Browsing by Subject "mobiiliteknologia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Ropponen, Virpi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Seksityöntekijät kohtaavat väkivaltaa ja syrjintää kaikkialla maailmassa. Viime vuosina älypuhelimien ja internetin käyttö on yleistynyt nopeasti seksityöntekijöiden keskuudessa, mikä mahdollistaa erilaisten turvasovellusten kehittämisen heidän tarpeisiin soveltuviksi. Parhaimmillaan teknologian avulla on mahdollista edistää ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta globaalisti. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan seksityöntekijöille suunnatun mobiililaitteella toimivan turvasovelluksen kehittämisprosessia. Tutkimustehtävänä on analysoida, millaisia erityispiirteitä seksityöntekijöille suunnattuun turvasovelluksen kehittämiseen liittyy. Tutkimus on toteutettu Sosiaaliasema X:n alaisuudessa toimivan Artemiksen sateenvarjo -hankkeen yhteydessä. Sovellusprojektin tavoitteena on kehittää vertaisuuteen pohjautuva turvasovellus seksityöntekijöille. Sen suunnitteluun ja kehittämiseen on osallistunut Sosiaaliasema X:n lisäksi teknologia- ja sosiaalialan asiantuntijoita sekä seksityöntekijöitä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kiinnittyy teknologian sosiaalisen muotoutumisen viitekehykseen, seksityön tutkimukseen sekä sellaiseen sosiaalityön tutkimukseen, jossa tarkastellaan teknologian kehittämistä sosiaalialalla. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa hyödynnetään etnografista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto on tuotettu Artemiksen sateenvarjo -hankkeen yhteydessä vuosina 2017–2018. Hanke ja aineiston tuottaminen ulottuvat maantieteellisesti Suomeen ja Intiaan. Tutkimuksessa hyödynnetään aineistotriangulaatiota, jossa yhdistyvät teemahaastattelut, havainnointi, kyselylomakeaineisto sekä muu projektin ohessa tuotettu materiaali. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Ainutlaatuisen aineiston kautta etsitään vastauksia siihen, millaisia erityispiirteitä seksityöntekijöiden teknologian kehittämisprosessiin liittyy ja miten nämä erityispiirteet on huomioitu sovelluksen toteutuksessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että seksityöntekijöiden turvasovelluksen kehittämisprosessiin liittyvät erityispiirteet kytkeytyvät yhteistoiminnalliseen kehittämisprosessiin, seksityön toimintaympäristöön ja sovelluksen kansainväliseen käytettävyyteen sekä käyttäjäryhmään liittyviin erityispiirteisiin. Yhteistoiminnallisessa kehittämisprosessissa korostuvat sidosryhmien välinen yhteistoiminta, aktivismi ja vapaaehtoistoiminta sekä vuorovaikutteinen oppiminen. Seksityön toimintaympäristöön ja sovelluksen kansainväliseen käytettävyyteen liittyvät erityispiirteet nousevat esiin sovelluksen turvaratkaisussa, tietoturvassa ja anonymiteetissa, laitekantaan ja verkkoyhteyksiin liittyvissä kysymyksissä sekä vertaisturvassa. Käyttäjäryhmään liittyvät erityispiirteet kytkeytyivät käyttäjien kielitaitoon, luku- ja kirjoitustaidottomuuteen sekä mobiiliteknologian käyttötaitoihin.
  • Järvi, Otso (Helsingfors universitet, 2015)
    Tämä pro gradu –tutkielma tutkii pappien työajattoman työn hallinnan ja mobiiliteknologian suhdetta. Tutkimustehtävästä johdetut tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Miten papit käyttävät työssään mobiiliteknologiaa ja miten se vaikuttaa työhyvinvointiin ja työajan hallintaan? 2. Mikä on sosiaalisen median rooli pappien työajan hallinnassa? 3. Miten mobiiliteknologia sopii pappien usein sirpaloituneeseen työaikaan? 4. Miten mobiiliteknologian ja siihen liittyvien palvelujen kehitys on muuttanut pappien kokemuksia työstään? Tutkielman aineisto kerättiin kysymyslomakkeella, johon vastasi 609 pappia eri puolelta Suomea. Aineisto kerättiin pääasiassa Pappisliiton työelämäjäseniltä ja aineisto pyrki antamaan suurin piirtein yleistettävän kuvan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien tilanteesta. Tutkimusote oli pääasiassa määrällinen, mutta laadullista otetta käytettiin täydentämään määrällisen tutkimusotteen aukkoja. Aina tavoitettavissa olemisen ongelma on vaivannut pappeja jo pitkään, mutta ongelma korostuu entisestään teknologian mahdollisuuksilla: Ennen kasvokkain tapahtuvan kohtaamisen lisäksi pappi saattoi olla tavoitettavissa kotipuhelimen äärellä, mutta nyt yhteydenottoja voi tulla monista uusista medioista, joista monet muistuttavat olemassaolostaan ajasta ja paikasta riippumatta taskun pohjalta. Keskimääräisesti pappien mobiiliteknologian hallinta korreloi positiivisesti työhyvinvoinnin kanssa. Työmääriä ja käytettyjä työtunteja mobiiliteknologia ei kuitenkaan vähentänyt. Merkittävänä tekijänä tässä vaikutti olevan sosiaalinen media, jota huomioidaan työaikasuunnittelussa vielä varsin rajallisesti. Samalla myös monenlaisen byrokratian koetaan lisääntyneen. Tutkimus tuo esille erilaisia hyötyjä ja haasteita, joita papit kokevat mobiiliteknologian tuoneen mukanaan papin työhön. Vaikka asenteet mobiiliteknologiaa ovat pappien piirissä vielä toisinaan varauksellisia, kokevat tutkimukseen osallistuneet vastaajat mobiiliteknologian tuovan työhön enemmän hyvää kuin huonoa.
  • Salmenius-Suominen, Heli (Helsingin yliopisto, 2017)
    Johdanto: Ruokavaliomuutoksilla voi ehkäistä useita lihavuuteen liittyviä kansantauteja, kuten tyypin 2 diabetesta. Ryhmissä tai yksilöohjauksena tapahtuva elintapaohjaus on ollut lihavuuden hoidon perusta. Painonpudotusinterventioissa sähköiset työkalut ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Sosiaalisen tuen hyödyntäminen parantaa intervention vaikuttavuutta edelleen. Tutkimustietoa virtuaalisen tuen hyödyntämisestä elintapamuutokseen ja painonhallinnan edistämiseen on kuitenkin vähän. Tavoitteet: Tavoitteena oli selvittää, miten ohjauksen ja vertaistuen mahdollistava valokuvallinen ruokapäiväkirja oli yhteydessä elintapamuutoksen toteutumiseen ylipainoisilla työterveyshuollon asiakkailla ja avohoidossa olevilla henkilöillä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää uudenlaisen menetelmän (älypuhelinsovelluksen, mHealth) toteutettavuutta ja käytettävyyttä. Aineisto ja menetelmät: Tutkimukseen osallistui 26 ylipainoista (BMI>25 kg/m²) aikuista miestä ja naista, jotka rekrytoitiin työterveyshuollon asiakasyrityksestä sekä Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n kautta. Osallistujat pitivät pienryhmissä neljä viikkoa visuaalista ruokapäiväkirjaa ottamalla valokuvia aterioistaan käyttämällä älypuhelinsovellusta ja saivat ohjausta ryhmien ohjaajalta. Ryhmäläiset näkivät toistensa ateriakuvat ja pystyivät ”tykkäämään” ja kommentoimaan toistensa kuvia. Ruoankäyttöä mitattiin tutkimuksen alussa, intervention päätyttyä ja neljä viikkoa intervention päättymisestä ruoankäyttökyselyn (FFQ, engl. food frequency questionnaire) avulla. FFQ sisälsi kahdeksan ruoka-ryhmää ja 48 elintarviketta. Kyselylomakkeilla selvitettiin myös tavoitteita, kokemusta sosiaalisesta tuesta ja ryhmän ilmapiiriä. Sosiaaliseksi tueksi määriteltiin myös sovelluksen kautta annetut ja saadut tykkäykset sekä kirjoitetut kommentit. Lisäksi mitattiin lähtötilanteessa ja intervention jälkeen pituus, paino ja vyötärönympärys sekä analysoitiin sovelluksen käyttöaktiivisuutta (ateriakuvat, tykkäykset, kirjautuminen sovellukseen ja kommentit). Tulokset: Kukaan osallistujista ei keskeyttänyt tutkimusta. Naisia oli mukana 74,1 % ja osallistujien keski-ikä oli 48,5 vuotta. Osallistujien painoindeksi oli lähtötilanteessa keskimäärin 32,4 (SD 3,9). Osallistujat määrittelivät tavoitteikseen muun muassa ateriakoon pienentämisen ja sokerittomien juomien käytön lisääntymisen. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja käytettiin lähtötilanteessa keskimäärin 3,89 (SD 2,07) kertaa päivässä. Heti intervention jälkeen kasviksia käytettiin 6,04 (SD 2,31) kertaa päivässä. Kasvisten, hedelmien ja marjojen syönti oli kasvanut 2,15 (SD 2,64) kerralla päivässä ja muutos oli tilastollisesti merkitsevä (p<0,001). Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syötiin neljä viikkoa intervention päättymisen jälkeen keskimäärin 5,26 (SD 2,41) kertaa päivässä. Verrattuna lähtötasoon kasvisten päivittäinen käyttö oli neljä viikkoa intervention päättymisestä edelleen runsaampaa (p=0,019). Muiden tarkasteltujen ruokamuuttujien muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Neljän viikon interventiojakson aikana osallistujien paino putosi keskimäärin 1,54 kg (SD 1,82; p=0,001), eli yhteensä laskua tapahtui 2,3 %. Vyötärönympärys kaventui keskimäärin 2,40 cm (SD 2,42; p=0,001). Älypuhelinsovellusta käytettiin aktiivisesti, mutta käytössä oli vaihtelua. Ateriakuvia ladattiin yhteensä intervention aikana sovellukseen 4114 kappaletta (ka 158,2; SD 62,6), eli keskimäärin 5,7 ateriakuvaa päivässä osallistujaa kohden. Tykkäyksiä annettiin yhteensä 7580, (ka 291,5; SD 368 osallistujaa kohden), eli keskimäärin 10,5 tykkäystä päivässä osallistujaa kohden. Sovellukseen kirjauduttiin yhteensä 6921 kertaa (ka 266,2; SD 123,6 osallistujaa kohden), mikä tarkoittaa 9,5 kertaa päivässä osallistujaa kohden. Sovelluksen käyttöaktiivisuus tai koettu sosiaalinen tuki ei ollut yhteydessä ruoankäytön tai painon muutoksiin. Osallistujista 84 % koki kuitenkin saaneensa tukea muilta ryhmän jäseniltä. Johtopäätökset: Mobiiliteknologian välityksellä tapahtuvan ohjauksen avulla voidaan saavuttaa muutoksia ruoankäytössä ja edistää painonpudotusta. Jatkossa painonpudotukseen ja elintapamuutoksiin tähtäävien interventioiden tulisi olla pidempikestoisia ja näyttöä tarvitaan mobiiliteknologian tehokkuudesta pitkäaikaisessa painonhallinnassa. Sosiaalinen tuki ei tässä tutkimuksessa ollut yhteydessä syömis- ja painomuutoksiin, mutta kontrolliryhmän avulla saataisiin lisätietoa siitä, minkälaisiin tuloksiin päästään sovelluksen avulla yksilöohjauksella, verrattuna ryhmäominaisuuden sisältävään ohjaukseen.
  • Sinisaari, Hanna (Helsingfors universitet, 2017)
    Aims. The purpose of this study is to describe the means families utilize to secure the after-school-time their young children spend without adult supervision. The statutory after-school care for 1st and 2nd graders offers the working parents flexibility when organizing the work and family time. Yet the families of as young as nine-year-olds are left with no organized after-school activities. This study relies on previous studies on after-school-program quality, flexible working time arrangement, family time management, digitalization and Anglo-American after-school programs. The main research questions are: 1. How does the after-school care appear in everyday family life? 2. What are the means parents use to secure the child's after-school time? 3. How do parents utilize digital technologies in securing the after-school time? Methods. The data for this study were collected in two separate sets. The first data set consists of 5 texts describing everyday life of families with young school children. The texts were provided by working mothers of children entitled to after-school care. The second set of data was collected through semi-structured interviews of 9 working mothers of children no longer entitled to after-school care. The interviews were conducted to include data on the strategies families choose to secure the after-school time when adult supervision is no longer organized by the community. The data were analyzed using content analysis and cross-sectional qualitative data analysis. This method allows to emphasizing the common nominators of the various data sources instead of the experiences of one family. Results and Conclusions. The after-school care could be related to various every day elements of a household. The main elements were safety, nutrition and care and social environment. Parents use several strategies to ensure the well-being and safety of a child without adult supervision. Of mobile technologies, digital communication was recognized as part of parental control but not as ethically debatable surveillance. Parents highly appreciate the school-organized after-school programs and wish to see more activities of that type for their children.
  • Gluschkoff, Tanja (Helsingin yliopisto, 2020)
    Digitalization is part of a cultural change that can change people’s attitudes towards food and eating habits. Over the past decade the use of various mobile applications has increased both in people’s daily lives and in scientific research. However, from the health promotion perspective the previous studies have found that health and nutrition related mobile applications are not being used or evaluated in a versatile manner. This study examines the experiences of people who participated in a nutrition intervention at the City of Helsinki's health centers. The study examines participants’ experiences of using a MealLogger-application, its significance for the participants' food relationship and the changes experienced in their own food relationship. MealLogger is a digital food diary. The duration of the intervention was three months. It included group counseling by a nutritionist, weekly challenges and three meetings with the group. During the intervention participants actively used a digital food diary and photographed all the meals and snacks they ate during the day. The study uses a qualitative research approach. The theoretical framework of the thesis is based on the food relationship approach, including the dimensions of thoughts, emotions, senses, behavior and values. The research material consists of twenty thematic interviews. The study material was analyzed using thematic analysis and typification. Participants perceived the use of a digital food diary as positive and as a useful tool. The study identified two types of user experiences relating to the use of phone application: social and independent usage. Changes in eating habits were described in terms of developing a regular meal rhythm, reduction in portion size and reduction or substitution of certain foods, such as junk food or candy. The types of food relationships identified were based on values, behavior, emotions or information. Participants described the changes in food relationship as relationship becoming more relaxed or coherent. Some participants described having a more positive attitude towards a healthy diet. Some participants described not experiencing any changes in their relationship with food after using the digital food diary.