Browsing by Subject "metoder"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Huopaniemi, Otso (2018)
    Acta Scenica
    Tutkimus koostuu kahdesta taiteellisesta osasta ja kirjallisesta osasta. Taiteelliset osat ovat vuonna 2013 esitetty love.abz ja vuonna 2015 esitetty (love.abz)³. Molemmat ovat näyttämöesityksiä, joissa yhteensä yksitoista inhimillistä esiintyjää luo löyhästi näytelmääni Rakkauden ABZ perustuvia tekstifragmentteja käyttäen puheentunnistusta ja konekäännöstä. Tutkimuksen kirjallinen osa on kaksikielinen verkkoväitös, joka hyödyntää taiteellisissa osissa kehitettyjä kirjoitusmenetelmiä ja muuntaa niitä diskursiivisen kirjoittamisen tarkoituksiin.
  • Monni, Kirsi (2015)
    Artikkeli käsittelee ‘työkalujen’ ongelmallisuutta taiteilijan koulutuksessa, erityisesti MA tason koreografian opetuksessa. Aihe on osoittautunut oleellisen tärkeäksi moninaisten ja heterogeenisten esteettisten tavoitteiden nykyajassa, sillä jokainen työkalu, kuten se konventionaalisesti ymmärretään, on käyttövalmis jo aiemmin varmistetun päämäärän ja metodin mukaan, ja siten se on jo osittain ratkaissut yksittäisen ja erityisen taiteellisen kysymyksen taiteilijan ja maailman välillä. Kysymys ‘työkaluista’ taiteellisessa prosessissa näyttäytyy minulle laajempana poetiikan (tekniikoiden, menetelmien, tiedon) kysymyksensä sekä poiesiksen ja taideteoksen ontologiaan liittyvänä kysymyksensä. Poetiikan teemaa käsiteltiin laajasti kuuden eurooppalaisen esittävän taiteen MA ohjelman Erasmus Intensive -projektissa vuosina 2011-2013. Tämä artikkeli raportoi joitain aspekteja tuosta keskustelusta ja kehittelee edelleen koreografian opetuksessa perinteisesti keskeisen komposition käsitteen analyysia. Voidakseni käsitellä poetiikan, työkalujen ja taideteoksen kompleksista suhdetta, pohdin ensin teoksen luomisen kysymystä poiesis käsitteen avulla ja sen jälkeen komposition ontologiaa erityisesti Martin Heideggerin logos käsitteen avulla. Esitän ajatuksen kompositiosta ‘yhteenkuuluvuus suhteisuudessa’ -tapahtumana ja että tällaista näkymää vasten komposition käsite voisi palvella taiteilijan, erityisesti koreografin, koulutuksessa sekä rakenteellisena reflektiona että syvällisenä taiteellisena tutkimuskysymyksenä.
  • Tuisku, Hannu (2017)
    Acta Scenica
    This qualitative pedagogical research examines the nature and the ethics of embodied pedagogies of acting and considers their use in the continuum from youth theatre education to professional actor training. By 'embodied pedagogy of acting' the author refers to an approach to acting and training acting that emphasises the centrality of the actor's sentient body in the theatrical event, the notion of a human being as a comprehensive body-mind entity, and the diversity and complexity of subjective experience. Knowledge presented in this research has emerged through practice, interviews and inquiries, discussions and shared experiences of training with both upper secondary school students, student actors in higher education, and professional actors. In the light of this thesis there are reasons to seek for alternatives to conventional paradigms of acting in youth theatre education. Embodied pedagogies of acting provide such an alternative. This thesis also stresses the importance of delineating workable and applicable terminology for training acting, both in youth theatre education and professional actor training. The traditions of psychophysical actor training provide a basis for the development of embodied pedagogies of acting but there are however aspects in psychophysical training that must be critically and comprehensively considered. The thesis also argues that experiences in the youth theatres and in youth theatre education are important for personal growth. The aim of the commentary at hand is not to address youth theatre education in a wider sense besides the methods of acting used in youth theatre education. A wider scope to youth theatre education is provided in the original publications of this thesis.
  • Ribeiro, Camila (2018)
    This research delves into the conceptualization, design and implementation of an artistic pedagogic methodology: the 'Fictional Documentary' (FD). Its justification and theoretical framework are in the context of artist's education and autobiographical performance, by outlining the author's background to translate postcolonial theory into pedagogical practice. FD has two main goals: to facilitate the review of one's self-perception in the face of outer contexts and to develop empathy bridges to prevent hierarchized relationships with the Other, opposing the perpetuation of cultural, racial and geopolitical biases. The FD's empirical pilot project, the 'Reinventing Roots' workshop, will be also analyzed, commenting on how it negotiated with complex issues of identity, collaboration and ownership in a context of North-South dialogue. As the author's master thesis international project, the five-days' workshop was held at the Theater Department of the Federal University of Rio Grande do Sul, Brazil, in January 2018. The Reinventing Roots workshop associated postcolonial epistemology, specially focused on Spivak's notions of self-reflexivity and deconstruction (1994, 2008) with a set of multimodal arts-based pedagogical proposals. The workshop's practices encompassed creative writing, performance art, theater improvisation and video-making exercises, from the participants' autobiographical family memories, more precisely the gaps in those memories, potential for fictional, and yet, documental creation. Accordingly, those memories evoke questions related to the paths taken to perpetuate some memory narratives and not others. The methodological structure is set to dissect forms of colonial powers by the observation of the perspectives privileged on personal memory narratives, testing the presence of colonial reasonings. The processes happening in the Reinventing Roots workshop tackled the identity of the individual through approaches based on collaborative practices, embracing one's memories 'not-knowingness' as a provoking state for rebuilding narrative gaps through those practices, embodying the uncompletedness and partiality of the self.