broichin intertekstuaalisuusteorian perusteella kehitetty analyysimetodi ja tutkitaan kappaleista löytyviä intertekstuaalisia viittauksia. Työn aineistona toimivat Rammsteinin saksankieliset sanoitukset, joista on valittu 17. Analyyseissä etsitään ensin intertekstuaaliset viittaukset ja se, mihin teksteihin niissä viitataan, minkä jälkeen niitä verrataan alkuperäisiin teksteihin. Lopuksi pohdiskellaan, mikä intertekstuaalisten viittausten funktio sanoituksessa on. Viidennessä osassa kootaan analyysin tulokset ja pohditaan niiden merkityksiä. Analyysin perusteella Rammsteinin sanoituksissa esiintyy viittauksia raamatusta ja kristillisestä liturgiasta aina satuihin ja saksalaisen kirjallisuuden klassikoihin ja nettikirjoituksista yhtyeen omiin sanoituksiin. Tekstit, joihin sanoituksissa viitataan on integroitu Rammsteinin teksteihin monenlaisilla tavoilla tekstuaalisella ja rakenteellisella tasolla. Viittauksilla on monenlaisia funktioita: Usein ne tarjoavat viittauksen kohteena oleville teksteille vaihtoehtoisia merkityksiä ja tulkintoja, toisinaan ne kommentoivat niitä suoraan, ja toisinaan ne kommentoivat Rammsteinin asemaa saksalaisena kulttuurientiteettinä ja yhtyeen musiikkia saksalaisina kulttuurituotteina. Koska yhtye on kansainvälisesti merkittävimpiä saksalaisen kielialueen kulttuuria ja kieltä levittäviä tahoja, mm. opetus- ja kulttuurityössä on tärkeää tiedostaa, millaisia tekstejä Rammstein käyttää inspiraationaan ja kuinka niitä voi hyödyntää.
  • Silvennoinen, Emmi (Helsingin yliopisto, 2020)
    This research is about the metal music subgenre, folk metal, which typically combines folk music influences with heavy metal music combined with lyrics based on folklore or native culture. The aim of this study is to find out what kind of folklore influences bands of this genre have in their cover art and promotional imagery. I pay special attention to the symbolism and dressing, which visually embodies folklore. The second aim is to find out how the images have been created. The visual side of metal and folk metal music provides an interesting area of research, which has so far remained limited. Craft science brings a new perspective and opportunities to study this subject matter. The research data includes the cover art and promotional images before the year 2020, as well as interviews with the Finnish folk metal bands: Ensiferum, Moonsorrow, Finntroll and Korpiklaani. The analysis was based on the product essence analysis by Marketta Luutonen (1997), giving methodological tools and structure for the study. Selected images were ana-lysed using a classification frame I developed, based on the image analysis of visual culture by Gillian Rose (2001). The interview data was analysed by qualitative content analysis. The results of the study indicate that the cover art and promotional images were unique, where the bands endeavoured to emphasise their roots and unique style. Nature-related themes were highlighted, such as the traditional Finnish landscape, forests, trees and animals. The images communicate the old times inspired by themes related to the Finnish heritage, mythology and historical themes. Heroic and warrior themes are also prevalent themes, with accessories including swords and shields, as well as traditional dress style of in promotional imagery. There are hints of the past in all the bands' dressing, but in recent years, the outfits have developed more modern nuances. The themes commonly used by the bands also serve as inspiration for the outfits. The role of handicrafts in the manufacture of clothing was relatively apparent. Bands wanted to bring out folklore themes in the images, but not all the bands felt it as important. Design, as well as an integrated ensemble of music, lyrics and visual materials, were important in how the bands conveyed their art.
  • Kalliojärvi, Suvimarja (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimuksessani analysoin yhdysvaltalaisen raskaan rockin yhtyeen In This Momentin musiikkivideota Sex Metal Barbie. Tarkastelen videossa musiikkivideon kuvan, äänen ja tekstin yhdessä muodostamia sukupuolen representaatioita. Tutkimukseni selvittää, millä tavalla 1990-luvun lopulla Yhdysvalloista alkunsa saaneen postfeministisen aatesuuntauksen keskeinen käsite "voimaantuminen" (engl. empowerment) toteutuu musiikkivideossa. Viitekehyksenä analyysilleni toimii metallimusiikin kulttuuri sellaisena, kuin viimeaikaiset metallitutkijat ovat sen määritelleet. Lähestyn metallimusiikin kulttuuria kulttuurintutkimuksellisen käsitteen, skenen avulla. Tutkimukseni vastaa kysymykseen, millaista potentiaalia musiikkivideon tarjoamilla sukupuolen representaatioilla on haastaa metallitutkimukseen juurtunut käsitys metalliskenestä maskuliinisena ja heteronormatiivisena. Analyysini jakautuu neljään osioon postfeminististen ydinteesien, toimijuuden, seksuaalisuuden, ruumiillisuuden ja kuluttajuuden, sekä ironian mukaan. Sex Metal Barbie -musiikkivideo sisältää selkeitä viittauksia postfeministiseen voimaantumiseen ja metalliskenen taipumukseen hylkiä poikkeavia tapoja esittää sukupuolta. Video pysyy kriittisenä myös suhteessa postfeminismiin. Musiikkivideo jäsentyi osaksi postfeminististä kulttuuri-ilmiötä, joka jatkaa mm. sukupuoleen liittyvien ongelmakohtien ja stereotypioiden esille tuomista saamastaan kritiikistä huolimatta. Metallimusiikin kulttuuri mahdollistaa lähes rajattoman sukupuolella leikittelyn sen miespuolisille jäsenille, mutta muunlaisia sukupuolisia esityksiä sen piirissä arvostellaan ankarasti. Tutkimus osoittaa, ettei postfeminismin oletettua seksistisyyttä sen enempää kuin metallimusiikin maskuliinisuuden suhdetta sukupuoliinkaan tulisi pitää annettuna totuutena.
  • Kauppila, Olli Sakari (Helsingin yliopisto, 2020)
    Metallimusiikin ympärille on kerääntynyt maailmanlaajuinen yhteisö, jonka sisällä vallitsee vahva identiteetin tunne. Tutkielmani pyrkii selvittämään, millainen tämä identiteetti on sekä miten se rakennetaan ja välitetään kuulijalle metallikappaleiden sanoituksien välityksellä. Tutkimus käsittelee ”metallista kertovia metallikappaleita” (Metal Songs about Metal), joiden sanoitusten aiheena on metallimusiikki tai -kulttuuri itse ja joissa metalliyhteisön arvot ja identiteetti ovat selkeämmin esillä kuin muissa kappaleissa. Tutkielman analyysi jakautuu genreanalyyttiseen ja diskurssianalyyttiseen osaan. Genreanalyysin tarkoituksena on määrittää metallista kertovat metallikappaleet omaksi diskurssigenrekseen Swalesin (1990) määrittelyn mukaan. Osana tätä prosessia myös metalliyhteisön todetaan täyttävän diskurssiyhteisön kriteerit, koska Swalesin teorian mukaan diskurssigenren taustalla on aina jokin sitä keskinäisessä viestinnässään käyttävä yhteisö. Tutkimuksen diskurssianalyyttinen puolisko analysoi kappaleiden sanoituksia ideologisen diskurssianalyysin ja asenneanalyysin keinoin. Se pohjautuu pääasiassa van Dijkin (1995) kuvaukseen piilevistä ideologioista (underlying ideologies) ja Englebretsonin (2007) esittämiin ajatuksiin asenteellisen kielenkäytön (stancetaking) esiintymismuodoista. Aineistonani toimivat viidenkymmenen metallikappaleen sanoitukset, joita analysoidaan kvalitatiivisen lähilukumetodin kautta tarkastelemalla tiettyjä kielellisiä elementtejä. Genremääritys tapahtuu vertaamalla aineiston ja metalliyhteisön yleisiä piirteitä Swalesin genremalliin. Aineistoa tarkastellaan pääasiassa sanoitusten toimijoiden, sisä- ja ulkoryhmien asemoinnin sekä kappaleissa esitettyjen asenteiden ja ideologioiden näkökulmista. Tutkimus osoittaa, että metallista kertovat metallikappaleet voidaan luokitella omaksi diskurssigenrekseen, jonka pääasiallinen viestinnällinen tarkoitus on rakentaa metalli-identiteettiä ja välittää sitä kappaleen kuulijalle. Sanoituksissa tämä ilmenee on metallimusiikin ja -yhteisön ylistävänä kuvailuna sekä ulkoryhmien eli ”toisten” (Others) asemointina metallin vastustajiksi ja vihollisiksi. Sanoituksissa esiintyy tyypillisesti asetelma, jossa kappaleen puhuja on esittävän yhtyeen laulaja, joka puhuttelee yleisöään kannustavasti tai kuvitteellista ”toista” vihamielisesti. Nämä kielelliset keinot paitsi luovat kuvaa metalliyhteisöstä ja sen identiteetistä, myös ottavat kuulijan osaksi yhteisöä. Metalliyhteisöä määrittäviksi piirteiksi esitetään ylpeys ja periksiantamattomuus, yhteisöllisyys, metallimusiikin ja sen historian arvostaminen, hedonistinen elämäntapa sekä autenttisuus. Tätä identiteettiä välitetään kuulijalle inklusiivisella kielenkäytöllä, samastuttavalla kerronnalla ja suoralla puhuttelulla.