Browsing by Subject "monialainen maatila"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Mäntynen, Niina (Helsingfors universitet, 2009)
    The global warming imposes limitations on timber harvesting. As a result the seasonal variation of logging is expected to increase. At the same time the growth of Russian wood tariff will reduce the import. Together, these will increase the demand for domestic wood. Due to own entrepreneurial work and investments in agricultural machinery, several farms have the opportunity to provide seasonal timber harvesting services as contractors. With timber harvesting services these farms could increase the machinery utilization and save in the fixed costs. The growth of the machinery utilization rate will improve the profitability of the timber harvesting of contractors. The aim of this study was to analyze the profitability of seasonal timber harvesting contractors by employing data of the Finnish bookkeeping farms. The profitability was worked out by the income and costs of timber harvesting and also by the entrepreneur's input of labour. This study also aimed to find out the adventages of synergy in labour and common use of machinery in timber harvesting and farming. In addition this study aimed at to define the influence of the timber harvesting services on the farms total profitability, the seasonal variation of family labour and the use of total working hours. The source material of this study was the data of eight bookkeeping farms collected by MTT Agrifood Research Finland. These eight farms had carried on timber harvesting in the years 2005 and 2006. The income statement and the balance sheet of logging were calculated by using a mail inquiry and recorded financial statements of the farms. On the basis of the income statement and the balance sheet, the essential parameters of the profitability were calculated. The proportional profitability of the timber harvesting services was measured by the profitability ratio. The profitability ratio was calculated by dividing Family Farm Income (FFI) by the sum of costs for family factors, i.e. the wage claim and the interest claim of timber harvesting. The profitability ratio of logging was 1,69 in year 2005 and 1,19 in year 2006. Due to small data the skewness of results was often rather high. The results of the study, however, showed that for farms the timber harvesting services are a good way to increase the utilization rate of the agricultural machines and to improve the profitability of business. Providing timber harvesting services could also balance the seasonal variation of family labour and the use of total working hours of the family farm.
  • Pöllänen, Eveliina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksessa tarkasteltiin maatilapohjaisia lähiruokayrityksiä, niiden strategioita selvitä kilpailussa, kilpailuetuja ja niiden käyttämiä jakelukanavia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten maatilat, jotka harjoittavat lähiruokatoimintaa, menestyvät ja millaisia jakelukanavia ne käyttävät. Tutkimus oli toimeksianto Luonnonvarakeskukselta ja aineistona käytettiin valmista aineistoa, jonka Luonnonvarakeskus oli kerännyt vuonna 2016 kyselytutkimuksella. Kohderyhmänä oli alkutuotantoa pääelinkeinona harjoittavat maatilat, joiden liikevaihdon osuus liiketoiminnasta oli yli 11 %. Tutkimuksen teoriapohjana ja mallina käytettiin Porterin Viiden kilpailuvoiman mallia ja kilpailustrategioita. Lisäksi tutkimuksen teoriaosuudessa on selvitetty lähiruoka-käsitettä ja lähiruoan merkitystä elintarviketaloudessa. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvantitatiivinen tutkimusote. Aineistoa tiivistettiin ryhmittelyanalyysillä, jonka jaottelun perustana käytettiin taloudellisia mittareita kannattavuus, nettotulos ja rahoituksen saatavuus. Ryhmittelyanalyysin perusteella yritykset jaettiin menestysluokkiin ja yrityksiä tutkittiin menestysluokittain. Lähiruokayritysten kilpailustrategiana voidaan pitää differointia. Pienet lähiruokayritykset eivät pysty haastamaan keskusliikkeiden volyymeja ja resursseja mutta ne voivat menestyä tuotteella ja laadulla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että laatu on tärkein kilpailuetu lähiruokayrityksille ja isoin haaste oli keskusliikkeiden valta. Laadun lisäksi kilpailuetuja olivat puhtaus, luomu, paikallisuus, luotettavuus ja pienen organisaation tuomat edut. Uhkaaviksi tekijöiksi kilpailutilanteessa nousivat esille yrityksen taloudellinen tilanne, lainsäädäntö, yrittäjän jaksaminen ja alhainen jalostusaste. Menestyvän lähiruokayrityksen liikevaihdolla mitattuna eniten harjoitettu päätoimiala oli yleensä hedelmien, marjojen tai maustekasvien viljely ja toiseksi eniten harjoitettu päätoimiala oli muu nautakarjatalous. Kannattavimpana jakelukanavana pidettiin suoramyyntiä. Menestysluokkien välillä havaittiin eroja taloudellisissa muuttujissa, kuten tulevaisuuden nettotuloksessa ja kannattavuudessa ja jakelukanavien käytössä. Menestysluokka ja liikevaihto olivat riippuvaisia toisistaan, ison liikevaihdon yritykset kuuluivat tutkimuksen menestyneisiin yrityksiin. REKO-rengas jakelukanavana nousi tutkimuksessa esille. Osa menestyvistä yrityksistä eivät käyttäneet REKO-rengasta lainkaan jakelukanavana, eikä sitä pidetty kannattavana jakelukanavana. REKO-renkaan ongelmana pidettiin pieniä asiakasmääriä ja volyymeja ja tuotteiden samankaltaisuutta eri yrittäjillä. Lähiruoalle on olemassa tarve mutta jakeluketjussa on edelleen ongelmia. Kuluttajat ostavat tuotteita eniten kaupasta ja yrittäjillä on hankaluuksia saada tuotteita kaupan valikoimiin. Lähiruokayritysten resurssit ovat pienet verrattuna elintarvikealan isoihin toimijoihin. Kilpailutilanteessa lähiruokayritys voi menestyä laadulla.
  • Seppälä, Anu-Maarit (Helsingfors universitet, 2013)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten monialaiset maatilat ovat menestyneet, kun mittarina käytetään onnistumista monialayrittäjän asettamissa tavoitteissa. Tutkimuksen alatavoitteena oli kuvata eri tavalla menestyneiden monialaisten maatilojen yritystoiminnan taustalla vaikuttaneita arvoja ja muita tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa tarkasteltiin maatilojen monialaisuutta, yrityksen menestymistä ja erityisesti menestymisen mittaamista yrittäjän asettamien tavoitteiden kautta. Tutkimusaineisto perustui MTT:n vuosina 2001, 2006 ja 2012 keräämiin postikyselyihin. Vuoden 2001 postikyselyaineisto kerättiin vuosina 2000–2002 toteutetun ”Maatilasta maaseudun pienyritykseksi”-hankkeen yhteydessä. Vuoden 2006 postikysely kerättiin vuosina 2006–2008 toteutettuun ”Muuttuva maaseutuyrittäjyys”-hankkeeseen. Vuosien 2001 ja 2006 aineistoja täydennettiin keräämällä vastaava aineisto vuonna 2012 osana ”Muuttuva ja menestyvä monialainen maatila 2000–2012”-hanketta. Kyselytutkimus kohdennettiin maaseutuyrittäjille, tässä tutkimuksessa hyödynnettiin monialaisia maatiloja koskevaa tietoa. Otoksen suuruus oli siten 176 tilaa, joista 29 oli vuoteen 2012 mennessä lopettanut. Otos kattaa ne tilat, jotka ovat vastanneet seuraavaksi tarkemmin esiteltäviin kyselytutkimuksiin jokaisena vuotena eli 2001, 2006 ja 2012. Toisin sanoen otos pysyy samana vuodesta toiseen. Tutkimusmenetelminä käytettiin kuvailevia monimuuttujamenetelmiä, faktori – ja ryhmittelyanalyysiä sekä summamuuttujia. Faktorianalyysin avulla tiivistettiin menestymisen eri näkökulmat kolmeen: yhteiskunnalliseen, liiketaloudelliseen ja perheyrittäjyydelliseen. Ryhmittelyanalyysissä hyödynnettiin muodostettuja faktoripisteitä sekä summamuuttujaa otoksen ryhmittelemiseksi eri tavoin menestyneisiin ryhmiin. Lopullinen ryhmien luku oli viisi ja ryhmien väliseen vertailuun hyödynnettiin Kruskal-Wallisin testiä ja Khiin neliö-testiä parametrittomille muuttujille. Tutkimustulosten mukaan osa monialaisista maatiloista menestyy sekä taloudellisten että ei-taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa, osa pelkästään taloudellisissa tavoitteissa, osa pelkästään ei-taloudellisissa tavoitteissa ja osa ei kummissakaan. Lisäksi tavoitteiden taustalla olevien arvojen havaittiin olevan yhteydessä menestymiseen. Sovellettaessa tutkimuksen tuloksia käytäntöön, voidaan todeta, että monialayrittäjän arvomaailma näyttäisi ohjaavan yritystoiminnan tavoitteiden asettamisessa ja sitä kautta vaikuttavan konkreettisesti myös menestymiseen.