Browsing by Subject "monilukutaito"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Erfving, Emilia; Hintsa, Antti; Sintonen, Sara; Sairanen, Heidi; Kumpulainen, Kristiina (Helsingin yliopisto, Playful Learning Center, 2017)
    Myyttejä ja monilukutaitoa Myytit ovat yhteisesti jaettuja tarinoita ja uskomuksia, joita kukaan ei oikeastaan ole välttämättä koskaan oikeasti nähnyt tai kokenut, mutta joita pidetään totena. Menneessä ajassa, todella kauan sitten, suomalaiset myytit saivat monesti alkunsa luontoon liittyvistä havainnoista. Luonto innosti ihmisiä ja luonnon kanssa pyrittiin vuoropuheluun: ihmisillä oli nykyaikaan verrattuna erilainen suhde luontoon. Pohjoisen ihmisille luonnolla on ollut oma erityinen merkityksensä, sillä luonto on vuodenaikojen vaihtelujen myötä täällä hyvin moninainen ja rikas. Ei ihmekään, että se on herättänyt mielikuvituksen ja synnyttänyt monia uskomuksia. Esimerkiksi tähdenlennon on ajateltu olevan repeämä taivaalla, josta jumalat voivat kurkkia alas maan päälle. Samoin metsät haltijoineen liittyvät olennaisella tavalla pohjoiseen kulttuuriin ja elämäntapoihin, olihan se myös tärkeä ravinnon lähde. Haltijan kuiskaus -aktiviteettikorteilla haluamme osaltamme juhlistaa 100-vuotiasta Suomea. Kokonaisuus julkaistaan digitaalisessa muodossa, ja sitä on mahdollisuus käyttää ja levittää ei-kaupallisissa tarkoituksissa. Ajatuksemme on, että tulostamisen sijaan materiaalia käytetään erilaisilla digitaalisilla näyttöpäätteillä. Aktiviteettikorttien pedagogisena tavoitteena on herättää kiinnostusta suomalaista luontoa ja vanhoja uskomuksia kohtaan monesta eri näkökulmasta. Tehtävät houkuttavat myös monella eri tavalla tarkkailemaan, pohtimaan, keksimään ja kokeilemaan itse. Haltijan kuiskaus -aktiviteettikorttien tuottamiseen on saatu tukea Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalta ‘MOI - Monilukutaitoa opitaan ilolla’ -hankkeelta, jonka toteuttaa Helsingin yliopisto. Materiaali on vapaasti ladattavissa MOI-hankkeen sivuilta osoitteessa: www.monilukutaito.com
  • Perälä, Mika (2021)
    Osallisuuteen ja julkiseen harkintaan perustuva liberaali demokratia edellyttää kansalaisilta kriittistä ajattelua, mutta kriittisyys voidaan myös ymmärtää väärin ja valjastaa palvelemaan tieteen ja demokratian vastaisia pyrkimyksiä, kuten hiljattainen rokotevastainen liike osoittaa. Oikein ymmärrettynä kriittinen ajattelu edellyttää myös harkintaan perustuvaa luottamusta asiantuntijoiden tuottamaan ja välittämään tietoon. Artikkeli tarkastelee kysymystä, mitä harkitsevaisuuteen kuuluva uskomuksen oikeuttaminen edellyttää viestinnän osapuolilta yhtäältä koulussa ja toisaalta mediassa. Nämä kaksi ympäristöä eroavat toisistaan keskeisesti siinä, että koulu on tiedollisessa mielessä huomattavasti turvallisempi kuin media. Erosta huolimatta artikkelissa esitetään, että toisten väitteeseen perustuvan uskomuksen oikeutus edellyttää kummassakin tapauksessa kolmen ehdon täyttymistä: kuulijan on (i) ymmärrettävä väite perusteineen, (ii) omattava perusteet olettaa puhujan olevan vilpitön ja asiantunteva sekä (iii) oltava herkkä uskomuksen oikeutuksen mahdollisesti kumoaville tekijöille. Artikkelissa osoitetaan, että ehdot voivat täyttyä yksittäisten uskomusten tapauksessa, vaikka henkilö ei olisikaan harkitsevainen, mutta harkitsevaisen henkilön uskomukset ovat kaikissa tapauksissa tällä tavalla oikeutettuja. Hyveteoreettisesta näkökulmasta harkitsevaisuus hahmottuu kansalaishyveeksi, joka on taitoa ja halua pohtia avaramielisesti ja ennakkoluulottomasti väitteiden tai toiminnan perusteita ja päätyä johtopäätökseen. Artikkelissa tulkitaan, miten yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelman perusteet sisältävät harkitsevaisuuden ja miten kouluopetus voi valmistaa lapsia ja nuoria olemaan harkitsevaisia suhteessa julkiseen sanaan.
  • Byman, Jenny; Renlund, Jenny; Kumpulainen, Kristiina; Keso, Mari; Sintonen, Sara; Vartiainen, Jenni; Sairanen, Heidi; Nordström, Alexandra (Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, 2020)
    Kupla-kuvakirja on suunnattu erityisesti pienille (0-6 vuotiaille) lapsille. Osallistavassa ja toiminnallisessa kuvakirjassa seikkailee pieni saippuakupla nimeltään Kupla. Kirja on suunniteltu edistämään pienten lasten monilukutaidon kehittymistä tarinan, kuvitusten ja toiminnallisten aktiviteettien kautta. Sen tavoitteena on innostaa lapsia tutkimaan ja tulkitsemaan tarinan ja kuvitusten maailmaa yhdessä Kuplan kanssa multimodaalisesti ja moniaistillisesti. Se rohkaisee lapsia myös omaan tarinankerrontaan ja ympäristön tutkimiseen. Kirjan tarinassa pieni ‘Kupla’ on päätynyt metsään. Tarina kutsuu lapsia yhteiseen seikkailuun Kuplan kanssa. Se kannustaa lapsia mielikuvitukselliseen leikkiin ja toimintaan yhdessä Kuplan kanssa. Tarinan lopuksi lapsia kannustetaan luomaan omia kuplia, sekä keksimään kuplille uusia seikkailuja. Kirjan hyödyntämä AR-teknologia rikastuttaa ja elävöittää lapsen lukukokemusta. Kirja soveltuu varhaiskasvatukseen, esi- ja alkuopetukseen, lasten iltapäivä- tai kerhotoimintaan, sekä kotikäyttöön.
  • Kumpulainen, Kristiina; Sintonen, Sara; Vartiainen, Jenni; Sairanen, Heidi; Nordström, Alexandra; Byman, Jenny; Renlund, Jenny (University of Helsinki, The Joy of Learning Multiliteracies (MOI), 2018)
    Tämä kirja on laadittu kaikille niille aikuisille, jotka ovat kiinnostuneita edistämään pienten lasten monilukutaitoa. Olemme antaneet kirjalle nimeksi Kurittomat Palaset: Monilukutaitoa Opitaan Ilolla. ”Kurittomat palaset” on kielikuva ja kehittämämme pedagoginen työkalu, jolla haluamme peräänkuuluttaa lasten ja aikuisten mielikuvituksen ja luovuuden käyttöä monilukutaidon opetuksessa ja oppimisessa. Kurittomiin palasiin perustuvat materiaalit ovat pedagogisesti avoimia ja monipuolisesti sovellettavia. Toivomme, että kehittämämme Kurittomat palaset heräävät eloon monin eri tavoin aikuisten ja lasten yhteisessä toiminnassa tuottaen uusia muotoja monilukutaidon opettamisen ja oppimisen iloksi.
  • Kumpulainen, Kristiina; Vartiainen, Jenni; Ouakrim-Soivio, Najat; Hienonen, Ninja (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämä julkaisu raportoi Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) -kehittämisohjelman pienten lasten huoltajille suunnatun verkkokyselyn tuloksia. Kyselyn tavoitteena oli selvittää lasten kasvuympäristöjä kodin ja perheiden arjessa, ja pohtia näiden yhteyttä pienten lasten monilukutaidon kehittymisen mahdollisuuksiin. Monilukutaidolla tarkoitetaan kykyä hankkia, tulkita, käyttää, tuottaa, esittää ja arvioida tekstejä eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Monilukutaito tunnistaa arjen moninaistuneet lukemisen ja tuottamisen tavat ja on näin tärkeä osa lasten kasvuympäristöjä. Olemassa olevan tutkimustiedon mukaan lasten monilukutaito kehittyy leikin, ihmettelyn ja tutkimisen avulla vuorovaikutuksessa välittävien aikuisten kanssa. Lasten mieltä askarruttaviin kysymyksiin vastaaminen ja niiden yhteinen pohtiminen laajentavat lapsen ajattelua. Monilukutaidon kehittymisen kannalta onkin tärkeää, että lapsen aloitteisiin ja kysymyksiin vastataan eikä lasta jätetä yksin häntä askarruttavien asioiden kanssa. Leikki yhtenä keinona on oiva tapa tarttua lasta kiinnostaviin ilmiöihin. Leikin avulla lapsi tutkii ja tulkitsee omaa ympäristöään, myös tekstiympäristöään. Maailman ja sen ilmiöiden yhteinen ihmettely, havainnoiminen ja tutkiminen tukevat lasten monilukutaidon kehittymistä. Kokonaisuudessaan lasten kasvuympäristöjen tulisi olla tekstien rikastamia ja kannustaa ja motivoida lapsia lukemaan ja tulkitsemaan erilaisia tekstejä ja viestejä yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Kuinka lapsen koti, harrastukset ja muu vapaa-aika, sekä perheenjäsenten ja muiden tärkeiden ihmisten kanssa vietetty yhteinen aika tarjoavat mahdollisuuksia lapsen monilukutaidon kehittymiseen, edellyttää selvittämistä ja tutkimustietoa. Vastaavasti mitä pienten lasten huoltajat ja lapsen muut kasvattajat arvottavat lapsen kasvatuksessa ja oppimisessa sekä millaista esimerkkiä he itse omalla toiminnallaan lapsille tarjoavat vaatii tutkimusta. Kaikki tämä tutkimustieto on tärkeää, jotta voimme yhteiskuntana entistä paremmin ymmärtää ja tukea jokaisen lapsen yhtäläisiä mahdollisuuksia monilukutaidon kehittymiseen jo varhaislapsuudessa. Pienten lasten huoltajille suunnattu MOI-kehittämisohjelman toteuttama kysely vastaa omalta osaltaan tarpeeseen ymmärtää lisää lasten kasvuympäristöjä monilukutaidon kehittymisen areenoina.
  • Lehtoranta, Riitta (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Aims. Our cultur is getting pictorial at a tremendious rate. The number of pictures around us is very plentiful. We often take pictures as an obvious part of learning materials. Yet their importance for learning has been studied very little. I seek to gain insight into the perceptions teachers have of the importance of pictures in primary school maths learning materials. I also try to clarify the teachers’ thoughts on the descriptions of a good teaching picture. It was assumed that pictures in a learning material play a major role in the mathematics learning of a primary school pupil. Previous studies have shown that the use of pictures in teaching mathematics is useful for learning especially when pictures are closely related to both the subject being learned and the world of childrend’s experiences. Methods. The research data was collected between June and November 2017 by interviewing seven pre-primary and class teachers from the Helsinki Metropolitan Area. The teachers had several years of experience teaching mathematics in primary school. The analytical approach was to analyse the content through a thematic interview. The theme was the use of pictures in mathematics teaching. Results and conclusions. The teachers felt that the use of pictures was an important or very important part of teaching mathematics. The clarity of the pictures and the signifigance of everyday life were important criteria for a good teaching picture. In addition to the finished pictures it was considered important to make the teacher’s and the pupil’s own drawings.The concept of a picture also included operational tools and the observable environment. Challenges appeared in the pupils’ difficulty in perceiving pictures and the lack of ability to train in image literacy. The importance of pictures for learning is great, both based on previous studies and this thesis. The use of pictures in teaching will continue to be an important part of learning mathematics.
  • Salonen, Sofia (Helsingfors universitet, 2016)
    Constant increase of communication tools and possibilities has led to the place, where people need diversal reading and writing skills to act in the society. These divergent literacy skills have also been introduced in Finnish national core curriculum 2014 as a new term and goal called "multiliteracies". Multiliteracies highlights diverse literacy environments and skills to interpret and produce diverse texts through all schoolgrades. However, many studies have shown that the effect of the curriculum in the concrete teaching event is weak, even non-existent. Instead the textbooks would seem to direct teaching events stronger than curriculum. That is why publishers and schoolbook writers have a great responsibility as core curriculum interpreters and educational improvers. My focus in this study is to find out, how multiliteracy as dimension of board-based competence appears in abc-books made by new national curriculum. I observed this phenomenon through two focusing themes which were diverse text environment and interpretation and production of different texts. My research data consisted of two abc-books made by Finnish national core curriculum 2014. To improve reliability the abcbook authors participated in different stages of my study. At first they defined how the goal of multiliteracy is noticed in their abcbook and later they gave comments about the results. This study was a qualitative research and content analysis served as the analysis method of the data. The genremap used (Martin & Rose 2012) as a basis of analysis was created within the range of genrepedagogy. This map of genres in school devided texts in tree genrefamily, which were engaging genrefamily, informing genrefamily and evaluating genrefamily. These tree genrefamilies however, were further divided into more exact genres. This study indicates that the goal of multiliteracy has been systematically taken into consideration in the abc-books. All tree genrefamilies were represented. Nevertheless, the results showed that different genres were not examined equally. Engaging texts were emphasized and the role of evaluating text was minor. Informing texts had some representation. Tasks of the abc-books encouraged pupils to use and to produce different texts. Attention was paid to the versatile handling of different genres in tasks which aim especially at the production. The results of my study open points of view to how multiliteracy is contained in the abc-books at the moment.
  • Satokangas, Henri (2018)
  • Mauno, Antti (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Objectives: The purpose of this study is to highlight ways and methods to support and teach multiliteracy in early childhood education. The theoretical framework of the study defines the concept of multiliteracy. The concept of multiliteracy is based on the changes in literacy in modern society, as well as the perspective of sociocultural learning and socio-semiotic views of the text according to a broad comprehension and the text with its various meanings. In this research, multiliteracy is seen as a mode of operation and pedagogy. The theoretical framework of the study describes the pedagogy of multiliteracy, taking into account the change in the operating culture of early childhood education. The aim of this study is to provide information on the demonstration of multiliteracy in early childhood education. The research question took the form of a theoretical frame of reference: how multiliteracy looks like in early childhood education. How do teachers interpret the concept of multiliteracy in their work and how does multiliteracy appear in kindergarden groups of early childhood children? Methods: Staff from three kindergarden groups and three early childhood education teachers participated in the study. This study is a qualitative study. It´s data acquisition strategy is ethnography. The research material was acquired through fieldwork: participatory observations and thematic interviews. The analysis of the data was carried out by cross-reading the it and by means of close construction around the themes arising from the theoretical frame of reference and the data. Results and conclusions: In early childhood education, multiliteracy appeared as a culture of action that utilized texts from many different disciplines. In the daily activities of early childhood education, activities and methods that required multilingual skills were available. The concept of multiliteracy had not yet been established in the professional vocabulary of early childhood teachers. However, in accordance with the broad text concept, teachers perceived multiliteracy skills as a variety of readable signs, texts and symbols. The demonstration of multilingualism was together with the teachers' pedagogical activities and the choices they made when planning, implementing and evaluating their own pedagogical choices and the activities of the children's group.
  • Päivinen, Erja (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielman tarkoituksena on tarkastella vantaalaisten opettajien käsityksiä siitä, mitä kielitietoisuudella ja kielitietoisella opetuksella tarkoitetaan. Tutkimuksessa selvitetään opettajien erilaisia tapoja toteuttaa kielitietoista opetusta yksin sekä yhteistyössä toisten opettajien kanssa. Tarkoituksena on saada tietoa myös siitä, miten kielitietoista opetusta voitaisiin kouluissa toteuttaa sekä muodostaa käsitys erilaisista kielitietoisen opetuksen toteuttamista hankaloittavista tai estävistä tekijöistä. Tutkimuksessa kartoitetaan lisäksi erilaisia koulun toimintakulttuurissa ilmeneviä kielitietoisuutta ja kulttuurista moninaisuutta ilmentäviä käytänteitä sekä kerätään tietoa opettajien koulutustoiveista kielitietoisuuden, kielitietoisen opetuksen sekä kulttuurisen moninaisuuden teemoihin liittyen. Aineisto kerättiin sähköisesti Webropol-kyselylomakkeella syksyllä 2016. Tutkielmassa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Osa tutkimuksen vastauksista on analysoitu kvantitatiivisesti, sillä tarkoituksena on ollut täydentää laadullisesta aineistosta saatuja tuloksia tilastollisen analyysin menetelmin. Kyselyyn osallistui 143 opettajaa, joista 52 vastaajaa työskentelee alakoulussa, 60 yläkoulussa ja loput 31 vastaajaa sekä ala- että yläkoulussa tai yhtenäiskoulussa. Tulosten perusteella opettajat suhtautuvat myönteisesti kielitietoisuuteen ja toteuttavat työssään erilaisia kielitietoisiksi mieltämiään työtapoja ja -menetelmiä. Kielitietoisuutta määritetään tavoitteen tai työkalun näkökulmasta, ja usein käsitteeseen sekoittuu erilaisia kulttuuriseen moninaisuuteen liittyviä elementtejä. Opettajan oma kielellisen tiedostumisen prosessi ja sen tarkastelu jäävät usein tarkasteluissa vähemmälle huomiolle. Lisäksi opettajat tuovat esille tarpeen saada käytännönläheistä koulutusta kielitietoisesta opetuksesta. Opettajat tuntuvat tietävän, mistä kielitietoisuudessa on kysymys, mutta kokevat silti jonkin verran epävarmuutta tai -tietoisuutta siitä, miten kielitietoista opetusta voitaisiin konkreettisesti toteuttaa. Tutkimus osoittaa, että koulun toimintakulttuurissa on tärkeää keskustella kieliin ja monikulttuurisuuteen liittyvistä asenteista ja kokemuksista sekä pohtia erilaisia organisatorisia tekijöitä, jotka vaikuttavat yhteistyössä toteutettavaan kielitietoiseen opetukseen.
  • Paatela-Nieminen, Martina; Kupiainen, Reijo (Tampere University Press, 2019)
    PERUSOPETUKSEN UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN perusteissa monilukutaito pohjautuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Teksti voi olla eri symbolijärjestelmissä ja niiden yhdistelmissä esimerkiksi visuaalisena, verbaalisena tai auditiivisena. Teksti voi myös ilmetä eri tavoin, muun muassa digitaalisena, painettuna tai puhuttuna. Opetussuunnitelma ei kuitenkaan tarjoa keinoja tekstien välisten merkitysten tuottamiseksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan taidekasvatukseen kehitettyä intertekstuaalista menetelmää ja sen yhteyttä mediapedagogiikkaan. Tutkimusaineistona on Helsingin yliopiston opettajaksi opiskelevien intertekstuaalisia tulkintoja kuvataiteen kytköksistä kulttuuriin. Opetuksessa kehitettyä mallia ehdotetaan sovellettavaksi monilukutaitoon ja (kuvataiteen)opetukseen. Sen avulla laaja-alaisia tekstejä voidaan tutkia avoimesti sekä tuottaa, tulkita ja luoda uusia merkityksiä taiteen, tieteen, kulttuurin, median ja oppijoiden välisessä pedagogisessa monimerkityksellisessä tilassa.
  • Hasan, Eva-Lisa (Helsingin yliopisto, 2021)
    Media literacy is an important skill in today’s world, enabling active citizenship. As Finnish teenagers consume English-speaking media and studies have shown that teaching media literacy in EFL enhances language learning, it should be an essential part of EFL teaching. Multiliteracy, a concept including media literacy, is an essential part of the current curriculum in Finland, and requires media literacy to be taught in EFL on all levels. The aim of this study is to find out to what extent this is reality, reporting how two policy makers involved in writing the national curriculum see the current state of media literacy in EFL teaching. In addition, the study sheds light on how student teachers and teacher trainers perceive the situation. The results indicate that both pre-service and in-service teacher training on the topic is needed and that further cooperation between policy makers and teacher trainers would be highly beneficial. While all respondents agreed on the substantial benefits of teaching media literacy, it is not systematically taught in the training schools covered in this study nor do student teachers feel they receive the necessary instruction to do so in their future careers. The biggest obstacle for including media literacy in English lessons seems to be the lack of sufficient resources, time being the most prominent one. Lack of training, heterogeneous student groups and stress over student competence were also mentioned. The sample size of this study was small, and further research is needed, especially regarding the thoughts of teachers working in the field.
  • Hiidenmaa, Pirjo (2018)