Browsing by Subject "modalitet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Nordman, Ronja (Helsingin yliopisto, 2018)
    I min avhandling pro gradu analyserar jag mitt eget översättningsarbete genom att tillämpa semiotikern Algirdas Greimas aktant- och modalitetsmodeller. Aktanterna utarbetades ursprungligen för analys av myter, där allmänt förekommande personer och ting beskrevs av subjektet (hjälten i historien), objektet (det subjektet söker), hjälparen (den subjektet får stöd av), motståndaren (den som står i vägen för subjektet), sändaren (den subjektet får objektet från) och mottagaren (den subjektet för objektet till). Greimas fann även 6 modaliteter, som han använde för att beskriva hur aktanterna interagerade med varandra. Dessa var faire (’att göra’), devoir (’att vara tvungen’), pouvoir (’att kunna’), savoir (’att veta’), vouloir (’att vilja’) och être (’att vara’). År 2002 föreslog Andrew Chesterman i sin artikel Semiotic modalities in translation causality att dessa modaliteter även kunde användas för att analysera vad som sker under en översättares arbete. Min avhandling följer Chestermans förslag, men även den grundläggande aktantmodellen har lagts till i analysen. Syftet med avhandlingen är att utreda hur aktanterna och modaliteterna kan appliceras på ett översättningsarbete, och jag granskar även om någon av aktanterna och modaliteterna kan observeras oftare än de andra och varför, samt vad en översättare kan lära sig om sig själv med hjälp av denna typ av analys. Avhandlingen är en s.k. översättningsgradu, vilket syftar på att jag översatt mitt eget material och fört ett noggrant protokoll över översättningsarbetet. Texten jag har översatt är Nyyti ry:s texthelhet Opi elämäntaitoa (Lär dig levnadskonst), som består av 15 webbtexter i längden 0,5–3 sidor och faller inom genren livskunskapstexter. Utöver denna texthelhet och min översättning av den fungerar även protokollet jag fört under översättningsarbetet samt de revideringsförslag jag fått av dem som granskat översättningen som material för min analys. Jag analyserar alla 572 översättningsval separat och använder mig även av kategoriseringar av översättningsproblem, översättningsstrategier samt revideringar för att strukturera min analys. Min analys är deskriptiv och kvalitativ. I avhandlingen framför jag några generella riktlinjer för hur aktanterna och modaliteterna kan appliceras på ett översättningsarbete, men konstaterar även att en avgränsning av dem kan vara svår och att det finns utrymme för tolkning. Jag menar att aktanterna subjekt, objekt, sändare och mottagare samt modaliteten faire är så övergripande för alla översättningsval att inget kvantitativt data om deras förekomst kan framställas. Jag konstaterar att både hjälpare och motståndare förekommer frekvent i mitt översättningsarbete, men att hjälparen i regel representeras av dem som granskat min text, medan motståndaren kan representeras av flera typer av översättningsproblem och -svårigheter. Jag uppmärksammar även att modaliteten devoir förekommer betydligt oftare än de andra modaliteterna och hittar orsaker till detta bland annat i att jag uppfattat mina hjälpare som auktoriteter vars förslag blivit en form av yttre tvång. Jag noterar också att ett översättningsval sällan beskrivs av endast en modalitet utan att modaliteterna ofta förekommer i kombination med varandra, i synnerhet pouvoir som inte alls förekommer ensam. Slutligen finner jag att översättare kan lära sig mycket om sina arbetsmetoder, sina preferenser och sina förhållanden till auktoriteter med hjälp av en greimasiansk analys.
  • Tamminen, Anna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen asema ruotsin kielellä on julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla Suomessa vuoden 2019 lopussa ja mitä muita kieliä tarvitaan suomalaisilla työmarkkinoilla. Aineistona käytetään työpaikkailmoituksissa esitettyjä kielitaitovaatimuksia. Aiemmat tutkimukset ja kirjallisuus ovat keskittyneet tarkastelemaan ruotsin kieltä ja sen käyttöä julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa (ks. esim. Tandefelt 2003; Lassus & Tanner 2019). Tietääkseni ruotsin kielen asemaa ei ole tutkittu aiemmin kolmannen sektorin organisaatioissa. Ruotsin kielen asemaa on perusteltua tutkia sektoreittain, sillä kielitaitovaatimusten taustalla voidaan nähdä eri tekijöitä eri sektoreilla, kuten taloudellisia syitä ja kielilainsäädännön velvoitteita (ks. laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (423/2003)). Tutkielma on määrällinen sisällönanalyysi, jossa tutkitaan eksplisiittisiä kielitaitovaatimuksia 88 työpaikkailmoituksessa Uudeltamaalta ja 14 Pohjanmaalta. Tutkielmassa tutkitaan myös 30 työpaikkailmoituksen avulla, mitkä taitotasot ja kielitaidon osa-alueet esiintyvät ruotsin kielen vaatimusten ohessa. Analyysi perustuu työpaikkailmoituksissa esiintyvien, taitotasoja kuvaavien adjektiivien ja kielitaidon osa-alueisiin viittaavien ilmaisujen ryhmittelystä valtionhallinnon kielitutkinnoissa (ks. valtioneuvoston asetus 481/2003) määriteltyihin taitotasoihin (tyydyttävä, hyvä, erinomainen) ja kielitaidon osa-alueisiin (suullinen, kirjallinen, ymmärtäminen). Tutkielmassa tutkitaan myös erikseen 14 ruotsinkielistä työpaikkailmoitusta. Tarkoitus on selvittää, millainen suhde kirjoittajan ja lukijan välillä on ja esitetäänkö ruotsin kielen taito ilmoituksissa vaatimuksena vai etuna. Aineistoa tutkitaan pääasiassa systeemis-funktionaalisen kieliteorian ideationaalisen (tässä tutkimuksessa: osallistujaroolit) ja interpersoonaisen metafunktion (tässä tutkimuksessa: modaliteetti) avulla. Aineistoa tutkitaan myös perinteisen kieliopin avulla. Tutkielman tulokset osoittavat, että suomalaisilla työmarkkinoilla tarvitaan kolmea kieltä, suomea, ruotsia ja englantia. Erityisesti englannin kielen asema korostuu tutkielmassa niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Ruotsin kielellä on tulosten mukaan suhteellisesti vahvin asema julkisella sektorilla. Vertailtaessa Uudenmaan kielitaitovaatimuksia Pohjanmaan kielitaitovaatimuksiin, voidaan havaita viitteitä siitä, että ruotsin kielen asema vaihtelee alueittain, sillä ruotsin kieli mainitaan suhteellisesti useammin Pohjanmaalla. Tutkielmassa käytetyn aineistonkeruumenetelmän myötä kolmannen sektorin työpaikkailmoitusten määrä osoittautui vähäiseksi, minkä vuoksi tämän tutkimuksen avulla ei voida vetää suuria johtopäätöksiä kolmannen sektorin kielitaitotarpeista. Työpaikkailmoitusten (30 kpl) avulla voidaan havaita viitteitä siitä, että ruotsin kielen taitotasovaatimus vaihtelee sektoreittain. Julkisen sektorin ilmoituksissa mainitaan useimmiten vaatimuksena tyydyttävä ruotsin kielen taito, yksityisen sektorin ilmoituksissa erinomainen kielitaito ja kolmannen sektorin ilmoituksissa hyvä kielitaito. Materiaalin pienen koon ja kvalitatiivisten aineistonkeruumenetelmien valossa on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti tähän tulokseen. Tulokset osoittavat myös, että ruotsin kielen taitoa ei suurimmassa osassa ilmoituksista määritellä viittaamalla erikseen suulliseen tai kirjalliseen kielitaitoon, tai kykyyn ymmärtää sitä. Tämä voi johtua siitä, että vaatimus ruotsin kielen osaamisesta sisältää itsessään nämä kielitaidon osa-alueet, jolloin näitä ei erikseen mainita. Ruotsinkielisten ilmoitusten analyysi osoittaa, että suhde kirjoittajan ja lukijan välillä on etäinen. Havainto tukee Helgessonin (2011 a & b) toteamusta siitä, että työpaikkailmoituksessa osapuolet ovat lähtökohtaisesti tuntemattomia toisilleen, ja niille on tyypillistä kohteliaisuus ja etäisyys. Vain osassa ilmoituksista käytetään kielellisiä keinoja, joiden avulla lähennetään kirjoittajan ja lukijan välistä suhdetta, kuten persoonapronominin ”me” (på svenska ”vi”) käyttö, kun organisaatio viittaa itseensä ja lukijan sinuttelu. Molemmat on aiemmissa tutkimuksissa esitetty lisäävän läheisyyttä kirjoittajan ja lukijan välillä (Lassus 2010; Norrby, Nilsson & Nyblom 2007). Modaalianalyysi osoittaa, että velvoittavuus ilmoituksissa on korkea eli ruotsin kieli voidaan nähdä vaatimuksena. Tämä johtuu mitä todennäköisimmin siitä, että ilmoitukset ovat ruotsinkielisiä ja jo niiden ymmärtäminen vaatii ruotsin kielen taitoa.