Browsing by Subject "monikanavaisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Rinne, Iiro (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sekä myymälämuotoista- että verkkokauppaa harjoittava monikanavainen vähittäiskauppayritys voi kehittää tuottamaansa asiakasarvoa. Tarve asiakasarvon kehittämiselle vähittäiskaupassa erityisesti monikanavaista toimintamallia hyödyntäen kumpuaa kaupan murroksesta: muun muassa viestintäteknologian kehityksen myötä perinteiset, vahvasti myymälöihin nojaavat kauppaketjut ovat saaneet uudenlaisia kilpailijoita niin kotimaisista kuin ulkomaisistakin verkkokaupoista. Asiakasarvon muodostumista mallinnetaan aiemmassa tutkimuksessa esitetyn neljän arvoulottuvuuden, funktionaalisen, taloudellisen, emotionaalisen sekä symbolisen ulottuvuuden, avulla. Asiakasarvon muodostumiseen vaikuttavat lisäksi kaikkeen vaihdantaan liittyvät transaktiokustannukset. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään erityisesti, miten verkko-ostamista suosivien kuluttajien kokemukset eroavat perinteisiä myymälöitä suosivien kokemuksista koskien sekä myymälämuotoisen- että verkkokaupan arvoulottuvuuksia ja ostamisen transaktiokustannuksia. Tutkimuksen aineisto kerättiin kvantitatiivisella kyselytutkimuksella. Kyselylomakkeen kysymykset muodostettiin asiakasarvon neljän ulottuvuuden mallin sekä transaktiokustannusteorian pohjalta. Internet-pohjaisella lomakkeella saatiin 210 vastaajan otos. Aineiston analysointiin käytettiin IBM SPSS -ohjelmaa, analyysimenetelminä olivat muun muassa ristiintaulukointi, varianssianalyysi sekä Spearmanin järjestyskorrelaatioanalyysi. Verkkokauppaa suosivat kuluttajat pitivät verkkokauppaa ensisijaisesti käytännöllisenä ostokanavana, myymälöitä puolestaan epäkäytännöllisinä ja kalliina. Suurimmilta osin epävarmuudesta kumpuaviin ostamisen transaktiokustannuksiin aktiiviset verkko-ostajat suhtautuivat huolettomasti. Perinteisiä myymälöitä suosivat kuluttajat kokivat myymäläostamisen itsessään miellyttävänä toimintana ja varteenotettavana tapana toteuttaa itseään. Myymäläostajien suhtautumisesta ostamisen transaktiokustannuksiin ei kyetty tekemään johtopäätöksiä. Näiden tulosten perusteella esitetään, että verkkokaupan tulee uskollisimpia asiakkaitaan miellyttääkseen panostaa arvolupauksessaan funktionaaliseen ja emotionaaliseen tai symboliseen ulottuvuuteen. Myymäläostajia houkutellakseen verkkokaupan tulisi puolestaan panostaa funktionaaliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen. Myymälävetoisen yrityksen tulisi palvella uskollisimpia asiakkaitaan emotionaalisen ja symbolisen ulottuvuuden yhdistävällä arvolupauksella, kun taas verkko-ostamista suosivien kuluttajien houkuttelemiseksi sen tulisi panostaa heikkouksiinsa, funktionaaliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen.
  • Castrén, Kia (Helsingin yliopisto, 2021)
    Vaikka kirjallisuudessa ei ole olemassa ainutlaatuista määritelmää monikanavaisuudelle eli omnikanavaisuudelle, nämä lähestymistavat ja strategiat on otettu huomioon keskeiseen rooliin modernissa markkinoinnissa. Kaikissa määritelmissä tulkitaan niitä kuitenkin markkinointiviestinnän ja jakelun useiden eri kanavien erilaisen käytön ja integroitumisasteen mukaan. Esitetyssä työssä tutkitaan syitä, mitkä ovat niitä avaintekijöitä, jotka tuovat monikanavaisuudelle kilpailukykyä ja sitä kautta onnistumisen elintarvike- ja kosmetiikan teollisuudessa. Edellä mainitun valinnan perusteella, monikanavaisuutta pidetään asiakaskokemuksen ja integroitumisen tason vaikutuksena. Viitattu käsite otetaan huomioon ymmärrettäessä yritysten monikanavaisuutta läpi kosketuspisteiden sekä haluavatko yritykset parantaa niiden integraatiota eri kosketuspisteissä. Lisäksi kokemusta tarkastellaan yritysten näkökulmasta sen ymmärtämiseksi, tulisiko tähän panostaa myös tulevaisuudessa. Tutkimus perustuu yritysten kvalitatiiviseen analyysiin. Siksi yrityksistä valittuja informantteja haastatellaan puolistrukturoidulla haastattelulla. Tutkimuksessa esitetään viiden yrityksen puolistrukturoitua haastattelua haastattelulomakkeen pohjalta. Yrityksiltä kysytään online- ja offline-ympäristöistä, kokemuksista ja tyytyväisyydestä monikanavaisuuteen, kanavan valinnasta ja kanavien integroinnista ja kilpailukyvystä. Lopulliset tulokset ja havainnot osoittavat, että kivijalkamyymälät ovat edelleen keskeisessä roolissa yrityksissä, vaikka niiden merkitys onkin muuttunut monikanavaisuuden myötä. Havainnot tarjoavat useita oivalluksia monikanavaisuuden hallinnasta. Tulosten mukaan yritykset kertovat, että heidän asiakkaansa odottavat online- ja offline-kanavien saumattomuutta. He käyttävät mobiililaitteitaan vieraillakseen verkkokanavissa ollessaan fyysisissä myymälöissä, verraten hintoja ja tuotteita sekä odottavat näkevänsä samat tuotteet ja hinnat molemmissa kanavissa. He haluavat kokemuksensa olevan saumatonta, mutta kokevat tietyn kosketuspisteen tunnistamisen ja mittaamisen haasteellisena. Tulokset korostavat myös kanavien integroinnin merkitystä positiivisten asiakasmatkojen parantamisessa ja sitä myötä tärkeydestä sen panostamiseen ja investoimiseen entisestään.
  • Ahti, Leo (Helsingin yliopisto, 2015)
    Kiinnostus verkkokauppaa kohtaan ja sieltä ostaminen on kasvanut jatkuvasti, mikä on myös vaikuttanut yritysten mielenkiintoon tarjota elintarvikkeita kuluttajille verkkokauppakanavan kautta. Ruoan ostaminen verkkokaupasta pitää sisällään monia erityispiirteitä, joita ruoan verkkokaupan toimijan pitää pystyä tunnistamaan ja ottamaan huomioon, jotta kuluttajille pystytään tarjoamaan heidän tarpeitaan tyydyttävä kokonaisuus Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa ruoan verkkokaupan ominaisuuksien ja elämäntyyli-tekijöiden vaikutuksia todennäköisyyteen ostaa ruokaa internetin kautta. Verkkokaupan ominaisuuksia, hyötyjä ja haittoja tarkasteltiin useiden eri tutkimusten pohjalta, sekä yrityksen että kuluttajan näkökulmista. Näiden ostamiseen vaikuttavien ominaisuuksien lisäksi kartoitettiin muuan muassa Wilson-Jeanselmen ja Reynoldsin (2006) tutkimuksessa esille tuotuja ruoan verkkokaupan sisältötekijöitä ja pyrittiin selvittämään näiden vaikutuksia ruoan verkko-ostamiseen vaikuttavina tekijöinä. Kaikki nämä ominaisuudet ja tekijät vaikuttavat yhdessä Balasubramanianin ym. (2005) esittelemän hyötyperusteisen kanavavalinnan mallin sekä ostopäätöksentekoprosessin (Kotler & Armstrong 2013; Solomon ym. 2014) kanssa verkkokauppa-kanavan valintaan, ostokäyttäytymiseen että todennäköisyyteen ostaa ruokaa internetistä. Verkko-ostamiseen vaikuttavien tekijöiden lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin yleisesti ruoan ostamiseen ja kulutukseen vaikuttavia tekijöitä (mm. Luomala 2005; Roos 1998) sekä alun perin Grunertin ym. (1993) esittelemää ruokaan liittyvää elämäntyyliä. Ruokaan liittyvää elämäntyyliä (Food Related Lifestyle, FRL) mitattiin tutkimuksessa Sholdererin ym. (2004) kehittämän FRL-instrumentin avulla, jota tätä tutkimusta varten supistettiin ja muokattiin vastaamaan paremmin ruoan verkko-ostamisen tutkimista. Tutkimusnäytteen 175 vastaajasta, joista suurin osa oli nuoria korkeakouluopiskelijoita, pystyttiin tunnistamaan viisi ruokaan liittyvältä elämäntyyliltään sisäisesti homogeenista, mutta toisistaan poikkeavaa ryhmää. Näitä ryhmiä verrattiin muihin tutkimuskohteisiin, kuten internetin käyttöön, aikaisempiin kokemuksiin ruoan verkkokaupasta, sekä ruoan verkkokaupan ominaisuuksiin ja sisältötekijöihin. Tutkimuksen avulla pyrittiinkin selvittämään sekä koko vastaajajoukon että tunnistettujen FRL-elämäntyyliryhmien käyttäytymistä ja arvostuksia ruoan verkkokaupassa.
  • Rantala, Ida-Maria (Helsingin yliopisto, 2019)
    For decades, fashion brand communications has been relatively one-way and focused on magazine advertising, press releases, direct marketing and well-established collection and runway show cycles. Digitalization has revolutionized brand communication practices and created the demand for omnichannel – fashion brands need to be simultaneously present in an increasing number of channels, platforms and marketplaces, in brick-and-mortars, online and mobile. Omnichannel has quickly become the defining factor and strategy of brand building and management which requires fashion brands cross-industry know-how across communications, marketing, public relations and commerce. Fashion brand communications is all about delivering brand images and desired echos. As brands meet their consumers at numerous touchpoints today, they must be able to convey a consistent message across channels and platforms. The ideal of seamless and well-integrated brand communications is increasingly challenging for brands as the operational environment becomes fragmented and channel-specific characteristics must be understood thoroughly. Interactive and flammable social networks have increased the number of actors and intermediaries, making consumers and fashion influencers part of branding operations.
 The purpose of this study is to examine the latest developments of global fashion industry in the context of brand communications and omnichannel. The study aims to find out how omnichannel affects brand communications, how omnichannel appears to brands, bringing them certain benefits and challenges, and to clarify the extent to which brands can follow the ideal of integration. The research aims to provide a holistic and integrated perspective on fashion brand communications and commerce – sales network, distribution and availability of fashion products can be seen more and more as communicative meaningful choices that fashion brands make when weighting both business objectives and image-related questions. The research method is semi-structured expert interview. The empirical findings are divided into the six themes related to the received results in the light of the research purposes: trends of fashion brand communications, channel structure, omnichannel environment, integration, segment differences and future prospects. Through these themes, this research seeks to answer to the complex, interdisciplinary and abstract phenomenon of the digital era, seeking to identify the most current brand communication needs and pitfalls. As findings, fashion brands are expected to master multiple channels, identify channel specific characteristics and produce quantitatively more content. Innovativeness and creativity in terms of communications and storytelling have become vital communication necessities. As a meaningful side effect, fashion brands have increased the amount and pace of products and collections, alongside other promotional actions, in order to inexhaustibly have something new to communicate about. The role of social media, brand's own media, events, fashion influencers and consumer experiences emphasize in results, although there exists differences between the segments. Creativity and commercial pressure are strongly in dialogue in all brand-related decisions. Maintaining the brand image and communicative standards have become increasingly challenging and brands have become significantly more vulnerable. As the amount of distribution networks, retailers and platforms rises, brands are finding it increasingly difficult to deliver seamless communications and brand experiences. While integration still appears to be a strong communication ideal, in the light of the final results, uniqueness and innovative brand communications mindset seem to become even more important.
  • Mikkola, H; Blomgren, J; Hiilamo, H (Kela, 2012)
    Sosiaali-ja terveyspalvelut sekä kasvavat terveyteen liittyvät erot ovat yhteinen huolemme. Palvelujen rakenteesta, rahoituksesta ja sisällöstä käydään kiivasta keskustelua. Käsitykset ongelmien laajuudesta, syistä ja ratkaisuehdotuksista perustuvat usein tosiasioiden sijaan mielikuviin. Mitä mieltä kansalaiset ovat sosiaali-ja terveyspalveluista? Vaikuttaako palvelujärjestelmä väestöryhmien välisiin terveyseroihin? Tukevatko palvelut työurien pidentämistä? Kuinka rahoitusvastuun tulisi jakautua kunnallisen järjestelmän ja sairausvakuutuksen kesken? Tarvitaanko sosiaali-ja terveyspalvelujärjestelmään vuosisadan mullistus? Kansallista vai paikallista? on Kelan tutkimusosaston vastaus sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ajankohtaisiin tietotarpeisiin. Kansalaiskeskustelun herättäjäksi ja päätöksentekijöille tarkoitettu kirja perustuu laajaan tutkimuskirjallisuuteen sekä Kelan käytössä olevien tutkimusaineistojen ja rekisterien hyödyntämiseen.
  • Balck, Anton (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia englannin ja suomen kielille ehdotettujen lingvististen fetissien toteutumista suomalaisessa monikielisessä aikakauslehtimainonnassa mainoksissa esiintyvien visuaalis-kielellisten klusterien avulla. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu suomalaisen mainonnan toistuvasti käyttävän englantia monissa mainoksen osissa, mutta prototyyppisten rakenneosamääritelmien ulkopuolelle jäävien erilaisten merkkien ja leimojen kieltä ja sen osuutta vieraiden kielten symbolisen käytön fetissinmuodostuksessa ei ole tutkittu. Tutkimuksen avulla täydennetään monikielisen lehtimainoksen profiilia ja tuotetaan lisää tietoa suomen ja englannin kielten yhteistoiminnasta suomalaisen monikielisen aikakauslehtimainonnan kontekstissa. Tutkimus toteutettiin keräämällä 23 monikielistä lehtimainosta ja analysoimalla niissä olleita 32 yleiskielistä englannin- tai suomenkielistä tekstiä sisältävää klusteria kontekstrakenteineen. Erityistä huomiota kiinnitettiin klusterien kielellisen sisällön välittämän tiedon luokitteluun ja klusterien edustamaan lehtimainoksen funktionaaliseen vaiheeseen sekä näiden tekijöiden synnyttämien jaotteluiden paljastamiin monikielisten mainostekstien kielivalinnan tendensseihin. Tutkimuksessa havaittiin olemassaolevista kielellisistä fetisseistä näyttöä englannin kieleen liitetyistä neutraaliuden ja trendikkyyden assosiaatioista sekä suomen kieleen liittyvästä luotettavuuden assosiaatiosta. Mainosklusterien havaittiin lisäksi noudattavan yllättävää johdonmukaisuutta eri tiedon tyyppien ilmaisemiseen käytetyssä kielivalinnassa, mukaan lukien englannin erityisestä sopivuudesta alkuperän osoittamiseen ja suomen erityisestä sopivuudesta tiedon uutuudesta välittämiseen. Uusien sopivuustendenssien ollessa ristiriidassa vaikuttavien käsitysten lingvistisistä fetisseistä kanssa todetaan kielen sujuvuudella ja ytimekkyydellä olevan tutkitun kaltaisten klusterien kielivalintaan suurempi vaikutus kuin laajemmilla kielten symbolisilla assosiaatioilla.
  • Saastamoinen, Leena K; Maljanen, Timo; Martikainen, Jaana; Valaste, Maria; Mikkola, Hennamari (Kela, 2018)
    Työpapereita 145
    Lääkehoitojen kustannuksia rahoittavat pääasiassa sairausvakuutus, kunnat ja potilaat. Lääkkeiden monikanavaisen rahoituksen on esitetty johtavan osaoptimointiin, jolloin rahoitusvastuuta pyritään siirtämään toiselle osapuolelle. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alueella sosiaali- ja terveydenhuolto integroitiin vuoden 2010 alussa saman budjetin ja johdon alaisuuteen. Integraation mahdollisia vaikutuksia lääkekustannuksiin ei ole tutkittu aikaisemmin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten Eksote-alueen lääkekustannukset muuttuivat integroinnin seurauksena, kun palvelujen järjestämisvastuu siirtyi yksittäisiltä kunnilta suuremmalle organisaatiolle rahoitusvastuiden pysyessä muuttumattomina. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin, miten lääkekustannukset muuttuisivat, jos palveluasumisen piirissä olevien potilaiden käyttämien lääkkeiden rahoitusvastuu siirrettäisiin sairausvakuutukselta ja potilailta sote-yksikölle. Raportissa kuvaamme myös muutosta sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksissa. Integraation vaikutuksia tarkasteltiin vertaamalla Eksote-alueen lääkekustannusten sekä sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten kehitystä koko maan sekä kahden erillisistä kunnista koostuvan vertailualueen kustannuskehityksiin. Laitosten lääkekustannusten tarkastelussa käytettiin Lääkehoidon turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tietoja lääketukkukauppojen tukkuhintaisesta myynnistä laitoksiin vuosina 2003–2015 ja avohoidon reseptilääkkeiden kustannusten tarkastelussa käytettiin Kelan reseptitiedoston tietoja vuosina 2003–2015 korvatuista avohoidon reseptilääkeostoista. Sosiaali- ja terveystoimen kustannustietoina on käytetty tammikuussa 2015 päivitettyjä Sotkanetin tietoja sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksista vuosilta 2003–2013. Kuntien vastuulla olevat laitoshoidon lääkekustannukset näyttivät lisääntyneen integraation aikana Eksote-alueella jonkin verran nopeammin kuin koko maassa. Sairausvakuutuksen ja potilaiden vastuulla olevat avohoidon lääkekustannukset kehittyivät sen sijaan integraation aikana Eksote-alueella saman tyyppisesti kuin vertailualueilla. Kuntien vastuulla olevien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten kasvu hidastui integraation aikana. Palveluasumisen piirissä olevien henkilöiden lääkkeiden rahoitusvastuun siirto sote-yksiköille merkitsisi huomattavia säästöjä potilaille. Julkisen sektorin rahoituksen määrää siirto – kun verojen vaikutus huomioidaan – puolestaan kasvattaisi selvästi edellyttäen, että kilpailutuksen seurauksena lääkkeiden hinnat eivät jäisi olennaisesti tukkuhintoja alhaisemmiksi.
  • Hujanen, Timo (Kela, 2019)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia
    Tutkimuksessa selvitettiin, mitä monikanavarahoitus on terveydenhuollon perustasoisissa vastaanottopalveluissa ja miksi siitä on muodostunut ongelma. Tarkastelussa on myös se, miten laaja ongelma on valtakunnallisesti ja alueellisesti näissä palveluissa, joihin kuuluvat kunnalliset palvelut, työterveyshuolto, Kela-korvatut yksityiset palvelut ja YTHS:n palvelut. Tutkimuksessa hyödynnettiin tutkimuksia, tilastoja sekä historiallisia ja terveys- ja puoluepoliittisia asiakirjoja. Tutkimus tuotti uuden alueellisen tilaston työterveyshuollosta. Esimerkkitapauksena käytettiin Oulua, jota koskevalla aineistolla selvitettiin perusterveydenhuoltotasoisen vastaanottotoiminnan kustannusten ja rahoituksen kohdentumista ikäryhmittäin. Vastaanottotoiminnan aineistosta tehtiin laskelmia monikanavarahoituksen vähentämisen vaikutuksista. Monikanavarahoituksen määrittely kunnallisten palvelujen ja julkisen sairausvakuutuksen rinnakkaisuutena on ollut tähän asti suppeaa. Ilmiö perustuu lainsäädännön ja institutionaalisten rakenteiden kehitykseen sekä kansainvälisiin vaikutteisiin. Asiantuntijat nostivat ilmiön ongelman päätöksentekoon 2010-luvulla. Vaikka avoterveydenhuollon rahoitus on monikanavaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa, Suomi ei tilastoissa muuten poikkea OECD-maista. Asiakirja-analyysin perusteella Vasemmistoliitto, Keskusta, SDP ja Vihreät ovat esittäneet selkeimmin monikanavarahoituksen vähentämistä tai yksikanavarahoitusta. Rahoitusjärjestelmän merkitys on erilainen eri alueilla, sillä eri palvelukanavien kustannukset vaihtelevat voimakkaasti alueittain. Esimerkiksi työterveyshuollon osuus on ollut kunnittain noin 10–40 % yhteenlasketuista kunnallisten ja työterveyshuollon palvelujen kustannuksista. Tavoitteet yksikanavaisuudesta voivat ovat kalliita, jos rahoituksen lähteet ja määrät vähenevät. Esimerkkianalyyseissa julkisen rahoituksen tarve kasvaisi avosairaanhoidossa noin 30 %, ja koko maan tasolla vaikutus saattaisi olla vajaa 300 miljoonaa euroa. Monikanavarahoitusta ei voida kokonaan poistaa, koska valtio osallistuu terveydenhuoltoon ja yksityinen rahoitus on oma rahoituskanavansa.