Browsing by Subject "moniaistisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Sabbah, Mikael (Helsingin yliopisto, 2018)
    Packaging has a pivotal role in stimulating interest in a product, as well as informing customers by providing insight to the product’s attributes and quality. The aim of this study was to investigate whether beer packaging affects customers’ expectations, and to determine what kind of impact these expectations have on the perceived quality, taste and hedonic liking. For this study we conducted a consumer test to measure the effects various packaging designs, cans, and bottles had on consumer satisfaction. Research reviewed for this study focuses on multisensory perception processes and how our sensory modalities are integrated for creating multimodal perception. Theoretical models of the interaction between expectation and perception show how clues of a product’s characteristics can affect perceived quality. The impact of external and internal cues on perceived quality is especially evident in the studies reviewed herein. External cues set expectations for a given product’s physical characteristics during consumption, such as taste. Lastly, we examine the difference in attributes and characteristics of packaging as an external cue. We collected research material for this study with a consumer test carried out in a public space. 105 subjects reviewed the quality and hedonic liking of a beer. Subjects were divided into two groups, with the first group reviewing canned beer and the second group reviewing bottled beer. Responses between the groups were investigated using tests for independent and unpaired samples, and correlations were calculated using Spearman’s rank correlation coefficient. The results suggest that packaging has an influence on both the expected and perceived hedonic liking. When packaged in a bottle, subjects perceived beer to be more pleasant in taste, visual and overall liking. Additionally, differences in individually perceived sensory qualities such as bitterness were more readily detected. The available evidence and results from our study substantiate claims that packaging affects consumer’s perception of product’s intrinsic characteristics such as taste. Inasmuch, brand owners should take into account the possible effect of the packaging when developing and bringing products to market.
  • Heikkilä, Elsa (2019)
    Taiteellis-pedagoginen opinnäytteeni tarkastelee tanssityöläisen minuutta ja toimijuutta sekä siihen vaikuttavia tasoja. Lähestyn minuutta ja toimijuutta henkilökohtaisesta situaatiostani sekä historiastani käsin käyttäen aineistona omaa oppimispäiväkirjaani. Lisäksi käytän aineistona työryhmän sekä yleisön haastattelumateriaalia Sillä minä on katoava –esityksen osalta. Työni rakenteen lähtökohtana käytän Felix Guattarin Kolme ekologiaa –kirjaa ja sen esittelemien kolmen tason vaikutuksia minuuteen sekä toimijuuteen. Opinnäytteeni pohjautuu Guattarin ajatusten lisäksi feministiseen teoriaan, intersektionaalisuuteen, dialogisuusfilosofiaan ja holistiseen ihmiskäsitykseen. Praktiikassani intersektionaalisuuden huomioiminen ja feminististen pedagogiikan käytännöt tukevat ja täydentävät dialogisuusfilosofiaan nojaavia toimintatapoja. Sillä minä on katoava –esitys toteutettiin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa syksyllä 2018. Prosessin vetäjänä pyrin mahdollistamaan tasavertaisen toimijuuden kaikille työryhmän jäsenille sekä luomaan tilaa, jossa kaikenlaiset kokemukset ja tuntemukset saavat olla osa prosessia. Esitys tapahtui esiintyjien kanssa jaetussa tilassa, jossa yleisö sai liikkua vapaasti esityksen aikana. Ensimmäisessä luvussa kirjoitan mentaalisesta tasosta minuuden näkökulmasta. Avaan minuutta filosofisessa merkityksessä ja kirjoitan siitä, minkälaisista lähtökohdista lähestyimme minuutta Sillä minä on katoava -esityksen prosessissa. Toisessa luvussa lähestyn sosiaalista tasoa yhteiskuntaluokan, tanssijuuden sekä äitiyden näkökulmista. Pohdin tasavertaisen toimijuuden muodostumista ja sitä, minkälaisia kysymyksiä voisi huomioida sitä rakentaessaan. Kolmannessa luvussa pohdin ympäristöllistä tasoa ja moniaistisen työskentelyn yhteyksiä luontosuhteeseen. Kirjoitan siitä, miten taiteellisessa prosessissa toimintamme lähtökohtana voisi olla ei-inhimillisten ja inhimillisten toimijoiden kunnioittaminen. Lähestyn kysymystä kanssakulkijuuden näkökulmasta, jota avaan sekä taiteellisen prosessimme osalta että katsojapositiosta käsin. Lopuksi pohdin sitä, mitä olen oppinut opinnäyteprosessini aikana. Pohdin muutoksia etiikassani ja maailmankuvassani. Tämän prosessin jälkeen olen askeleen lähempänä sellaista toimijuutta, joka mahdollistaa tanssityöläisenä toimimiseni dialogissa yhteiskunnan kanssa. Toiveenani on tehdä työtä, joka on epämääräistä ja haurasta. Haluan löytää töitä, joissa minua ei sijoiteta kapean ammattinimikkeen toimijuuden mahdollistavaan maailmaan. Haluan tuntea vapauden kokemuksen tehdessäni työtäni. Sellaisen vapauden, joka saa minut unohtamaan, että tässä on kyse työn tekemisestä. Ehkä kyse onkin elämisestä ja siitä, että tuntee olevansa elossa. Taide ja elämä limittyvät, sotkeutuvat ja ympäröivät minua. Ymmärrykseni omasta situaatiostani ja sen vaikutuksista toimijuuteeni on vahvistunut maisteriopintojeni aikana. Olen oppinut hahmottamaan yhteiskunnallista ja sosiaalista rakennettamme paremmin ja hahmotan oman paikkani siinä selkeämmin. Opinnäytteeni tekee näkyväksi eriarvoisuutta, jota rakenteet kannattelevat. Praktiikkani ehdottaa, että rakenteita tulee ja voi huomioida konkreettisilla toimilla. Kysyminen, keskusteleminen, kuunteleminen, tilan antaminen ja kanssakulkijan roolin ottaminen ovat ehdotuksiani omalakisen toimijuuden vahvistamiseen. Tarkoituksena ei ole poistaa erilaisia lähtökohtia ja taustoja, mutta voimme toivottavasti tasoittaa tietä huomioimalla ne.
  • Mankinen, Katariina (Helsingin yliopisto, 2020)
    This thesis explores social representations of nature and happiness in nature among Finnish youth. Even though the concepts of happiness and nature are common in daily exchanges, they remain difficult to define, and little is known of their usage among laypeople. Similarly, nature’s effects on well-being are well documented, but how happiness occurs in nature has not been examined through social representations. Finland is an interesting country to study these phenomena, as Finland is often portrayed through its unique nature, and has been ranked as the happiest country in the world for three consecutive years. The purpose of this thesis is to examine how Finnish youth discuss happiness in nature, and whether there are distinctive shared social representations. The study used Moscovici’s Social Representations Theory as a theoretical framework. The theory’s purpose is to explore laypeople’s conceptions of everyday phenomena, making it suitable for this research. The research was part of a bigger LUODE-project, funded by the European Social Fund. LUODE aims to develop multidisciplinary collaboration and service innovations for youth. University of Helsinki’s role was to better understand the everyday lives of the youth and this research contributes to the latter aim. The participants consisted of 15-16-year-old Lahti 9th graders (n=355). They first saw a marketing video of Finland aimed at foreign visitors, in which the main theme was the experience of happiness in nature. They were then asked to write their responses to a paper questionnaire, with questions like “What does the video say about happiness in your opinion? Discuss, whether nature makes you happy? Why yes? Why not?”. Responses varied in length from one word to lists, and from sarcastic comments to personal, even poetic, descriptions of happiness in nature. This research will focus on their personal accounts, and when combined, these created shared social representations. The research questions were: What are the shared ideas the youth have about nature, and of happiness in nature? How are these social representations objectified or anchored? Do the youth have shared social representations about nature, and more specifically about happiness in nature? As a result of the research questions, the analysis identified two main themes. First, nature was defined through shared lay perceptions, and nature in the societal context of Finland. It was clear that there was not just one simplistic definition of nature among the youth. Instead, their descriptions varied from common objectifications of nature, like cleanliness, forests, and summer cabins, to societal issues including the national welfare system, and global issues like climate change. Second, happiness in nature was experienced in a holistic manner: nature was a place for peace of mind, for activities, and for sensory engagement. These representations of happiness revealed holistic, and multisensory experiences of happiness when spending time in nature. The results show that Finnish youth go to nature to relax, be active, and be mindful and that their experiences in nature involve multisensory approaches, which all contributed to their experiences of happiness. Multisensory experiences as social representations may offer new insights for future research. These representations explicate how detailed and varying the everyday terms of happiness and nature are. Nature served as an important milieu for daily moments of happiness among the youth. Finnish youth also criticized the claims in the video and discussed the influence of the Finnish welfare system as well as climate change in their responses. The current study proposes that these holistic and multisensory methods to experience happiness in nature should be taken into account when planning well-being interventions, city planning, and nature preservation.