Browsing by Subject "monopoli"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Haveri, Petteri (2008)
    Hydropower is one of the most important sources of electricity in Finland and in the Nordic countries. It is studied in this work how the water resources are allocated under perfect competition and in a monopoly. The question is considered from the viewpoints of a planner and a producer. A number of alternative models to model and plan the use of water resources are presented. The first chapters present shortly how the electricity is generated and consumed in Finland and in the Nordic countries. Furthermore it is given an overview on the transmission and distribution systems of electricity. The reader gets also an idea how a hydro power plant is operated. In the following chapters the planner's solution is presented and how the water resources get allocated under perfect competition and in monopoly. The planner's solution is studied with the help of two models. The first model is a simple two-period model and the second model a costs minimizing model. The solution under perfect competition is first analyzed with a two-period model and then with a more realistic multi-period model. In the chapter of monopoly the behaviour of private and public monopolies are analyzed with the help of two-period model. At the end a novel model is presented. With this model the opportunities to abuse market power are eliminated. Also the problems and justifications of wind fall taxation are considered from a juridical and an economic viewpoint. The following aspects of the different market structures are considered: price formation, market power, efficiency and welfare distribution. The theoretical results are compared with studies and analysis about the Nordic power markets.
  • Laasanen, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielman lähtökohtana on sen aineisto, Alkon vuoden 2014 televisiomainos ja -verkkovideokampanja. Kampanjassa on aistittavissa keskiluokkaisen habituksen ja tyylin läsnäolo. Kampanjan oletetun luokkasidonnaisuuden takia tutkielman teoreettiseksi viitekehykseksi on valittu sosiologi Pierre Bourdieun makuun perustuva yhteiskuntaluokkateoria. Tutkimus pyrkii selvittämään, minkälaisista osista kampanjan oletettu keskiluokkaisuus koostuu? Miksi monopolia on puolustettu keskiluokkaisen tyylin keinoin? Minkälaista hallintaa keskiluokkaisen habituksen avulla toteutetaan? Tutkielman metodi on sosiosemioottinen representaatioiden analyysi. Metodin avulla paikannetaan ja analysoidaan aineiston osien ja kokonaisuuksien kulttuurisia merkityksiä. Sosiosemiotiikka ymmärtää merkit ja merkityskokonaisuudet semioottisina resursseina, jotka saavat merkityksensä siitä sosiokulttuurisesta taustasta, jossa ne on tuotettu. Sosiosemioottisessa merkityksen tuotannossa tärkeässä osassa ovat ne kontekstit, joihin merkit liittyvät. Tutkimuksen työkaluina toimivat aineistoon liittyvät kontekstit: suomalainen uuden keskiluokan tutkimus, aineiston tuottajien kontekstointihaastattelut sekä yhteiskuntahistoriallinen alkoholipoliittinen narratiivi. Viimeksi mainittu narratiivi perustuu yhteiskuntahistorioitsija Hanna Kuusen esitykseen, jossa Suomen alkoholipolitiikan liberalisoitumista on ohjannut filosofi Michel Foucault’n teoretisoima liberaali hallintalogiikka. Tutkielman keskeiset tulokset liittyvät uuden keskiluokan habituksen ilmenemiseen aineistossa. Kampanjan tyyli koostuu lukuisista vapauden ja kontrollin osista, jolloin tyylin yhteisvaikutelma on ambivalentti. Tyyli on kommunikoitu epäsuorasti, ja sen funktio on vedota kampanjan kohderyhmään. Kampanjan argumentointi koostuu arvoista, jotka voi jakaa vapauden ja kontrollin kategorioihin. Vapautta ilmaisevat valinnanvapaus, palvelu, ekologisuus ja solidaarisuus. Kontrollia ilmaisevat sosiaalinen kontrolli, turvallisuus ja kontrolli maun avulla. Aineiston edustama vapaus on positiivista vapauutta erotuksena talousliberalismin negatiiviseen vapauteen. Kaikki aineiston kommunikoimat arvot liittyvät uuden keskiluokan habituksen vapaus-kontrolli-ulottuvuuteen. Maun avulla toteutettu kontrolli on tutkielman tärkein yksittäinen tulos. Se paljastaa aineistosta vaikuttamismekanismin, joka ei perustu rationaaliseen suoraan argumentaatioon. Tutkimuksen tärkein oivallus on teoreettinen. Bourdieun habituksen käsitteen ja Foucault’n identiteetin käsitteen välisen yhteyden osoittaminen tuottaa mielekkään tulkinnan aineistosta. Tutkielma osoittaa, että Alkon kampanja on rakennettu palvelemaan uuden keskiluokan habitusta. Alkon monopoliasema tarjoaa positiivista vapautta ja kulttuurisia resursseja uuden keskiluokan käyttöön. Kulttuuriset resurssit mahdollistavat pääomien kartuttamisen ja luokkaposition parantamisen. Habituksen palvelemisen lisäksi kampanja asettaa myös määritelmän oikeanlaisesta luokkaperformanssista – laadullinen suhde alkoholiin parantaa luokkapositiota, mutta määrällinen suhde heikentää sitä. Kampanjan kuvaama habitus ja sen määrittämä oikea luokkaperformanssi ovat Alkon kannalta ihanteellisia, koska ne ovat suopeita Alkon monopolia kohtaan.
  • Weckström, Kaj (2000)
    Tässä työssä tarkastellaan ympäristöveron asettamisen vaikutuksia eri markkinamuotoihin. Työ koostuu sisällöllisesti kolmesta luvusta, joissa kussakin käsitellään aina yhtä markkinamuotoa kerrallaan. Työn toisessa luvussa osoitetaan Spulberin (1985) mallia mukaillen, kuinka täydellisen kilpailun markkinoiden tapauksessa ympäristövero kannattaa asettaa Pigoun veron mukaiselle tasolle joko päästöverolla tai kaupattavien päästölupien järjestelmällä. Pigoun vero sisäistää yrityksen aiheuttamat ulkoisvaikutukset kokonaisuudessaan yrityksen kustannuksiin. Tällä tavoin yhteiskunnan hyvinvointi tulee optimoitua. Täydellisen kilpailun markkinoiden tulokset ympäristöveron asettamisen suhteen ovat taloustieteessä yleisesti hyväksyttyjä. Kolmannessa luvussa käsiteltävän monopolin tapauksessa optimaalisen ympäristöveron asettaminen ei ole aivan yhtä yksinkertaista kuin täydellisen kilpailun markkinoilla. Tämä johtuu monopolin aiheuttamista kahdesta haittavaikutuksesta; tuotannosta aiheutuvista päästöistä sekä tehottomuudesta täydellisen kilpailun tilanteeseen verrattuna. Näin ollen ympäristövero pienentää päästöjen määrää mikä nostaa hyvinvointia, mutta samalla se laskee jo ennestään liian pientä monopolin tuotantoa mikä vähentää hyvinvointia. Tästä johtuen ympäristöveron, joka on asetettu täydellisen kilpailun Pigoun veron tasolle, vaikutukset hyvinvointiin jäävät epäselviksi. Oatesin ja Strassmannin (1984) empiirisen tutkimuksen mukaan Pigoun veron aikaansaama hyvinvoinnin lisäys päästöjen vähenemisen muodossa on kuitenkin selvästi suurempi kuin sen aiheuttama hyvinvoinnin lasku tuotannon vähenemisestä johtuen. Luvussa kolme näytetään Baumolin ja Oatesin (1988) mallia mukaillen, että monopolille on mahdollista löytää optimaalinen second-best-vero joka on pienempi kuin Pigoun vero , mutta sen asettaminen on hankalaa ja kallista. Näin ollen Pigoun vero on myös monopolille paras vaihtoehto päästöjen rajoittamiseksi. Sitä seikkaa ei muuttanut myöskään Misiolekin (1988) mallin mukaisesti luvussa käsitelty rent seeking -kustannusten huomioiminen. Oligopolististen markkinoiden tapauksessa ympäristöveron asettaminen on kaikkein monimutkaisinta johtuen yritysten välisistä reaktioista. Luvussa neljä näytetään Carraron ja Soubeyranin (1996) mallin avulla, kuinka ympäristövero vaikuttaa yritysten kohtaamaan kysyntään ja niiden tarjontaan. Lisäksi nähdään, miten vero vaikuttaa yritysten reaktioihin toisiinsa nähden. Luvun oleellisimpana tuloksena voidaan pitää ympäristöveron mahdollisuuksia vähentää yritysten välisiä sopimuksia ja lisätä toimialan kilpailullisuutta.