Browsing by Subject "mieskuva"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Walden, Maija (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Pro gradu -tutkielmani käsittelee seksismiä eri muodoissaan kahdessa italialaisessa päivälehdessä, Il Corriere della Serassa ja La Repubblicassa, Tarkoituksena on selvittää, löytyykö näistä kahdesta päivälehdestä seksistisiä ilmaisuja ja jos löytyy niin minkä tyyppisiä. Tutkielman teoreettisessa osuudessa esitellään seksismin eri ilmenemismuotoja, italian kielen kieliopissa ilmenevää maskuliinisuvun dominanssia, sekä muita seksismiin viittaavia kieliopillisia epäsymmetrioita; ’tytöttelyä’ tai naisroolin alleviivaamista, seksististä kielenkäyttöä sekä epäsuoraa seksismiä sen eri muodoissa. Tutkielmassani perehdytään myös sanomalehdissä käytettävän kielen erityispiirteisiin, sekä seksismiin tiedotusvälineissä. Tutkielman teoreettinen viitekehys on toisaalta sukupuolentutkimuksellinen, toisaalta kielitieteellinen. Keskeisiä käsitteitä ovat kieliopillinen suku (il genere grammaticale) ja seksismi, stereotypiat ja metaforat. Näiden käsitteiden kautta analysoidaan myös sanomalehdistä valittuja esimerkkejä. Tärkeimpinä lähdeteoksina ovat toimineet kielitieteelliseen osuuteen Alma Sabatinin Il sessismo nella lingua italiana (1987) sekä Cecilia Robustellin "Politicamente o linguisticamente corretto?" Maschile e femminile: usi correnti della denominazione di cariche e professioni (2010). Sukupuolentutkimuksellisen viitekehyksen tärkeimmät lähteet ovat olleet Sara Millsin Language and Sexism (2008) sekä Marcella Marianin Identità di genere nella lingua, nella cultura, nella società (toim.Fabiana Fusco)(2001). Tutkielman aineisto koostuu viidestäkymmenestä (50) esimerkistä, jotka on valittu Il Corriere della Seran ja La Repubblican digilehdistä. Tutkielmasta ilmenee, että seksismin piirteitä löytyy molemmista sanomalehdistä. Erityisesti maskuliinisuvun dominanssi näkyy suuressa osassa esimerkkejä. Naisten ammattinimikkeet on usein ilmaistu maskuliinimuodossa, vaikka vastaava feminiinimuoto olisi käytettävissä. Myös ns. tytöttelyä ja julkisessa ammatissa esiintyvän naisen kutsumista pelkällä etunimellä on havaittavissa. Sukupuolistereotypiat tulivat vahvasti esiin esimerkkejä analysoidessa. On selvää, että nainen kuuluu edelleen jonkinlaiseen marginaaliryhmään ja tätä ajatusta tukivat myös tutkimukseni tulokset. Myytti naisten ja miesten välisistä sukupuolirooleista elää vahvasti italialaisessa journalismissa.
  • Sorvali, Kaarina (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielma käsittelee maskuliinisuuden representaatioita kolmessa italialaisessa romaanissa, Sibilla Aleramon Una donna -teoksessa (1907), Elsa Moranten La Storia -romaanissa (1974) ja Silvia Avallonen teoksessa Acciaio (2010). Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkä tyyppisiä maskuliinisuuden representaatioita ja mieskuvia aineiston romaaneissa esiintyy: miten ne heijastelevat 'hegemonista maskuliinisuutta', vai heijastelevatko lainkaan, miten romaanien representaatiot heijastelevat italialaisessa mieskuvassa tapahtuneita muutoksia noin sadan vuoden ajalta sekä mihin historiallisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin nämä muutokset voisivat liittyä. Tutkielman teoreettinen viitekehys on sekä sukupuolentutkimuksellinen että kirjallisuustieteellinen. Keskeisenä sukupuolentutkimuksen käsitteenä tutkielmassa käytetään 'hegemonisen maskuliinisuuden' käsitettä, Connellia (1995) mukaillen. Kirjallisuustieteen piiristä tutkielmassa esitellään imagologia, tyypillisesti kansallisuuskuvia ja kansallisuuden representaatioita tutkiva tieteenala, mutta jota tutkielmassa sovelletaan mieshahmojen, toisen, analyysiin, ja tarkemmin analyysissa hyödynnetään imagologian näkökulmasta 'stereotyypin' ja 'representaation' käsitteitä. Keskeisenä lähdeteoksena käytetään imagologian osalta teosta Imagology: the cultural construction and literary representation of national characters (toim. Manfred Beller e Joep Leerssen) (2007). Lisäksi tutkielman teoriaosuudessa esitellään narratologian klassisia käsitteitä, ja analyysissä hyödynnetään Proppin (1928) sadun morfologian käsitteitä. Tutkielman aineisto käsittää kolme italialaisen naiskirjailijan romaania noin sadan vuoden aikaväliltä (1907–2010). Tutkimuksesta selviää, että aineiston romaanien mieshahmoilla on sekä niitä yhdistäviä että erottavia piirteitä (maskuliinisuuden stereotyyppien pysyvyys, kouluttautuneisuus). Romaanien mieshahmoissa toistuu tietynlainen autoritaarisuus naishenkilöitä kohtaan, autoritaarinen isähahmo ja naistenmies -tyypit, D'Annunzio -henkisten miesten katoaminen (Gabriele D'Annunzio oli italialainen myöhäisromantiikan ajan dandy: herkkä intellektuelli, mutta myös yli-ihmismyytin kannattaja ja sotaan mielellään lähtenyt kirjailija), ylipäänsä miesten älyllisten harrastusten katoaminen, mitä taas korostaa naisten kouluttautuneisuus ja halu sivistää itseään (tätä saattaa tosin selittää osaksi viimeisimmän, Acciaio-romaanin sijoittuminen työväenluokkaiseen ympäristöön), sekä ennen kaikkea on havaittavissa tietynlaisen 'perinteisen' maskuliinisuuden 'kriisi'. On selvää, että nämä muutokset maskuliinisuuden representaatioissa liittyvät toisaalta muuttuvaan yhteiskuntaan sekä miesten ja naisten muuttuviin rooleihin, toisaalta kirjailijoiden omiin tarkoitusperiin (tietynlaisen maskuliinisuuden kritiikki).
  • Öhrman, Jenny (2010)
    Syftet med denna pro gradu- avhandling var att beskriva hur unga man upplever det att vara man i dagens Uamhalle. Materialet samlades in genom intervjuer med sex man i aldern 22-28, med intresse for antingen traning, Iklader eller utseende. De intervjuade var alia urbana man med svenska som modersmal. Den teoretiska referensramen for arbetet var social konstruktionism, sociala representationer, mansforskning och Ikroppssociologi. Som forskningsmetod anvandes grundad teori. Social konstruktionismen anvandes som jutgangspunkt for att studera hur de unga mannen i sitt tal skapar manlighet eller nagon annan identitet i form av sociala representationer. Genom att tillampa grundad teori kunde centrala teman rekonstrueras i intervjuerna. De teman som steg fram ur de intervjuades tal var manlighetens kollektiva dimensioner, som kom till uttryck i homosocialitet och faderns betydelse for manligheten. Kroppen uppfattades dels som "mystisk", svar att ha insyn i, och dels som nagot som jmarkerade tillhorighet eller avvikelse. Ocksa kroppen som projekt togs upp. Det sista temat var talet om den nya jmannen. Mannens tal genomsyrades av en motsattning gallande att det idag fanns nya manligheter som skiljer sig fran en traditionell manlighet, som praglas av emotionell slutenhet och trangsynthet. Resultaten visade att de unga mannen upplevde sin manliga identitet pa varierande satt. For vissa var den en iviktig del av deras identitet, andra ville daremot heist inte bli definierade som man och for vissa betydde I manlighet i sig inte sa mycket. Gemensamt for alia man var att de funderade mycket pa hur det var att leva som jman i dag. De definierade sin manlighet genom att ta avstand fran en traditionell manlighet, men hade svart att i lord uttrycka vad de nya manligheterna var. Nagra upplevde ocksa det kravande att vara man, nar man i jamstalldhetens namn forvantas kunna gora allt och vara allt. De unga mannen ansag det vara legitimt att anvanda skonhetsprodukter och satsa pa sina klader, fastan detta traditionellt setts som nagot kvinnligt. Central litteratur var: Johansson (2000), Mansforskning - ett reflexivt projekt. Moscovici (2000), Social Representations: Explorations in Social Psychology. Strauss & Corbin (1998), Basics of Qualitative Research -Techniques and Procedures for Developing Grounded Theory. Bern (1993), Lenses of Gender. Transforming the Debate on Sexual Inequality. Connell (2005), Masculinities. | Avainsanat-Nyckelord-Key words I social konstruktionism, mansforskning, sociala representationer, manlighet, homosocialitet
  • Kinnarinen, Kirsi (Helsingfors universitet, 2005)
    Tutkimuksen punaisena lankana kulkee kysymys siitä, millainen on bikerkulttuurin eetos? Miten se on syntynyt, miten sitä ylläpidetään ja miten Misfit MC:n jäsenet sitä tulkitsevat ja toteuttavat omassa elämässään? Tarkastelen eetosta kahdenlaisen aineiston valossa. i) Kenttätyöllä (vuosina 1995-1998 ja 2000-2001) kerätyn aineiston valossa tarkastelen yhtä pääkaupunkiseudulla toimivaa HD-moottoripyöräkerhoa, vuonna 1989 toimintansa aloittanutta Misfit MC:tä. Jäsenet kutsuvat kerhoaan useimmiten talliksi, joskus pajaksi, kerhoksi tai klubiksi. Puhuessaan tallista, miehet voivat viitata kerhorakennukseen ("tuut sä tallille?") mutta myös ryhmään ("meidän talli") ja sen olemassaoloon ajallisesti ja paikallisesti. Aloittaessani kenttätyön vuonna 1995 Misfit MC:n kuului kymmenen 25-30-vuotiasta miestä. ii) Kenttätyöllä kerätyn aineiston lisäksi käytän materiaalia, joka koostuu Harley-Davidson-moottoripyörän ympärille rakentuneen bikerkulttuurin historiasta ja kulttuurituotteista, kuten kertomuksista, elokuvista, musiikista, kuvataiteesta ja moottoripyörälehdistä. Aineiston avulla valotan bikerkulttuurin eetoksen syntyä, alkuvaiheita, leviämistä ja keskeisiä elementtejä. Lähdeaineiston monimuotoisuus ja runsaus palautuu kenttätyöhöni jolloin vakuutuin siitä, että tutkimusmatka bikerkulttuurin historiaan, perinteisiin ja median välittämiin (mieli)kuviin on välttämätöntä, sillä menneisyys ja Harrikkaan ajan kuluessa varastoituneet merkitykset vaikuttavat ja ovat vahvasti läsnä Misfit MC:n toiminnassa ja talliin kuuluvien miesten elämäntyylissä. Tutkimus etenee seuraavanlaisesti. Luku I on Johdanto. Luvussa II Etnografia käsittelen etnografisen tiedon luonnetta niin tutkimusasenteena kuin kenttätyön valossa. Pohdin kenttätyötä ja sen suhdetta etnografian kirjoittamiseen eli miten kenttätyöllä kerätty aineisto muuntuu etnografiseksi monografiaksi. Käsittelen myös kenttätyöni reunaehtoja, kuten tyttöystävyyden ja sukupuolen merkitystä, ja tarkastelen tutussa kulttuurissa tehdyn kenttätyön ominaispiirteitä. Reunaehtojen kuvailu toimii myös johdatuksena bikerkulttuuriin sellaisena kuin se ilmenee Misfit MC:n tallielämässä ja käytänteissä. Lopuksi pohdin "tiheän kuvauksen" mahdollisuuksia ja vaateita aineistoni puitteissa. Luvussa III Bikerkulttuurin eetosta kartoittamassa, kuvailen Harley-Davidson-moottoripyörän ympärille rakentuneen elämäntavan syntyä, levittäytymistä ja keskeisiä elementtejä. Tarkastelen media- ja populaarikulttuurisia tekstejä (elokuvien kertomat tarinat, musiikkikappaleiden sanoitukset ja HD- ja bikerlehtien artikkelit) ja kuvia (elokuvien audiovisuaaliset aspektit, kuvataide ja HD- ja bikerlehtien kuvitus), jotka ovat vaikuttaneet bikerkulttuurin eetokseen. Luvun keskeisiä - aineistosta nousevia ja miessukupuoleen vahvasti sidoksissa olevia - käsitteitä ovat biker, outlaw ja chopper, jotka ovat bikerkulttuurissa säilyneet alkuperäisessä muodossa maantieteellisestä tai kielialueesta riippumatta. Luvussa IV Misfit MC ja bikerkulttuurin eetos temaattinen painopiste siirtyy Suomeen ja Misfit MC:hen. Aluksi käyn läpi suomalaisen bikerkulttuurin muotoutumista ja ominaispiirteitä. Alkukappaleiden jälkeen keskityn Misfit MC:n jäsenten elämäntyylin sävyihin ja heidän käsityksiinsä bikerkulttuurin eetoksesta. Analyysin kiintopisteitä ovat Misfit MC:n jäsenten näkemys bikeriydestä ja tallitoiminnasta, miesten elämäntyylin moraaliset ja esteettiset sävyt, tallirakennus miesyhteisöllisyyttä ja bikerkulttuurin eetosta luovana ja ylläpitävänä sosiaalisena tilana ja Misfit MC miesten yhteisönä. Luvussa V Eetoksen ytimessä: mies ja Harley-Davidson keskityn bikerkulttuurin ytimeen: miehen ja Harley-Davidson-moottoripyörän väliseen suhteeseen. Luvun alussa esittelen ruotsalaisen yhteiskuntatieteilijä Lars Lagergrenin moottoripyörään soveltamaa työkalu - leikkikalu - toteemi - välittäjä -typologiaa ja tarkastelen moottoripyörän olemusta sukupuolittavana ja sukupuolittuvana artefaktina. Johdanto-osion jälkeen siirryn kuvailemaan Misfit MC:n jäsenten suhdetta Harley-Davidson-moottoripyörään. Lähestyn miesten ja moottoripyörien suhdetta kahden toiminnan - moottoripyörän kunnostamisen ja rakentamisen sekä moottoripyörällä ajamisen - kautta.
  • Äijänaho, Tiina (2010)
    Toista ihmistä on helppo kuvailla miehekkääksi tai naismaiseksi, mutta se mitä sillä todellisuudessa tarkoitetaan, riippuu ajasta, paikasta ja kulttuurista. Feminiiniset ja maskuliiniset piirteet ovat kulttuurisesti rakentuneita ja muodostuvat eri tekijöistä. Mielikuvien muodostumiseen vaikuttavat muun muassa ulkonäkö, käyttäytyminen, seksuaalisuus ja harrastukset. Perinteisiä länsimaisia sukupuoliin liittyviä stereotypioita löytyy loputtomasti ja niitä pidetään helposti niin itsestäänselvyyksinä, että kyseenalaistamista voidaan pitää turhana. Sukupuoliroolien rakentumista ja niiden muuttumista voidaan tutkia muun muassa lehtikirjoitusten avulla. Aineistoni koostuu 43:stä edesmenneen poptähti Michael Jacksonin henkilökohtaisesta haastattelusta tai hänestä kertovasta artikkelista. Michael Jackson oli ristiriitainen persoona, jossa yhdistyivät sekä maskuliiniset että feminiiniset piirteet riippuen siitä, mitä elämän osa-aluetta tarkastelu koski. Häntä pidettiin välillä lähes androgyyninä henkilönä, jonka sukupuoli ja seksuaalisuus olivat epäilyjen kohteena. Tutkielman tavoitteena oli etsiä aineistosta johdonmukaisesti toistuvia sukupuolta rakentavia tekijöitä diskurssianalyysimenetelmän avulla ja pohtia sitä, minkälaisten ominaisuuksien ja piirteiden perusteella miestä arvioidaan sukupuolensa edustajana, sosiaalisten suhteiden rakentajana ja yhteiskunnan jäsenenä. Diskurssianalyysi sopii sukupuolen rakentumisen analysoimiseen, koska sen avulla voidaan tutkia, miten teksti rakentaa todellisuutta. Tämä ajatusmalli tukee Judith Butlerin käsitystä performatiivisuudesta, jonka mukaan sukupuoli riippuu ajasta ja paikasta ja muuttuu tarpeen mukaan. Michel Foucault’n teoria pohtii valtaa, jota käytetään sosiaalisissa tilanteissa määrittämässä käyttäytymisnormeja. Media on yksi vallankäytön väline, jonka vaikutus yhteiskunnassa on huomattava. Median avulla voidaan vaikuttaa asenteisiin ja identiteetin muodostumiseen luomalla yhteisöllistä painetta toimia kulttuurin arvojen mukaisesti. Aineiston perusteella sukupuolta rakentavat kolme diskurssia: fyysinen olemus, ryhmäjako ja normaalius. Ensimmäinen diskurssi sisältää ulkonäköön ja sen muokkaamiseen liittyvät tekijät sekä ulkoiseen olemukseen vaikuttavat luonteenpiirteet. Fyysinen olemus on ensimmäinen asia, mihin kiinnitetään huomiota, kun arvioidaan ihmistä oman sukupuolensa edustajana. Ryhmäjakodiskurssissa sukupuoli määrittyy tekemällä yleistyksiä ryhmään kuulumisen tai kuulumattomuuden perusteella. Ryhmäjakodiskurssi korostaa dikotomista jaottelua kahteen ryhmään: naisiin ja miehiin. Ryhmän jäsenillä oletetaan olevan yhteiset arvot ja odotukset. Normaaliusdiskurssissa sukupuoli määrittyy rajojen määrittämisen kautta. Toimintatavat, käyttäytyminen ja muut tekijät määritellään normaaleiksi tai epänormaaleiksi, sopiviksi tai epäsopiviksi sen perusteella, mikä rajojen puitteissa kuuluu tietylle sukupuolen edustajalle. Tämän perusteella voidaan arvioida, kuinka ”hyvä” sukupuolensa edustaja henkilö on.
  • Sundgren, Charlotta (2001)
  • Korhonen, Miila (Helsingin yliopisto, 2018)
    Suomalaisessa mediassa esiintyvistä henkilöistä vain 27 prosenttia on naisia. Naisen vähäinen näkyvyys mediassa on haitallista tasa-arvolle ja sananvapaudelle. Uutistuotanto on sukupuolittunutta ja feminiinisiksi mielletyt aiheet koetaan epärationaalisiksi ja epäuskottaviksi. Niin sanotut kovat uutisaiheet, kuten talous ja politiikka koetaan miehisiksi alueiksi ja niistä kirjoittavat toimittajat ja uutisissa esiintyvät asiantuntijat ovat pääsääntöisesti miehiä. Naisiin yhdistetään vapaa-ajan aiheet sekä perheen ja kodin piiriin rajautuvat uutisalueet. Mediassa naiskuva on usein vahvasti seksualisoitu ja naisen arvo liitetään usein ulkonäköön. Naiset esitetään emotionaalisina, irrationaalisina ja pinnallisina ja vain harvoin asiantuntijoina. Sukupuolten epätasainen näkyminen mediassa vaikuttaa yhteiskunnallisiin valta-asemiin ja laajempiin käsityksiin naiseudesta ja mieheydestä. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia sisältöjä Ilta-Sanomien viihdeuutisissa tuotetaan naisista ja miehistä. Valitsin tutkimuskohteekseni Ilta-Sanomien viihdeuutiset, koska Ilta-Sanomat on Suomen luetuin media ja toisin kuin monissa muissa uutisalueissa, viihdeuutisissa naisia esiintyy vähintään yhtä paljon kuin miehiä. Aineistoni koostuu yhteensä 142 uutisesta, joista 71 käsitteli naisia ja 71 miehiä. Analyysimenetelmäni on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Sekä naisia että miehiä käsittelevissä uutisissa aiheet jakautuvat viiteen pääluokkaan. Sekä naisilla että miehillä pääluokkina ovat ura, terveys, ulkonäkö sekä perhe ja parisuhde. Lisäksi viidentenä pääluokkana on naisia käsittelevissä uutisissa naiseen kohdistuva kritiikki ja miehiä käsittelevissä uutisissa miehen toiminta ja teot. Sekä naisia että miehiä käsittelevissä uutissisällöissä ylläpidetään melko perinteisiä sukupuolirooleja. Etenkin miehiä käsitellään enimmäkseen perinteisen maskuliinisuuden kautta korostamalla uralla menestymistä. Terveyteen, isyyteen ja parisuhteeseen liittyvissä uutisissa esiteltiin kuitenkin myös pehmeämpää maskuliinisuutta. Naisia käsittelevissä uutisissa nostettiin lähes poikkeuksetta esiin naisen ulkonäkö, äitiys tai parisuhdetilanne. Miehiä käsittelevissä uutisissa ulkonäköön, perheeseen ja puolisoon viitattiin huomattavasti harvemmin. Naisia käsittelevä aineisto on perinteisyydestään huolimatta melko monipuolista. Maskuliiniseen mieskuvaan verrattuna naisiin liittyvä sisältö antaa monipuolisemman kuvan naiseudesta. Naisessa kiinnostaa muukin kuin ura ja saavutukset, miehillä uutisiin pääsemisen ehtona vaikuttaa olevan uralla menestyminen tai muuta kautta saavutettu näkyvyys. Mieskuva osoittautuikin mielestäni lopulta naiskuvaa ongelmallisemmaksi ja rajoittuneemmaksi.
  • Koskelo, Arto (2007)
    Tutkimus tarkastelee kahden aikakausilehden, Men's Healthin ja Cosmopolitanin, sukupuolisia representaatioita feminismin ja miestutkimuksen traditiossa. Aineiston analysoinnissa hyödynnetään Teun Van Dijkin kriittistä diskurssianalyysia, jonka tarjoamilla välineillä hahmotetaan sukupuolijärjestyksiä, joita lehdet representoivat. Tutkimuksen keskeisimmät käsitteet ovat Pierre Bourdieun teoretisoima miessukupuolen hallitsevaa asemaa selittävä maskuliininen dominanssi sekä R.W. Connellin hegemoninen maskuliinisuus, joka kuvaa kulttuurin piirissä arvostetuinta maskuliinisuuden mallia. Läpi tutkimuksen kulkeva jännite muodostuu lehtien sukupuolittuneesta vastakkainasettelusta: Men's Health edustaa patriarkaalista maskuliinisuutta, jossa miehet kuvataan lihaksikkaina, kilpailuhenkisinä ja kovapintaisina. Lehteä on arvosteltu sosiologisessa tutkimuksessa naisvihamieliseksi. Cosmopolitan määrittelee itsensä feministiseksi julkaisuksi, joka jatkaa naisten vapautumisliikkeen traditiota. ”Älä elä vain miehelle, vaan tee asiat itse!”, kiteyttää lehden menestykseen nostanut päätoimittaja Helen Gurley Brown. Analyysissa todennetaan, että Men's Health edustaa patriarkaalista sukupuolijärjestystä, jossa naisen asema on alisteinen miehelle. Lehden maskuliinisuuden representaatiot eivät kuitenkaan toista traditionaalisen patriarkaalisuuden piirissä tuotettua dominoivaa maskuliinisuutta. Sen sivuilla manifestoituu eräänlainen myöhäismoderni hypermaskuliinisuus, joka ilmenee suhteessa yhteiskunnan läpikäymiin rakennemuutoksiin. Lehden hegemoniset maskuliinisuuden representaatiot eivät edusta saavutettavissa olevaa miehisyyttä, vaan fantasiaa kyseenalaistamattomasta dominanssista yhteiskunnassa, jossa naiset ovat läsnä lähes kaikilla sellaisilla areenoilla, joilla maskuliinisuutta tuotetaan. Cosmopolitan edustaa feministisestä identifioitumisestaan huolimatta patriarkaalista sukupuolijärjestystä, jossa naisen arvo määrittyy ennen kaikkea hänen asemastaan seksuaalisen halun objektina. Lehti pyrkii artikuloimaan naisen alisteisen position dominoivaksi kääntämällä objektina olon diskursiiviseksi vallan lähteeksi. Cosmopolitanin feminiinisyyden representaatiot esiintyvät vastarintana traditionaaliselle patriarkaaliselle kulttuurille. Lehti representoi naiset itsenäisinä, uraorientoituneina ja seksuaalisesti vapaina. Havaituista tendensseistä huolimatta lehti pysyttelee patriarkaalisuuden piirissä, eikä kykene murtamaan maskuliinisuuden dominanssia edes omassa diskurssissaan. Lehtien sukupuolittunut vastakkainasettelu havaitaan näennäiseksi, sillä niiden representoimat maskuliinisuuden mallit ovat yhteneviä hegemonisuuden toteutuessa myös Cosmopolitanin mieskuvissa. Lehtien sukupuolijärjestyksiä yhdistää siten naisen alisteinen asema. Cosmopolitanin ja Men's Healthin todetaan olevan ideologisesti latautuneita kulttuurituotteita, joiden viestimät arvot ovat ristiriidassa julkilausuttujen määrittelyjen kanssa.
  • Puranen, Unni (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen Päivämies-lehden vanhoillislestadiolaisista miehistä välittämä kuva oli vuonna 1990. Tarkastelen työssäni siis sitä, millaisia kirjoituksia tai kuvia miehistä lehdessä julkaistiin, millainen lehden sävy oli miehistä kirjoitettaessa ja millaisia tekstejä he itse kirjoittivat lehteen. Aineistona käytän vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen pää-äänenkannattajana toimivan Päivämies-lehden vuoden 1990 vuosikertaa. Lehti ilmestyi viikoittain ja siitä julkaistiin tutkimusvuonna 51 numeroa. Päivämiehen lisäksi käytän täydentävinä lähteinä piispojen kannanottoa Kasvamaan yhdessä sekä kahta artikkelia Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen vuosien 1990 ja 1994 vuosikirjoista. Aineisto on ryhmitelty teemoittain ja tarkastelen sitä kvalitatiivista menetelmää käyttäen. Lisäksi käytän apuvälineenä yhdessä kohdassa myös taulukointia. Lehden ihanteena oli naimisissa oleva, perheellinen mies, joka kävi töissä ja osallistui vapaa-ajallaan rauhanyhdistyksen tehtäviin. Lehden esittelemät miehet pitivät tärkeänä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistumista sekä isänmaallisuutta ja esivallan kunnioitusta. Lehti piti isyyttä luonnollisena osana vanhoillislestadiolaisen miehen elämää. Päivämiehen aihetta käsittelevissä kirjoituksissa oli nähtävissä kolme isyyden vaihetta: nuori aviomies ja tuore isä, suurperheen isä ja kolmantena isovanhemmuus. Kuvituksillaan lehti vahvisti kirjoituksista välittynyttä kuvaa vanhoillislestadiolaisesta miehestä toisaalta huolehtivana isänä ja seurapenkissä istuvana uskovaisena miehenä, toisaalta taas pelottomasti rakennustelineillä kiipeilevänä talkoomiehenä. Kaikkein tärkein asia elämässä oli usko ja uskonnonharjoittaminen osallistumalla vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen seuroihin. Osa miehistä toimi seuroissa myös puhujatehtävissä. Tutkimusvuonna lehti piti esillä herätysliikkeen näkemystä papin viran kuulumisesta vain miehille raportoimalla kirkolliskokouksen keskustelusta, joka koski piispanviran avaamista naisille. Vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä vain mies saattoi toimia puhujana tai uskonnollisena auktoriteettina.
  • Kesäniemi, Lauri (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimuksessani tarkastelen Suomen ja Neuvostoliiton välillä 1939–1940 käytyyn talvisotaan liittyviä kirjoituksia kahdessa lehdessä, Herättäjä-Yhdistyksen julkaisemassa Hengellisessä kuukauslehdessä ja SLEY:n julkaisemassa Sanansaattaja-lehdessä. Tutkin aineistoa systemaattisesti tarkastelemalla lehdissä hahmottunutta kuvaa sodasta syventyen niissä esiin nousseisiin aiheisiin. Aikarajaukseni on syyskuusta 1939 toukokuuhun 1940 saadakseni selville kokonaisvaltaisen kuvan sodanaikaisesta mielenmaisemasta. 24-sivuista Hengellistä kuukauslehteä julkaistiin kerran kuussa ja 16-sivuista Sanansaattajaa pääsääntöisesti kahdesti kuussa, mutta sota-aikana vain kerran kuussa. Tutkin, miten talvisotaa käsitellään lehdissä sekä millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä niistä löytyy. Tutkin myös, miten lehtien taustalla vaikuttavat herätysliikkeet, herännäisyys ja evankelinen liike, näkyvät kirjoituksissa. Näiden kysymysten lisäksi tarkastelen kokoavasti lehdistä nousevaa miesihannetta tutkittavana aikana. Sotaa käsitellään lehdissä paljon. Siihen liittyvät kirjoitukset vievät tutkittavana aikana noin puolet molempien lehtien sivutilasta. Sanansaattajan ja Hengellisen kuukauslehden poikkeavat profiilit tuovat niiden kirjoituksiin erilaisia äänenpainoja. Kansallis-isänmaallisen Hengellisen kuukauslehden painopiste ei ole ainoastaan hengellisissä kysymyksissä, vaan siinä otetaan kantaa myös ajankohtaisiin aiheisiin. Sanansaattaja keskittyy sen sijaan pääasiallisesti hengellisiin aiheisiin ja SLEY:n sisäisiin asioihin. Molemmat lehdet pitävät sotaa kutsuna parannukseen. Ne esittävät sodan syyksi suomalaisten syntisyyden ja lopunaikojen läheisyyden. Toisaalta sotaa pidetään Jumalan suomalaisille antamana pyhänä tehtävänä, jonka tarkoituksena on hävittää ateistinen bolševismi maailmasta. Molemmat lehdet ottavat uutisen maaliskuussa 1940 solmitusta rauhansopimuksesta järkyttyneenä vastaan. Tutkimuksessani osoitan yhdeltä osalta 1920–1930-luvuilla tavoitellun kansan eheytymisen toteutuneen. Etenkin Sanansaattajan kirjoituksissa iloitaan Suomen kansan käyneen yhtenä miehenä taisteluun vihollista vastaan luokkaristiriidoista huolimatta. Herännäisyyden painotukset ikävöivästä uskosta ja maailmasta erottautumisesta näkyvät Hengellisen kuukauslehden kirjoituksissa. Myös herännäisyyden luonne kansallis-isänmallisena liikkeenä tulee kirjoituksista esille. Suomalaisia ihannoidaan suuresti ja lehdessä esiintyy myönteisyyttä Suur-Suomi-aatteelle. Niin ikään Sanansaattajasta voi havaita evankelisen liikkeen keskeiset opilliset korostukset pelastusvarmuudesta ja luterilaisen teologian painotuksesta. Lehtiä lukiessani tarkastelen myös, millaisia miehiä niissä ihaillaan ja mitä miehiltä odotetaan tutkittavana aikana. Tähän liittyen lehdistä nousee esiin kolme ominaisuutta: uskonnollisuus, urheus ja uhrialttius. Lujasti uskonnollisia ja rohkeita miehiä ihaillaan molemmissa lehdissä ja heidän odotetaan olevan valmiita uhraamaan henkensä isänmaan puolesta. Nämä ominaisuudet sopivat myös ajan yleiseen miesihanteeseen, johon poikia kasvatettiin nuoresta pitäen. Aineksia miesihanteeseen liittyen löytyy erityisesti Hengellisessä kuukauslehdessä julkaistuista kirjeistä rintamalta. Sota-aikana erityisesti uhrialttius tulee korostetusti esiin kirjoituksista.
  • Tikanmäki, Sofia (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten naisia ja miehiä representoidaan eli esitetään parisuhteen osapuolina suomiräp-lyriikassa. Tutkimuksen aihetta tarkastellaan diskurssintutkimuksen keinoin, minkä lisäksi representoinnin analysoinnin apuna toimii sukupuolentutkimuksellinen näkökulma. Tutkimuksessa käsitellään representointia nimeämisen, kuvailun ja affektisuuden avulla. Tutkimusaineistona on 37 kappaletta, jotka ovat levy-yhtiön kuratoimalta, tuoreita suomiräp-kappaleita sisältävältä Spotify-soittolistalta. Analyysimenetelmä on laadullinen diskurssintutkimus. Analyysin kohteena ovat naisiin ja miehiin viittaavat lausekkeet sekä naisia ja miehiä kuvailevat ja nimeävät kielenainekset. Kielenainekset on ryhmitelty sen mukaan, millaisesta suhteesta niissä on puhuttu. Tutkimuksessa selviää, että aineistossa on kolmenlaisia tapoja esittää naiset ja miehet parisuhteen osapuolina. Naisista tai miehistä puhutaan parisuhteen osapuolina joko mahdollisissa suhteissa, nykyisissä suhteissa tai menneissä. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että naiseen viitataan erityisen usein ihanana tyttöystävänä. Naisten representaatioista esille nousevat myös erityisesti naisesta puhuminen mahdollisena kumppanina. Naisista useimmiten puhuminen ihanana tyttöystävänä osoitti aineistoni suomiräpin lyriikoiden olevan myös muuta kuin misogynisiä. Tutkimuksessa havaitaan, että miesten representaatioista nousee erityisesti esille miehestä puhuminen suhteen päättymisen jälkeen, jolloin mies esitetään haavoittuneena ja surullisena suhteen päättymisestä. Tämä rikkoo stereotypiaa tunteettomista ja jäyhistä miehistä. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että naisista puhutaan nykypäivän suomiräpissä parisuhteen osapuolina useammin kuin miehistä. Naisten representaatioissa esille nousee selvästi naisista puhuminen tulevana kumppanina tai sitten ihanana tyttöystävänä, kun taas miesten representaatiot jakautuvat tasaisemmin eri ryhmiin. Tutkimus osoittaa, että tämän päivän suomiräpissä naisia ja miehiä representoidaan parisuhteen osapuolina monipuolisesti, sekä positiivisessa että negatiivisessa valossa.