Browsing by Subject "mielikuva"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-17 of 17
  • Laaksonen, Julia (Helsingfors universitet, 2010)
    Ammattikuljettajien elintavoissa ja terveydessä on parantamisen varaa. Ammattikuljettajien elintapojen taustalla vaikuttavat epäsäännölliset ja pitkät työajat, yötyö ja vähäinen liikunta. Monet ammattikuljettajista ovat ylipainoisia, mikä altistaa sairauksille, kuten diabeteksen, uniapnean, tukija liikuntaelinongelmien synnylle. Kuljetusalan ammattilaisten työ sisältää ominaisuuksia, jotka heikentävät terveellistä ruokailua. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia käsityksiä ammattikuljettajilla on terveellisestä ruoasta ja aterioista ja minkälaisia mielikuvia heillä on terveellisyydestä. Tutkimuksen teoriaosassa terveellisyyden käsityksiä tarkasteltiin aikaisempien tutkimusten pohjalta ja terveellisyyden merkitystä ja ruoan valintaa ohjaavia tekijöitä selvitettiin terveyskäyttäytymiseen sovellettavien mallien kautta. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin 12 taksiautoilijaa pääkaupunkiseudulta, jotka kuuluivat Työterveyslaitoksen ”Virkeänä ratissa- ruoasta terveyttä tien päälle” hankkeeseen. Haastattelut suoritettiin joulukuussa 2009 ja tammikuussa 2010 ja ne analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastateltavat tiedostivat ruoan terveellisyyden tärkeyden hyvin, mutta terveellisyys ei ohjannut ruoan valintaa ensisijaisesti. Haastateltavat tunnistivat epäkohtia omissa ruoan valinnoissaan, mutta kukaan ei sanonut syövänsä pelkästään epäterveellisesti. Työn aikainen ruokailu koettiin hankalana, eikä silloin tarkkailtu ruokailua. Usein vasta terveysongelma herätti miettimään syömistä ja sen vaikutusta omaan terveyteen. Terveellisten ateriavalintojen tekeminen koettiin hankalampana, kuin epäterveellisten. Terveellisyys koettiin suhteellisena käsitteenä. Tärkeimmät terveellisyyteen liitetyt käsitykset olivat oma hyvinvointi, vaihtelua työjaksoon, tankkaus, tunnesidonnaisuus, valinnan vaikeus, taloudellinen uhrautuminen, luopuminen ja epäluulo. Tulosten mukaan kehittämistarpeita olisi etenkin työaikaisen ruokailun mahdollisuuksien parantamisessa, jossa tienvarsiateriapalveluilla on tärkeä rooli terveellisempien tuotteiden tarjonnalla asiakkailleen. Aineiston mukaan kysyntää olisi pienemmille annoksille, keitoille ja puuroille, joiden saatavuus koettiin etenkin yöaikaan heikoksi.
  • Sipiläinen, Mari (Helsingfors universitet, 2015)
    The aim of this study was to explore visual representations of the countryside made by children aged 9–10 years and living in urban and rural environments. The study investigates the children's images of the countryside: its natural and built environment, the people living there, its location in the children's opinion and the potential things to do there. In this study I also try to explain from where these images of the countryside have originated. In addition to this, the study explores the influence of the children's living area to their image of rural environments. Previous studies show that among adults the image of rural environments is usually positive. The image consists of a clean environment, peace and nature. Rural landscape is often thought to be either an agricultural or a cottage landscape. There are also idyllic images of the countryside where children are playing outside in the nature. There are no previous studies to be found on representations of rural environments concerning children from 9 to 10 years. The results of this study were based on 61 drawings and questionnaires collected from 3rd to 4th grade pupils during one lesson at their school in the spring of 2015. Out of these 61, there were 27 pupils living in rural area and 34 pupils living in urban area. This research is qualitative and executed with visual methods. The pupils were asked to draw a picture of the countryside and answer a semi-structured questionnaire. The drawings were then analysed by the visual content analysis and the questionnaires with the content analysis. Based on the results of this research, it was found that most of the representations of rural environments, regardless of the place of living of the drawer, described a summer day at the farm. Mostly there was a house, some animals, a field, the sun and a tree in the picture. The atmosphere of the countryside seemed to be considered positive because of the smiling people, the sun in the sky and the calm events drawn in the picture. The built environment of the countryside consisted of houses and animal shelters whereas the natural environment consisted of animals, trees and fields. Animals and people were understood to be the residents of the rural environments. The activities in the countryside were considered to take place outside and were related to animals or agriculture. Most of the pupils living in the city did not know or could not tell where the countryside is situated. Some of the pupils living in the rural environment did not perceive themselves living in the countryside. The images of the rural environments were mostly based on the personal experiences which 80 per cent of the pupils had and on the knowledge they have learned from the relatives. The personal experience of the countryside as a living environment was shown in detailed drawings portraying everyday actions in the pictures.
  • Pollari, Joonas (Helsingfors universitet, 2011)
    Tutkielman tavoitteet Tämän Pro gradu-tutkielman tavoitteena on selventää brändi-identiteetin ja brändimielikuvan suhdetta sekä osoittaa, että on hedelmällistä vertailla brändi-identiteettiä ja brändimielikuvaa. Tutkimusongelmana on, kuinka www-sivujen avulla voidaan johtaa johdonmukaista brändiä ja, mitä brändin johto hyötyy tarkasteltaessa brändi-identiteettiä ja brändimielikuvaa? Case-brändeinä toimivat tässä tutkimuksessa Vero Moda ja H&M. Tutkielman toteutus Tutkielman teoreettinen osa käsittelee brändiä, brändi-identiteettiä ja www-sivuja brändin johtamisen näkökulmasta. Brändimielikuvaa käsitellään kuluttajan näkökulmasta. Tutkielman käsitteellinen viitekehys esitellään teoriaosuuden lopussa. Empiirinen osuus on lähestymistavaltaan laadullinen. Aineisto koostuu jo olemassa olevasta luonnollisesta aineistosta ja kuluttajien haastatteluista. Haastattelut ovat luonteeltaan teemahaastatteluja. Valmiina oleva aineisto analysoidaan sisällönanalyysillä ja teemahaastattelut analysoidaan teemoittelun avulla. Tutkimustulokset Tutkimustulosten valossa voidaan osoittaa, että brändi-identiteetin ja bändimielikuvan vertailevasta tutkimuksesta on hyötyä brändijohtamiselle. Brändin johtamisen näkökulmasta brändi-identiteetin ja brändimielikuvan voidaan katsoa olevan vahvasti sidoksissa toisiinsa. Brändi-identiteetti heijastaa niitä mielikuvia, joita brändiin halutaan johdon kannalta liittää. Brändimielikuva taas syntyy vastaanottajan mielessä lähetettyjen signaalien pohjalta. Brändin johtamisen www-sivuilla voidaan katsoa olevan onnistunutta, jos kuluttajan brändimielikuva ja wwwsivujen brändi-identiteetin ns. tavoitemielikuva ovat mahdollisimman samanlaisia. Tärkeää on, että www-sivut ovat brändin näköisiä ja tukevat muita viestintäkanavia. Lisäksi www-sivujen voidaan katsoa toimivan ikään kuin käyntikortteina ja vaivattomina vaateliikkeinä. Molempien case-brändien www-sivujen brändi-identiteetit vastasivat ainakin osittain kuluttajien muodostamia brändimielikuvia.
  • Hämäläinen, Emmi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Monet akateemiset tutkimukset osoittavat, että elintarvikkeen pakkauksella on merkitystä kuluttajan ostokäyttäytymiseen ja mielikuvaan tuotteesta. Tämä tutkielma tarkastelee millaisia mielikuvia, ja minkälainen rooli elintarvikepakkauksella, ja pakkauksen elementeillä on aidossa valintatilanteessa 55-75-vuotiaille suomalaisille kuluttajille. Tutkimus toteutettiin havainnoiden ja haastatellen tutkittavia heidän päivittäisten kauppaostostensa lomassa. Pakkauksella on merkitystä kuluttajalle aidossa valintatilanteessa. Pakkauksen elementtien vaikutus on tilannekohtaista, ja suodattuu kuluttajan yksilöllisten hetkellisten tarpeiden kautta. Pakkausta tarkastellaan pakkauksen ominaisuuksien ja pakkauksen tuotteesta tarjoaman tiedon kautta. Pakkauksen ominaisuuksista merkityksellisimmät ovat koko, käytettävyys, materiaali ja tunnistettavuus. Erityisesti tuoretuotteiden kohdalla tuotteiden pakkaamattomuudella oli iso rooli pakkauselementtinä. Kun pakkausta tarkastellaan etsien tietoa tuotteesta, ovat merkityksellisimmät elementit kuluttajille pakkausmerkinnät ja tuotteen alkuperä. Kuluttajat tarkastelevat pakkausta ajatellen valintahetkellä myös tuotteen elinkaarta. Näissä tilanteissa korostuivat vastuullisuus ja pakkauksen käytettävyys.
  • Pakkanen, Jukka (2010)
    Suomessa on markkinoilla alkuperäisvalmisteita sekä geneerisiä lääkevalmisteita. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko apteekkihenkilökunnan mielestä alkuperäislääkevalmisteiden ja geneeristen lääkevalmisteiden laaduissa eroja. Mielipiteisiin vaikuttavia tekijöitä, kuten lääkevalmisteen hintaa sekä oletetun valmistusmaan merkitystä luottamukselle selvitettiin. Tavoitteena oli selvittää, kuinka myyntilupaprosesseissa tapahtuva laadunvalvonta tunnetaan apteekeissa ja onko olemassa tarvetta apteekkien henkilökunnan koulutukselle geneerisistä lääkevalmisteista sekä lääkkeiden vaihdettavuudesta? Myyntiluvan saamisen edellytyksenä on, että lääkevalmiste täyttää eri lääkemuodoille, valmistusprosesseille ja kemikaaleille esitetyt vaatimukset. Myyntiluvan myöntämisen yhteydessä tapahtuva lääketurvallisuuden valvonta takaa sen, että kaikki markkinoille tulevat lääkevalmisteet ovat turvallisia. Viranomaisten suorittama farmaseuttinen laadunvalvonta on samanlaista riippumatta siitä, että onko valmiste geneerinen vai alkuperäisvalmiste. Sen sijaan tehon ja turvallisuuden osoittamisessa on eroja geneerisen ja alkuperäisvalmisteen välillä. Alkuperäisvalmisteilta vaaditaan myyntiluvan saamiseksi tehon ja turvallisuuden osoittaminen. Geneeristen lääkevalmisteiden bioekvivalenttisyys eli biologinen samanarvoisuus alkuperäisvalmisteen kanssa tulee osoittaa. Koska geneerisissä lääkevalmisteissa oleva lääkeaine on jo tunnettu ja tutkittu, ei tehoa ja turvallisuutta tutkita. Lääkeyhtiöt tutkivat bioekvivalenssin kliinisin potilaskokein, joiden dokumentaatiota viranomaiset tutkivat ja vertaavat EMA:n ohjeissa asetettuihin vaatimuksiin. Plasebovaikutuksen farmakologista merkitystä on tutkittu. On osoitettu, että valmisteen ”uskottavuudella” on farmakologista merkitystä. Lääkevalmisteen hinta voi vaikuttaa lääkkeen tehoon. Kliinisissä kokeissa on osoitettu kalliin plasebon toimivan paremmin kuin halpa plasebo. Apteekkien henkilökunta voi vaikuttaa omalla asiakasneuvonnallaan asiakkaiden lääkevalintoihin. Kaikki asiakkaat eivät ole samanlaisia. Lääkkeiden käyttäjistä on osoitettu, että huono koulutus liittyy epäluuloon geneerisiä lääkevalmisteita kohtaan. Sillä, että asiakkaalle annetaan oikeaa tietoa lääkkeiden luotettavuudesta voi olla merkitystä lääkkeen vaikutukselle.
  • Lagström, Mia (2001)
    Tutkin Suomen tasavallan presidentti Tarja Halosen mediakuvaa suomalaisessa sanomalehdistössä. Tutkimusaineistoni käsittää suurimmat sitoutumattomat päivälehdet (Helsingin Sanomat, Aamulehti, Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Lapin Kansa), iltapäivälehdet (Ilta-Sanomat, Iltalehti) sekä suurimpien puolueiden äänenkannattajat (Demari, Suomenmaa, Kansan Uutiset, Nykypäivä, Vihreä Lanka) ajalta 1.3. – 31.8.2000. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastelen presidentti-instituutiossa, poliittisessa viestintäkulttuurissa sekä journalistisissa käytänteissä tapahtuneita muutoksia. Tarkastelen myös teorioita imagonrakennuksesta. Analyysini alussa kerron tutkimusmenetelmistäni, joita ovat sisältö- ja diskurssianalyysi. Käyn myös lyhyesti läpi, mitä diskurssi, puhujat ja puhunta tarkoittavat. Varsinaisessa analyysissä haen vastausta tutkimusongelmaan vastaamalla kysymyksiin, mitä presidentti Halosesta lehdissä kirjoitetaan sekä miten hänestä kirjoitetaan. Kysymykseen, miten presidentistä kirjoitetaan haen vastausta tarkastelemalla artikkeleissa esiintyviä puhujia sekä näiden suhtautumista presidentti Haloseen. Analyysissä pohdin myös, mitä presidentin mediakuva kertoo presidentti-instituutiosta. Presidentti Halosen mediakuva on melko positiivinen. Suurin osa artikkeleissa esiintyneistä puhujista puhui positiiviseen sävyyn presidentistä. Artikkelit sisälsivät eniten presidentin työtä käsitteleviä artikkeleita. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että viihteellisten kirjoitusten määrä oli huomattava. Erityisesti kirjoitettiin presidentin luonteesta ja henkisestä persoonallisuudesta. Media oli myös kiinnostunut presidentin ulkoisesta olemuksesta sekä avoliitosta. Diskurssianalyysin avulla löysin teksteistä kaksi erilaista puhuntaa: presidentti aktiivisena poliittisena toimijana -puhunta sekä presidentti ulkoisena keulakuvana -puhunta. Puhunnat kuvastavat presidentti-instituutiossa, poliittisessa viestintäkulttuurissa ja journalistisissa käytänteissä tapahtuneista muutoksista, jotka heijastuivat mediateksteihin.
  • Hannus, Annika (Helsingfors universitet, 2010)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten viininkuluttajien luomuviinien valintaa sekä niihin liitettyjä mielikuvia. Erityisen kiinnostuneita oltiin luomuviinien koetusta laadusta sekä siitä, mitkä mielikuvat ja motiivit edistävät ja mitkä estävät luomuviinien valintaa. Teoriaosassa tarkasteltiin viinimarkkinoita kansainvälisellä sekä kansallisella tasolla, viinintuotannon vaikutuksia ympäristöön sekä ympäristöystävällisyyden merkitsemistä. Ympäristöystävällisiin viineihin luettiin tässä tutkimuksessa luomuviinit, biodynaamiset viinit ja viinit, joiden tuotannossa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Päähuomio tutkimuksessa oli Alkon luomuhyllyntunnuksilla merkityissä luonnonmukaisista rypäleistä viljellyillä viineillä, joita arkikielessä kutsutaan luomuviineiksi. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluvalla kyselylomakkeella. Teoriaosion kirjallisuus antoi viitekehyksen, jonka pohjalta empiirinen tutkimus toteutettiin. Aineisto kerättiin pääkaupunkiseudulla kolmessa eri Alkon myymälässä, ja aineisto koostuu 145 viiniä kuluttavasta vastaajasta. Tutkimuksen tulosten mukaan luomuviiniä suositaan valinnoissa, mutta valintaan tai hylkäämiseen johtavat mielikuvat eivät ole yksiselitteisiä. Valintaan johtavia motiiveja ja mielikuvia oli helpompi löytää kuin hylkäämiseen johtavia. Kokeilunhalu / mielenkiinto, ympäristönäkökulmat sekä puhtauteen ja terveyteen liittyvät mielikuvat olivat motiiveja, jotka tässä tutkimuksessa edistivät eniten luomuviinien valintaa. Luomuviinien laatu ja hinnat koettiin tasavertaiseksi suhteessa tavanomaisin viineihin. Luomuviinien laatu liittyi erityisesti luonnollisuuteen ja puhtauteen. Markkinoinnin ja viestinnän keinoin on mahdollista lisätä kuluttajien tietämystä luomuviineistä, ja siten vaikuttaa niihin liitettyihin mielikuviin.
  • Manninen, Tero (2001)
    Tutkielmassa on tarkasteltu metsäteollisuuden imagoa nuorten keskuudessa. Metsäteollisuudelle sen imago nuorten keskuudessa on tärkeä, sillä viimeaikaisessa keskustelussa on tullut esille nuorten osoittama kiinnostuksen vähäisyys metsäteollisuutta ja sen tarjoamia töitä kohtaan. Keskeisinä kysymyksinä ovat olleet imagon lisäksi viestintäkanavien vaikutus imagoon sekä imagon vaikutus kiinnostukseen metsäteollisuuden töitä kohtaan. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostaa 785 nuorta, joiden mielikuvia metsäteollisuudesta kyseltiin survey-lomakkeella. Aineisto kerättiin tammi-maaliskuussa 2001. Aineistoa analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Analyyseissä pyrittiin selvittämään metsäteollisuuden profiiliväittämien vaikutusta nuorten asenteeseen metsäteollisuutta kohtaan sekä mielikuvien vaikutuksia metsäteollisuuden töiden kiinnostavuudelle. Tutkimuksen teoreettinen osuus perustuu yhteisöviestinnän teorioille imagon muodostumisesta ja imagon viestimisestä sekä sosiaalipsykologisille näkemyksille skeemasta ja asenteesta. Mielikuva määritettiin skeeman kaltaiseksi eli tietorakenteeksi, joka ohjaa vastaanottajan havainnointia tarkateltavasta kohteesta. Keskeisenä esiintyi myös viestintäkanavien vaikutus imagoa määrittävänä tekijänä. Teoreettinen viitekehys perustui edellä mainituille teorioille. Tuloksena todetaan, että nuoret näkevät metsäteollisuuden pääosin profiilin mukaisena eli kansainvälisenä ja korkeaa teknologiaa käyttävänä teollisuuden alana. Ympäristöasioissa mielikuvat vastasivat profiilia heikommin ja työtä koskevat mielikuvat olivat heikkoja. Lisäksi profiilin mukaiset mielikuvat eivät määritä metsäteollisuuden imagoa kokonaisuudessaan. Yksittäisillä viestintäkanavilla ei näyttänyt olevan kovinkaan suurta roolia imagon muodostumisessa. Imagolla havaittiin olevan vaikutusta siihen, miten metsäteollisuuteen asennoiduttiin ja miten kiinnostavana metsäteollisuuden tarjoamat työt nähtiin. Metsäteollisuuden imagoa keskeisempänä työn kiinnostavuuden määrittäjänä olivat kuitenkin työstä muodostetut mielikuvat. Tärkeimpinä lähteinä tutkimuksessa ovat Cutlip, Scott M., Center, Allen H. ja Broom Glen M. (2000) Effective Public Relations ja Karvonen, Erkki (1997) Imagologia: Imagon teorioiden esittelyä, analyysiä, kritikkiä
  • Hynninen, Riikka (Helsingin yliopisto, 2020)
    Käsittelen tutkielmassani sitä, millaiseksi piirtyy mielikuva verensulkijoista 1960-luvulla kirjoitetuissa kuvauksissa sekä sitä, millaisia verensulkijan kehollisuuteen liitettyjä merkityksiä kuvauksista on luettavissa. Tutkimuskysymykset ovat osa laajempaa tutkimustehtävää: millaista tietoa näitä kuvauksia tulkitsemalla voidaan saada kehollisuudesta? Sijoitan tutkielmani aiheen maagisen ajattelun kontekstiin. Lähestyn mielikuvaa kulttuurisena tietona. Myös työni toisen keskeisen käsitteen, ruumiinkuvan, määrittelen sen kulttuurisen merkityksen kautta. Tarkoitan ruumiinkuvalla jaettua käsitystä siitä, mistä ihmiskeho koostuu ja millaisena sen vaikutuspiiri nähdään. Hyödynnän kehollisuuden käsitettä tarkoittaen sillä kulttuurisesti rakennettua ja rakentuvaa konstruktiota siitä, millainen ihmiskeho on. Työni teoreettinen viitekehys muodostuu mielikuvan, kehollisuuden ja ruumiinkuvan ympärillä käydyn keskustelun lisäksi avoimen ruumiinkuvan mallista, jota hyödynnän tutkiessani verensulkijan kehollisuudelle annettuja merkityksiä. Avoimella ruumiinkuvalla tarkoitetaan maagiselle ajattelulle tyypillistä skeemaa, jonka mukaan ihmiskehon rajojen koetaan olevan mahdollista avautua ympäröivälle maailmalle, jolloin dynamistisesti vaikuttavat voimat voivat kulkea kehon ulkopuollta sen sisäpuolelle ja toisin pain. Aineistona käytän Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteen ja nykykulttuurin arkistoon tallennettuja tekstejä, jotka on lähetetty arkistoon vastauksena Kansantieto-lehdessä vuonna 1962 julkaistuun kyselyyn “Kuvauksia verensulkijoista”. Aineisto koostuu 233 vastauksesta yhteensä 56 vastaajalta. Käytän aineistolähtöistä sisällönanalyysia tarkastellessani sitä, millaiseksi muodostuu mielikuva verensulkijasta. Verensulkijan kehollisuuteen liitettyjä merkityksiä tutkiessani puolestaan hyödynnän avoimen ruumiinkuvan malliin nojaavaa teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Osoitan työssäni, että aineisto sisältää useita toistuvia piirteitä, jotka muodostavat jaetun mielikuvan verensulkijasta. Kulttuurisesti jaettuun mielikuvaan sisältyvät piirteet toistuvat vaihdellen eri ihmisten kirjoittamissa kuvauksissa, ja näin ollen mielikuva muotoutuu verkostomaiseksi kokonaisuudeksi. Keskeisimpiä piirteitä mielikuvassa ovat se, että verensulkijalta edellytetään voimakasluontoisuutta sekä se, että verenseisautusta määrittelevät erityiset säännöt. Suhtautuminen verensulkijaan on useimminen luottamuksellista. Verenvuodon tyrehdyttäminen esimerkiksi katseen, kosketuksen tai syljen avulla viittaa käsitykseen projisoitavasta luonnosta: verensulkija vaikuttaa konkreettisesti parannettavan kehoon luontonsa kautta. Tiedon tuottaminen menneisyydessä vallinneista maailmankuvallisista käsityksistä auttaa ymmärtämään nykyhetkessä vallitsevia, usein kyseenalaistamattomia kulttuurisia konstruktioita, esimerkiksi käsitystä ihmisruumiista ja sen toiminnan ulottuvuuksista. Keskittymällä analyysissa vernsulkijan kehollisuuteen liitettyihin piirteisiin osoitan, että verensulkijoita koskevien kuvausten kautta on nähtävissä ruumiinkuvan avoimuutta edellyttäviä käsityksiä.
  • Fröjdman, Pirjo (2010)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yritysten maineriskejä sosiaalisen median kontekstissa. Tarkoituksena oli osoittaa, miten sosiaalinen media tekee yrityksistä entistä haavoittuvampia, kun yrityksen tavoitemielikuva kohtaa sosiaalisessa mediassa kriittistä, usein jopa vihamielistä dissipatiivista tulkintaa. Finnairin maapalveluhenkilökunnan ulkoistamista seurannut julkisuuskriisi toimi tutkimuksessa esimerkinomaisena tutkimuscasena. Tutkimusaiheeseen johdattavassa teoreettisessa osuudessa esitellään maineteoriaa mm. strategisen johtamisen, kilpailukyvyn, mielikuvien ja diskursiivisen merkitysympäristön näkökulmista. Teoriaosuudessa käsitellään myös yritysten muuttuvaa toimintaympäristöä ja tarkastellaan globalisaation, kriittisen kuluttajuuden ja yhteiskunnan muuttuvien arvojen ja asenteiden aiheuttamia haasteita yritysten maineenhallinnalle. Sosiaalista mediaa tarkastellaan niin ilmiönä kuin käsitteenäkin. Aineisto koostui Helsingin Sanomien, Kauppalehden ja Talouselämän uutisblogikirjoittelusta Finnairin laukkukiistan joulu-tammikuun 2009-2010 välisenä noin kuuden viikon aikana. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin Finnairin julkisuuskriisin aikana antamia lehdistötiedotteita sekä Finnairin kotisivuillaan esittämiä arvolupauksia. Aineistoa analysoitiin narratiivisen analyysin keinoin. Empiirinen tutkimus osoitti, että laukkukiista aiheutti Finnairille konkreettisen maineriskin. Uutisblogikeskusteluissa muodostui Finnairin kannalta vääränlainen todellisuus. Verkkokeskusteluista voitiin päätellä, että Finnairin ja mielipidekirjoittajien välille oli muodostunut narratiivinen kuilu, joka syö yrityksen mainepääomaa. Teoreettisissa tutkimuskysymyksissä osoitettiin, että maineriskeissä on kyse yhteydestä riskin ja yritysvastuun välillä. Tietoyhteiskunnassa yrityksiltä odotetaan taloudellisen tuloksen tekemisen lisäksi hyvää yrityskansalaisuutta. Asiakkaiden, parhaiden työntekijöiden sekä sijoittajien houkuttelemiseksi sidosryhmien muuttuvat arvot ja odotukset tulisi entistä paremmin tunnistaa ja ottaa huomioon yrityksen toiminnassa. Lisäksi tutkimuskirjallisuuden avulla osoitettiin, että yrityksen maineenhallinta lähtee hyvästä strategisesta toiminnasta. Siihen liittyy läpinäkyvyyden ja totuuden vaatimus sekä toimintaympäristön arvojen jatkuva proaktiivinen luotaus ja toiminnan sovittaminen niihin. Muutosvauhti on niin nopeaa, että perinteisten suurten yritystenkin kannattaisi tiedostaa sosiaalisen median tuoma uusi merkitysten muodostumisen areena.
  • Mäki, Kirsi Helena (2002)
    Tutkimukseni näkökulma kohdistuu kolmen suomalaisen yrityksen näkemyksiin sponsoroinnista markkinointiviestinnän keinona. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miksi yritykset ovat valinneet sponsoroinnin markkinointiviestinnän keinoksi, miten sponsorointi toimii suhteessa sen tavoitteisiin ja kohderyhmiin nähden, ja miten sponsoroinnilla voidaan päästä onnistuneisiin tuloksiin. Onnistumista ja erilaisia riskitekijöitä tarkastelen lähinnä yleisellä tasolla. Lähestyin tutkielmani aihetta tapaustutkimuksen kautta, joka on luonteeltaan kokonaisvaltaista ja pyrkii vastaamaan kysymyksiin miksi ja miten. Tutkimukseni jakautuu taustoittavaan ja empiiriseen osaan. Sponsoroinnin taustoittava tutkimuksella selvitän sponsorointia markkinointiviestinnän kentässä, sen mahdollisuuksia ja heikkouksia. Käyn läpi myös sponsoroinnin kohteen valintaa, kohderyhmiä, tavoitteita ja hyödyntämistä. Sponsoroinnin taustaa selvitän mm. Kimmo Lipposen, Daniel Tuorin ja Tony Meenaghamin ajatusten kautta. Sponsoroinnin mielikuvia ja tavoitteita tarkastelen brandin rakentamisen näkökulmasta. Elämme mielikuvayhteiskunnassa, jossa mielikuvat ohjaavat tekemistä ja tuotantoa. Markkinointiviestinnän ja sen kenttään kuuluvan sponsoroinnin tehtävänä on välittää tavoitteellisia mielikuvia yrityksestä ja sen tuotteista. Sponsoroinnilla voidaan tehdä yritystä tai sen tuotetta tunnetuksi, parantaa imagoa, asiakas- tai liikesuhteita sekä oman henkilökunnan sisäistä yhteinäisyytä. Empiiriseen osaan haastattelin kolmen eri yrityksen - Haltin, Amer Sportsin ja Goldwellin - sponsorointipäätöksiä tekevää henkilöä saadakseni kokonaisvaltaisen ja syvällisen käsityksen tutkimusongelmiini. Aineiston hankkimiseen käytin teemahaastattelua. Tapausten valinnassa kiinnitin huomiota niiden ainutlaatuisuuteen ja poikkeuksellisuuteen. Sponsoroinnin strategista toimintatapaa tarkastelin näissä tapauksissa Kimmo Lipposen hahmotteleman nelikenttämallin avulla. Tapaustutkimuksen yleistäminen on luonteeltaan analyyttistä. Sponsorointia markkinointiviestinnän keinona perustelee sen kohdistettavuus usealle eri kohderyhmälle yhtäaikaisesti ja usein varsin kustannustehokkaasti. Kohde antaa parhaimmillaan monipuolisen mielikuvallisen alustan, tunnettuuden ja kiinnostavuuden yrityksen käyttöön. Tämän houkuttelevuusperustan avulla yritys voi saavuttaa julkisuutta myös sellaisissa mediapaikoissa, joihin ei voi ostaa mainostilaa tai -aikaa. Mediaa ei voi erottaa irralleen oman mielikuvan rakentamisprosessista, siksi media on usein kohderyhmänä myös itse. Sponsoroinnilla voidaan rakentaa yrityksen identiteetin lisäksi tuotteiden elinkaaren eri vaiheessa brandi-identiteettiä, branditietoisuutta ja brandilojaaliteettiä. Onnistuminen perustuu selkeän strategian lisäksi kohteiden hyödyntämiseen muiden markkinointiviestinnän keinojen avulla. Onnistumiseen vaikuttaa myös kohteen halu ja sitoutuneisuus yhteistyöhön. Tärkeimpiä lähteitäni ovat: Lipponen, Kimmo (1999): Sponsoroinnin kontraputki; Tuori, Daniel (1995): Sponsorin käsikirja; Rope, Timo & Mether, Jari (1991): Mielikuvamarkkinointi; Leif Åberg (1999): Viestinnän strategiat sekä sponsorointia käsittelevät Tony Meenaghamin ja Raoul Grünsteinin artikkelit.
  • Kortelainen, Kimmo (Helsingin yliopisto, 2015)
    Advertising creates images around products. The idea of advertising images is to bring value to the product in the eyes of the consumer. Advertising links various images to products. Images are designed to bring more allure to the products. For example advertising associate products with images of social relationships and well–being. The image that is linked to the product usually represents something positive from the view point of the consumer. The research goes through Finnish beer advertising from the years of 2000–2010. In the material of the research there are 62 different commercials. With content analysis there have been formed different advertising images theme classifications from the base material. 8 commercials have been selected. These commercials represent the most common image themes. These commercials have been analysed more qualitatively. In this qualitative analysis have been used semiotics, advertising formats and advertising theories. In the research the focus has been on what kind of images there is in the commercials, what is the structure of the images and what are the reasons behind these images. For example the advertising images in beer advertising are social person, humour, masculinity and nature. Different elements are used in the commercials in order to create the images mentioned before. Beer is linked to these stories and images of the commercials. The stories of the commercials appeal more to feelings than contain a lot of information. For example the advertising images are creating feelings about being fun and being a social person or being in the social situation linked with beer consumption. The commercials are intended to entertain and create humour. The alcohol law prohibits advertising that describes increase of enjoyment and social success as result of beer consumption. The allure and persuasiveness meaning of the commercials is less exposed or it is not clearly stated in the messages of the commercials. The entertainment in the commercials diminishes the meaning of clear sales purpose of the messages.
  • Stollova, Alzbeta (Helsingfors universitet, 2016)
    Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ääntä kuvaavien onomatopoeettis-deskriptiivisanojen ja kuulohavaintojen käsitteistämisen kannalta semanttisesti ja pragmaattisesti relevanttien ilmaisujen roolia Leena Krohnin romaanissa Tainaron: postia toisesta kaupungista (1985). Työn tavoitteena on selvittää, miten romaanin kirjemuoto, narratiivin asettamat tapahtumatilanteet ja päähenkilön toiseus tainaronilaisiin nähden suhteutuvat kuuloaistimusta kuvaavien ilmausten luonteeseen ja määrään. Tutkielma nojaa tieteidenvälisyyteen: psykoakustiikan, biologian ja kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta valaistaan, miten kirjallinen aineisto pystyy lukijassa herättämään kuuloelämyksiä. Aistimus saa aikaan havainnon, sen perusteella luodaan mielikuva, joka on dekoodattava ja jonka voi myöhemmin tietyin ehdoin palauttaa mieleen. Tarkasteltavana ovat keinot, joilla nostetaan esille sekä havaitsijan kokemusten subjektiivisuus että mahdollisuus välittää kuuloelämystä eteenpäin. Työ keskittyy tarkastelemaan, miten päähenkilö-minäkertoja ainoana ihmisenä kuvailee hyönteiskaupungin ääniympäristöä ja minkälaiseksi hän sen kokee. Tutkielma osoittaa, että Tainaronin äänimaailma on vaikuttava ja monella tasolla ristiriitainen. Äänikuvasto on monipuolisen rikas eivätkä äänten kuvailuun käytetyt keinot aina edusta hyönteisille tyypillisiä ääniä. Vaikka vieras tarkkailee uteliaasti ja osoittaa tiedonhalua, hänen muukalaisuutensa ja vieraannuttamisen tunteet korostuvat käyttämällä epäagentiivista kuuloaistihavaintoa kuvaavia havaittavuus- ja havaintoverbejä. Verbivalinnan johdosta hän jää enemmän kokijaksi kuin aktiiviseksi vaikuttajaksi. Esille nostetaan kuulohavaintojen eksistentiaalinen luonne ja muuttuvan tapahtumapaikan erikoisuus ja käsittämättömyys. Vieraan kokemusten subjektiivisuus säilyy kerrontatavassa. Kirjemuoto mahdollistaa lukijan puhuttelemista suoraan ja tarjoaa hänelle vastaanottajan paikan. Vaikka kuuloaisti kuuluu etäaisteihin, joille on ominaista, että kuuloaistiärsykkeen sijasta sopii esittää sen aiheuttaja, Tainaronin päähenkilö kertoo usein pelkistä äänistä. Niiden aiheuttajat jäävät tuntemattomiksi tai tunnistamattomiksi. Teoksen äänimaailman kuvaus kartoittaa päähenkilön sisäistä matkaa. Uuden ja vieraan ympäristön tarkkailu aistien avulla kääntyy itsetarkkailuun ja päähenkilön omien mielialojen muutosten havaitsemiseen. Tutkielma osoittaa, että ääntä ja kuuloelämystä kuvaavia ilmauksia käytetään Tainaronissa enimmäkseen kuvaannollisesti. Ääni tai sen puutteellisuus edesauttavat modernin allegorian rakentumista.
  • Asikainen, Nina (Helsingin yliopisto, 2015)
    Aims. The purpose of research is to clarify vocational school students' images about home- and industrially made food. Where do the students think the line between home-made and industrially-made goes? Another aim is to clarify the functions behind the choices and students views about the future of homemade food and new food trends. Students thoughts and images are clarified by the following questions: 1. What are the images of vocational school's pupils about homemade food and industrially-made food? 2. Which things affected to their choice? 3. What do they think how will the relation between homemade food and industrially-made food change? Methods. The qualitative data were collected by focus-group interviews from the students of 15–24 years old (N=20) in spring 2014. The data were analyzed with a qualitative method called qualitative content analysis. Conclusions. According to the students home-made food was self-made, healthy food made of quality ingredients. Minced meat soup was also kept as a home-made food even if it included industrially produced vegetables which were pre-handled. The students also thought that industrially made food was unhealthy and tasteless. In the future will the share of home-made foods decrease even more, as the share of industrially made food grows. Factors affecting students' food choices were: taste, weekdays, health aspects and own eating habits. Also, whether one lives in childhood home or on his/her own, affects to their choices. The role of family is remarkable in building the eating habits of a young person. Childhood's taste preferences affect through one's lifetime.
  • Ikonen, Inka (2002)
    Tutkielmassa on tarkasteltu voittoa tavoittelemattoman sektorin luonnetta ja markkinointiviestinnän tarjoamia haasteita ja hyötyä tälle kentälle. Työn kohdeorganisaationa ja esimerkkinä voittoa tavoittelemattomasta organisaatiosta on ympäristöjärjestö WWF. Työssä todetaan, että markkinointiviestintä on monelle kolmannen sektorin organisaatiolle jo arkipäivää. Tutkielmassa pohditaan miten yhteiskunnallisiin liikkeisiin lukeutuvan järjestön, kuten esimerkkiorganisaation, kannattaisi lähestyä tukijoita ja potentiaalisia tukijoita saadakseen lisää kannatusta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu imagoa ja motivaatiota tutkivien teorioiden ympärille. Työ kuitenkin sijoittuu markkinointiviestinnän kenttään, joka tuo työhön käytännöllisempää näkökulmaa. Työn tarkoituksena on selvittää tukijoiden erilaisia lahjoittamismotivaatioita ja imagon merkitystä voittoa tavoittelemattomalle organisaatiolle. Tukijoiden ja potentiaalisten tukijoiden profiilien määrittäminen kuuluu myös tutkimusongelmiin. Tutkimuksen empiirinen osuus pohjautuu laajempaan markkinointitutkimukseen. Aineisto on kerätty survey-tutkimuksena ja käsitelty tilastollisella tietojenkäsittelyohjelmalla. Tuloksissa todetaan, että profiilit ja imago vastasivat hyvin oletuksia. Kohdeorganisaation imago on lähellä haluttua tavoitekuvaa ja järjestöön suhtaudutaan myönteisesti. Tuloksissa ilmenee ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen ja motivaatioon vaikuttavien tekijöiden monimuotoisuus ja -selitteisyys. Lopuksi työssä annetaan markkinointiviestinnällisiä kehitys- ja toimenpide-ehdotuksia kohdeorganisaatiolle. Tutkielmassa käytetty lähdeaineisto käsittää muun muassa markkinointiviestinnän, imagon, motivaation ja voittoa tavoittelemattoman sektorin aihepiirien teoksia. Työn tärkeimmät lähteet ovat Greenfield (toim.)(2001): The Nonprofit Handbook. Fundraising, Kotler & Andreasen (1988): Strategic Marketing for Nonprofit Organizations, Antonides & van Raaij (1998): Consumer Behaviour, Moisander & Uusitalo (2001): Motivation and Social Contingency of Environmental Consumer Choices, Karvonen (1999): Elämää mielikuvayhteiskunnassa ja Bernstein (1986): Yrityksen imago ja todellisuus.
  • Lepistö, Satu (Helsingfors universitet, 2011)
    Tämän pro gradu-tutkielman tavoitteena oli kartoittaa voittoa tavoittelemattoman Slow Food-organisaation brandiin liitettyjä mielikuvia ja niitä tekijöitä, joilla brandin tavoitekuvaa tulisi jatkossa rakentaa. Koska nykyisin brandi ei ole enää pelkkien liikeyritysten yksityisomaisuutta, tutkimuksen teoreettinen asemointi perustui yhtäältä organisaation tunnettuuden kasvattamiseen brandin rakentamisen avulla ja toisaalta voittoa tavoittelemattoman toimintaympäristön erityispiirteiden näkökulmaan. Case-osion avulla haluttiin tarkastella globalisaation ja elintarviketalouden keskittymiselle vaihtoehtoisen, paikallisuuteen perustuvan ruokajärjestelmän vaikutuksia, mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkimuksen empiirinen osuus muodostui laadullisesta tapaustutkimuksesta, jonka kohteena oli Slow Food-organisaatio. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla kahtatoista Slow Food-organisaation sidosryhmien edustajaa Italian Piemontessa henkilökohtaisin haastatteluin, joiden pohjana oli brandi identiteetin elementeistä luodut kaksi teemaa: mielleyhtymiin ja arvoväittämään liittyvät tekijät. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua ja sisällönanalyysia. Tutkimuksen lähestymistapa oli abduktiivinen. Tulosten mukaan Slow Food-brandi identifioituu sidosryhmilleen ensisijaisesti luotettavan ruoan kautta, johon katsottiin kuuluvan aidot, puhtaat raaka-aineet ja paikallisesti tuotetun ja jalostamattoman ruoan hyvä jäljitettävyys. Myös tiettyyn paikkaan ja arvoihin sidottujen kokemusten ja odostusten täyttymisen kautta saatu sosiaalinen ja kulttuurinen jatkuvuus nimettiin brandin vahvuudeksi. Lisäksi vastuullisen tuottamisen ja kuluttamisen sekä aitojen makujen ja laadukkaan ruokavalion edistäminen korostuivat jonkin verran vastauksissa. Näillä perusvahvuuksilla toivottiin brandin identiteettiä rakennettavan myös tulevaisuudessa. Haastateltavien mielestä Slow Food-organisaatio erilaistaa itsensä muista ensisijaisesti lupaamalla yksilölle korkealuokkaisia, aitoja tuotteita ja palveluja, joilla on henkilökohtaisten hyötyjen lisäksi positiivisia seuraamuksia myös oman alueen työllisyyden ja talouden kehitykseen. Organisaation tulisi myös jatkossa luoda uskottavuutta toimintaansa eritoten sen kautta, että brandi lunastaa lupauksensa laadusta ja aitoudesta. Toisaalta erottautuakseen muista lähi- ja luomuruokabrandeista Slow Food-brandin arvoväittämässä tulisi tulevaisuudessa selkeämmin korostua myös toiminnan voittoa tavoittelemattomuus ja brandiin liittyvä elämyksellisyys. Sidosryhmien kiinnostusta ja brandin lupauksen tehoa alentaviksi tekijöiksi nimettiin yleinen ruoan arvostuksen väheneminen sekä Slow Food-tuotteiden ja -palvelujen korkea hinta, huono saatavuus ja näkyvyys. Keskeisimpinä ratkaisuina pidettiin kuluttajien informatiivisen tiedon lisäämisen ohella pientuottajien verkostoitumista ja uusia yhteistyön muotoja kuten tuottajien yhteisiä jakeluketjuja ja paikallismyymälöitä. Näiden lisäksi brandin tunnistettavuuden parantaminen ja aktiivisempi tarjonta kyltityksin, tuotteiden pysyvän läsnäolon ja vähittäiskaupan mukaantulon kautta sekä eräät muut markkinoinnin osa-alueet kuten sosiaalinen media, Internet ja kansainväliset ruoka-alan tapahtumat nimettiin brandin lupausta kirkastaviksi elementeiksi. Pientuotannon lisääminen verotuksen kohdentumisen muutoksilla nähtiin keinoksi pudottaa paikallisen ruoan hintaa.Toisaalta korkeaa hintaa perusteltiin laadukkaaseen imagoon liittyvien argumenttien lisäksi luonnollisen kysynnän kasvulla, jota arveltiin saatavan tulevaisuudessa suurista ikäluokista, yhä kasvavasta koulutus- ja tulotasosta sekä valveutuneemmista kuluttajista.
  • Salmijärvi, Joonas (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan vantaalaisista asuinalueista vallitsevia mielikuvia verkkokeskusteluissa. Työssä kysytään, millaisia mielikuvia yhdeksään vantaalaiseen asuinalueeseen keskusteluissa liitetään ja mitä sisällöllisiä teemoja sekä laadullisia sävyjä niihin tyypillisimmin sisältyy. Lisäksi verrataan, miten mielikuvien sisältö ja laatu vertautuvat alueiden sosioekonomisissa taustatekijöissä esiintyviin eroihin. Tarkoituksena on tarkastella mielikuvien ja alueiden sosioekonomisten taustojen mahdollista yhteyttä, joka voisi kiihdyttää asuinalueiden sosioekonomista eriytymistä toisistaan. Mielikuvan käsitteellä tarkoitetaan yksilön mieleensä jostakin kohteesta muodostamaa tietorakennetta, joka ohjaa hänen käyttäytymistään. Kun kohde on maantieteellinen paikka, puhutaan paikkamielikuvista. Mielikuvista voi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muodostua maineita, jotka ovat kulttuurisesti jaettuja ja uusinnettuja käsityksiä kohteestaan. Asuinalueiden maineilla on huomattu olevan vaikutusta siihen, miten yksilöt suuntaavat muuttopäätöksiään kaupunkiseuduilla. Tämä voi kiihdyttää alueellista eriytymistä, joka edetessään voi aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia sosioekonomisesti huono-osaisilla asuinalueilla asuvien hyvinvointiin, elämänkulkuun ja toimintamahdollisuuksiin. Työn tutkimusalueiksi valittiin yhdeksän sosioekonomisesti erilaista asuinaluetta Vantaalta. Niitä käsitteleviä keskusteluketjuja kerättiin Vauva.fi-keskustelufoorumilta 91 kappaletta, joista analysoitiin alueisiin liitettyjä viestejä ja niiden ilmauksia sisällön ja sävyn mukaan. Sisällönanalyysin pohjalta kävi ilmi, että sosioekonomisesti kaikkein hyväosaisimpiin asuinalueisiin (Hämevaara, Vaarala ja Ylästö) liitettiin kaikkein eniten positiivisia mielikuvia ja sosioekonomisesti huono-osaisimpiin asuinalueisiin (Hakunila, Koivukylä) eniten negatiivisia mielikuvia. Poikkeustapauksiakin löytyi: sosioekonomisilta taustoiltaan keskiarvoinen Tikkurila nähtiin varsin positiivisena erityisesti liikenneyhteyksien ja palvelujen osalta. Samoin Korso nähtiin yleisellä tasolla enemmän positiivisesti kuin negatiivisesti. Sosioekonomisesti huono-osaisemman Myyrmäen alueen palvelut ja liikenneyhteydet nähtiin hyvin positiivisesti, mutta rauhallisuus ja väestö negatiivisesti. Sosioekonomisesti hyväosaiseen Kivistöön taas liitettiin paljon negatiivisia mielikuvia sen uuden keskusta-alueen suhteen. Alueella ei nähdä olevan niitä palveluja ja asuinmahdollisuuksia, joita siltä on odotettu. Tuloksien pohjalta näyttää siltä, että asuinalueiden sosioekonomisen taustan ja niistä johdettujen mielikuvien välillä on tiettyä yhteyttä, mutta se ei ole automaattinen. Alueesta voidaan johtaa sosioekonomista taustaansa positiivisempia mielikuvia sekä päinvastoin, jos alueista tulkitaan niitä vahvistavia merkkejä. Alueellisen eriytymisen ehkäisemisen kannalta olisikin tärkeää, että huono-osaisia asuinalueita kehitettäessä myös mielikuva- ja mainetyöhön panostettaisiin kokonaisuuden onnistumiseksi.