Browsing by Subject "monitaiteisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Alastalo, Marko (2011)
    Tämä kirjallinen työ perustuu opinnäytetyöni taiteelliseen osioon, aivomusiikkilaboratorioon, jonka esitykselliset ihmiskokeet järjestettiin Teatterikorkeakoulussa syksyllä 2009. Käsittelen tässä tekstissä Aivomusiikkilaboratorion interaktiota. Painopiste on yleisön interaktiokokemuksissa, joita on kartoitettu tutkimushaastattelujen avulla. Teoreettisena viitekehyksenä ovat peliä käsittelevät teoreettiset tekstit, joiden avulla pyrin hahmottamaan Aivomusiikkilaboratorion interaktiivisia prosesseja. Aivomusiikkilaboratorion katsoja-koehenkilöiden ruumiillisuuteen liittyvien interaktiokokemusten ymmärtämiseksi tukeudun myös Helena Erkkilän hahmotuksiin ruumiinkuvan käsitteestä, johon haen näkökulmaa kyborgiuden kautta. Lisäksi taustoitan taiteellista työtäni viittaamalla mm. John Cagen ja Alvin Lucierin teoksiin.
  • Westerlund, Heidi; Lehikoinen, Kai; Anttila, Eeva; Houni, Pia; Karttunen, Sari; Väkevä, Lauri; Furu, Patrick; Heimonen, Marja; Jansson, Satu-Mari; Juntunen, Marja-Leena; Kantonen, Lea; Laes, Tuulikki; Laitinen, Liisa; Laukkanen, Anu; Pässilä, Anne (2016)
    Kokos
    Tämä raportti käsittelee Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman The Arts as Public Service: Strategic Steps towards Equality (ArtsEqual) -tutkimushankkeen taustaa ja perusteita erityisesti kansainvälisestä näkökulmasta. Miksi ArtsEqual-hanketta tarvitaan Suomessa? Mitä perusteita on esitetty kansainvälisissä poliittisissa ja hallinnollisissa toimenpidesuosituksissa ja tutkimuskirjallisuudessa? Hankkeessa kysymme: Voisiko taiteen ymmärtää laajemmin julkisena palveluna, jossa tasa-arvo on lähtökohtana? Mitkä mekanismit luovat epätasa-arvoa taiteen ja taidekasvatuksen palveluissa? Millaisia taiteen ja taidekasvatuksen palveluja suomalaisen yhteiskunnan tulisi kehittää tasa-arvon, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi?
  • Karhinen-Ilo, Maija (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2016)
    Sibelius-Akatemian kansanmusiikkijulkaisuja
    Tässä taiteellisen tohtoritutkinnon kirjallisessa työssä tarkastellaan balladia historiallisena ja elävänä perinteenä monitaiteisen muusikon näkökulmasta. Balladilla tarkoitetaan keskiajan Euroopassa syntynyttä kertovan kansanlaulun lajia ja monitaiteisella muusikolla soittoa, laulua, tanssia sekä draamaa yhdistävää esiintyjää. Esikuvaksi nostetaan keskiajalla kiertäneet monitaitoiset muusikot, leikarit. Työ perustuu ajatukseen tutkivasta muusikosta, joka etsii tietoa, materiaaleja ja inspiraatiota historiallisista lähteistä ja käyttää niitä omassa taiteellisessa työssään. Aineisto pohjautuu erityisesti suomalaisiin balladilähteisiin, mutta mukana on myös kansainvälistä materiaalia. Tutkinnon pääpaino on taiteellisissa tutkintokonserteissa, joita tämä kirjallinen työ käsittelee sekä aineistona että tuloksina ja joiden prosesseja se reflektoi. Historiallista taustaa avataan esittelemällä lyhyesti balladeista ja leikareista saatua tietoa. Kirjallisessa työssä avataan sekä balladikulttuurin taustoja että leikarimuusikkojen roolia keskiajalla ja peilataan kansanmusiikissa yleistä monitaiteista muusikkoutta näiden ammattikuvaan. Tutkinnon keskeisimmät kysymykset liittyvät balladien esittämiseen. Viidessä tutkintokonsertissa balladien esittämistä lähestyttiin eri näkökulmista: perinnelähtöisesti ja uudistavasti, sooloesiintyjänä ja ryhmässä tanssien sekä draaman keinoja kokeillen. Konserttiesittelyssä kuvataan työskentelyn prosesseja ja esiin nousseita teemoja, joista omien balladien säveltäminen tutkinnon loppuvaiheessa nousee vahvasti esille. Loppupäätelmissä avataan balladien esittämiseen syntyneitä näkökulmia ja balladitanssin kokemuksellisuutta sekä arvioidaan balladin ja leikariuden asemaa nykykulttuurissa.
  • Kivimäki, Anne-Mari (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2018)
    EST-julkaisusarja
    Tämän taiteellisen tohtorintutkinnon tutkielman keskiössä on suistamolainen haitarinsoittaja, tarinankertoja Ilja Kotikallio (1894–1961). Kotikalliosta tehdyn henkilöhistorian sekä häneltä tallennettujen arkistotarinoiden kautta tuodaan esiin 1900-luvun alun Raja-Karjalassa sijainneen Suistamon pitäjän elämää ja erityisesti haitarinsoiton esiintymistä Suistamon alueella. Kotikallion henkilökuvan lisäksi käydään läpi tohtorintyön taiteelliset konsertit, Suistamo-sarjan konsertit, ja esitellään työn tulokset, asettaen ne laajempaan kontekstiin. Työn keskeisin käsite on Perinnelaboratorio, joka on syntynyt taiteellisen tutkimuksen aikana välineeksi yhdistää perinne ja taiteilijan uteliaisuus ja uudet haitaritrance-sävellykset. Perinnelaboratorion peruspilareina ovat venäläinen Notka-haitari, Ilja Kotikallio ja taiteellisten konserttien työryhmät, jotka saivat työn aikana nimen haitariporukat. Kenttämatkat ja konserttien valmistelut hioivat työryhmiä yhteen, ja taiteilijoiden keskuudessa syntyi työryhmään kuuluvuuden käsite: haitariporukoissa. Perinnelaboratorion yhdeksi merkittäväksi työtavaksi nousevat kenttämatkat, jotka vievät työtä kohti todellista Suistamoa ja joista jatketaan eteenpäin monitaiteisuuden avulla kohti kuviteltua Suistamoa. Kotikallion tarinat yhdistetään työn aikana musiikkiin, valokuviin, elokuvaan, sarjakuvaan, tanssiin ja teatteriin. Monitaiteisuuden kautta onnistutaan luomaan uusia työryhmiä ja niiden avulla kokonaisia taide-elämyksiä. Perinnelaboratorio luo uusia kuvia Karjalasta, ja mielikuvien näyteikkunoina toimivat Suistamo-sarjan konsertit, niiden visuaalisuus ja musiikki. Tutkielmassa sovelletaan erityisesti mikrohistoriaa, etnografiaa ja kuviteltuja kenttäretkiä tutkimusaineiston tarkasteluun ja arkistoaineiston kanssa työskentelyyn. Niiden avulla analysoidaan, kuinka taiteellista työtä on tehty dialogissa arkistoaineiston kanssa. Työ nostaa esiin Karjalan kaipuun, evakkouden, haitarin maineen pirunsoittimena, poikkeavan kansanmusiikin ja -tanssin esittämisen sekä vuoden 2015 aikana virinneet pakolaiskeskustelut, jotka peilautuivat työhön ja herättivät mielenkiintoisia keskusteluja työn aikana. Taiteellinen tutkimus avaa väylää Suistamon ymmärtämiselle ja sille, kuinka arkistotarinat ja -musiikki inspiroivat selvittämään karjalaista haitariperinnettä, karmuunin eli haitarin salaisuutta ja Ilja Kotikallion elämänvaiheita. Tutkielman yksi tärkeä tehtävä on karjalaisen haitarin nostaminen arkistoista kanteleen ja runolaulun rinnalle. Karjalainen haitarimusiikki on taiteellisen tutkimuksen myötä jatkunut, kehittynyt ja viety yleisön kuultavaksi viidessä tohtorintutkinnon konsertissa.
  • Pulkkinen, Outi ([O. Pulkkinen), 2014)
    Sibelius-Akatemian kansanmusiikkijulkaisuja
    Runolaulusta kokonaisvaltaiseen improvisointiin Outi Pulkkinen, 2014. Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia. MuTri-tohtorikoulu. Kansanmusiikin aineryhmä. Taiteellinen tohtorintutkinto. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkijulkaisuja 24. Tämä kirjallinen työ on osa Outi Pulkkisen taiteellista tohtorintutkintoa Sileän tilan laulu Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Kirjallisessa työssä avataan taiteellisen tutkinnon harjoitusmenetelmien kehittymistä ja harjoitusprosesseja, joiden kautta taiteellinen tutkimus tehtiin. Tutkimus keskittyi kokonaisvaltaisen improvisaation kehittämiseen ja suomalaiseen arkaaiseen musiikkiin, erityisesti runolauluun. Kokonaisvaltaisen sooloimprovisaatiomenetelmän kehitystyössä tutkimuksen kohteita olivat esiintyjäntietoisuus, itseohjaus, lihas-, kuulo- ja tunnemuisti, ilmaisullisten elementtien yhteys toisiinsa sekä esityksellisyys. Arkaaisen musiikin taiteellisen tutkimuksen tuloksia esitellään kolmessa artikkelissa. Ensimmäinen artikkeli käsittelee runonoppimismenetelmiä, toinen runolaulutarinoiden ja -sävelmien sekoittumista ja kolmas tietoisuuden tilan muutoksia arkaaisen musiikin esitystilanteessa. Tutkinnon taiteellisena tuloksena syntyi CD-levy ja 23 soolo- ja ryhmäesitystä, joiden yhteiskesto oli 38 tuntia. Kokonaisvaltaista monitaiteellista improvisaatiota oli 13 tuntia, runolaulua, jouhikonsoittoa ja improvisaatiota yhdistäviä konsertteja 24 tuntia. Tohtorintutkinnon lopputulema on taiteilija, joka kokee olevansa esiintyessään virheetön ja vapaa ilmaisemaan sen hetkistä olemustaan; muusikko, joka on laajentanut esityksellisen ilmaisunsa liikkeeseen ja puheeseen. Kirjallinen työ esittelee myös tekijän taiteilijuuden kehittymisen lapsuudesta tohtoriopintojen alkuun. Kirjallisen työn monimediaisessa versiossa on nähtävissä ja kuultavissa video- ja äänitallenteita taiteellisten osioiden esityksistä. Vapauden edellytyksenä on luopua yrittämisestä ja kuunnella itseä ja ympäristöä tässä hetkessä.
  • Lehikoinen, Kai; Pässilä, Anne; Martin, Mari; Pulkki, Maiju (2016)
    Kokos