Browsing by Subject "monopolit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Norhomaa, Samuli (2000)
    Tutkimuksessa selvitetään monopolistisen kilpailun teorian toimivuutta uuden talouden digitaalisen kaupan tutkimuksessa. Digitaalinen kaupalla käsitetään tutkimuksessa bitteihin perustuvan tuotteen, jolla ei ole fyysistä olomuoto, kauppaa sähköisten digitaaliverkkojen kautta. Periaatteessa kyse on tällöin tuotteista, joiden hinnoittelu ei voi perustua marginaalikustannuksiin, jotka digitaalituotteille määritelmällisesti ovat olemattomat. Hinnoittelu voi tällöin pohjata esimerkiksi kuluttajien preferensseihin, joitten tunnistaminen digitaalikaupassa on helppoa. Samalla mahdollisuudet tuotteiden personointiin eli tuotedifferentiointiin kasvavat, seurauksena on monopolistinen markkinatilanne markkina-alueella, joka käsittää koko maailman. Käytännössä tutkimuksessa tutkitaan sähköistä digitaalituotteiden kauppaa monopolistisena markkinana. Teoriaosuus käsittää kaksi monopolistisen kilpailun mallia (Salop-Perloff, 1985 ; Salop, 1975), joista saatuja tuloksia tuotedifferentiaation, hintadiskriminaation, informaation jaon ja markkinoilletulon suhteen sovelletaan digitaaliseen kaupankäyntiin. Tutkimuksessa osoitetaan, että digitaalinen kaupankäynti lisää mahdollisuuksia kuluttaja-arbitraasien hallintaan, tehokkaampaan kaupan transaktioiden personointiin, tuotedifferentiaatioon ja sitä kautta preferensseihin perustuvaan personoituun hinnoitteluun eli hintadiskriminaatioon. Nämä lisääntyneet mahdollisuudet luovat yrityksille mahdollisuuden ylläpitää monopolistista markkinatilannetta eli hinnoitella tuotteensa itsenäisesti, kilpailijoiden valinnoista välittämättä pitemmällä aikavälillä kuin perinteisillä markkinoilla. Seurauksena on samalla kuluttajan hyvinvoinnin ylijäämän siirtyminen yrityksille.
  • Pääkkönen, Jussi (1999)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan monopolistisesti kilpailullisen toimialan investoinnin volatiliteettia. Toimialan yritykset kohtaavat eksogeenisia shokkeja tuottavuus- ja kysyntäolosuhteissa. Kyseiset shokit aikaansaavat voittoaan maksimoivissa yrityksissä sopeutumisstrategioita investointisuunnitelmien muodossa sen mukaan, missä määrin kukin yritys olettaa havaitsemansa muutoksen ainoastaan itseään koskevaksi ja missä määrin koko toimialalle yhteiseksi kehitykseksi. Mikäli yritys tulkitsee havaitsemansa positiivisen shokin niin, että sen kannattavuus on paranemassa suhteessa kilpailijoihin, se pyrkii kasvamaan ja valtaamaan lisää markkinaosuutta. Tällöin on kuitenkin olemassa riski, että yritys tulee yli-investoineeksi, jolloin se on yliarvioinut oman todellisen kannattavuuden kehityksen ja samalla aliarvioinut koko toimialalle yhteisen muutoksen. Riski toimialan yli-investoinnista on tällöin todellinen. Tutkimus perustuu tältä osin teoriaan, jonka avulla on rakennettu mikrotaloudellisia perusteita uuskeynesiläiselle makrotalousteorialle. Keskeinen lähde, jolle tämä tutkimus rakentuu, on Nishimura (1992). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan myös monopolistisesti kilpailullista taloutta, jossa yritysten investointikäyttäytyminen on riippuvainen niiden keskuudessa vallitsevista tulevaisuudenodotuksista. Tutkimus rakentuu tältä osin eri mallille kuin toimialan investointia koskeva tarkastelu. Mikäli yritykset pessimismin vuoksi eivät investoi lainkaan nykyhetkellä, tulee tulevaisuuden tasapainotuotos olemaan matala alhaisen pääomakannan vuoksi. Mikäli yritykset optimismin vuoksi investoivat suhteellisen paljon nykyhetkellä, ja mikäli tuleva tasapainotuotos tulee olemaan korkea, on yritysten optimismi toteuttanut itsensä. Lisäksi mainitussa monopolistisesti kilpailullisessa taloudessa on olemassa moninkertaisen rationaalisten odotusten tasapainon mahdollisuus, kun tuotantotoiminnassa vallitsevat kasvavat skaalatuotot. Tutkimus rakentuu tältäkin osin teorialle, jonka avulla on rakennettu mikrotaloudellisia perusteita uuskeynesiläiselle makrotalousteorialle. Keskeinen lähde tutkimuksen tältä osalta on Kiyotaki (1988). Tässä tutkimuksessa todistetaan, että monopolistinen kilpailu toimialan rakenteellisella ominaisuutena saa aikaan riskin toimialan yli-investoinnista silloin, kun kyseisellä toimialalla vallitsee yritysten välinen epätäydellinen informaatio sekä kasvavat skaalatuotot, ja kun toimialan yritykset kohtaavat eksogeenisia shokkeja tuottavuus- ja kysyntäolosuhteissa. Lisäksi todistetaan, että toimialan sisäisen kilpailun voimistuminen kasvattaa toimialan investoinnin volatiliteettia, ja että toimialan investoinnin volatiliteettiongelma ei ole riippuvainen taloudellisten shokkien luonteesta. Analyysin laajennuksessa tarkastellaan myös eri skaalatuottojen ja vapaan markkinoilletulon vaikutusta toimialan investoinnin volatiliteettiin. Tutkimuksessa lisäksi todistetaan, että monopolistisesti kilpailullisessa taloudessa on olemassa moninkertaisen rationaalisten odotusten tasapainon mahdollisuus, kun taloutta kuvaavan mallin keskeisinä oletuksina ovat kasvavat skaalatuotot ja täysin joustava työvoiman tarjonta työvoiman määrän ylärajalle asti. Lisäksi oletetaan, että yritysten keskuudessa vallitsevat rationaaliset odotukset. Yritysten investointi sopeutuu aina kohti optimistista tai pessimististä tasapainoa.
  • Pankasalo, Markku (2007)
    Tutkimuksessa on tarkasteltu Suomen sähköverkkoliiketoiminnan luonnetta ja siihen kohdistettua sääntelyä yhteiskunnallisen tehokkuuden näkökulmasta. Ongelma on, että sähköverkkoliiketoiminta muodostaa luonnollisen monopolin, jolloin kilpailun tehokkuutta edistävä vaikutus ei toteudu. Tällöin voidaan oikeuttaa julkisen vallan toimet – julkinen omistus ja julkinen sääntely – yhteiskunnallisen tehokkuuden edistämiseksi. Tutkimus on rajattu koskemaan kotitaloussähkön paikallista siirtoliiketoimintaa. Tutkimuksen tavoitteena on ollut kuvailla Suomen sähköverkkomarkkinoiden rakennetta kotitalouskuluttajan näkökulmasta, sekä eritellä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat paikallisten sähköverkkomonopolien liiketoiminnan yhteiskunnalliseen tehokkuuteen. Yhteiskunnallinen tehokkuus käsittää neljä osa-aluetta: allokatiivinen tehokkuus, jota kuvaa hintataso, yritystoiminnan sisäinen tehokkuus, tekninen tehokkuus, sekä innovatiivinen tehokkuus. Kolme viimeksi mainittua on tässä tutkimuksessa operationalisoitu kustannustehokkuudeksi. Markkinoiden toimintaa on arvioitu siitä näkökulmasta, kuinka hyvät edellytykset yrityksillä on maksimoida edellä mainitut osa-alueet. Keskeisessä asemassa ovat olleet julkisen omistuksen ja julkisen sääntelyn vaikutukset yhteiskunnallisen tehokkuuden edistämiseen Tutkimus perustuu vahvasti taloustieteelliseen tehokkuustutkimukseen, keskeisenä lähtökohtana markkinoiden epäonnistuminen luonnollisen monopolin näkökulmasta. Tutkimusongelmaa on tarkasteltu agenttiteorian sekä epäsymmetrisen informaation ongelman muodostaman teoreettisen viitekehyksen kautta. Tutkimus on toteutettu tilastollisena analyysina, tärkeimpänä menetelmänä regressioanalyysi. Tutkimusongelman ratkaisemisessa on käytetty hypoteettis–deduktiivista menetelmää. Empiirisessä tutkimuksessa on keskitytty sähkön siirtohinnoittelun ja yritysten kustannustehokkuuden tarkasteluun, sekä valvovan viranomaisen harjoittaman sääntelyn analysointiin. Keskeinen aineisto koostuu jakeluverkkoyritysten rakennetta ja niiden liiketoiminnan luonnetta kuvaavista tunnusluvuista. Yhteiskunnalliseen tehokkuuteen keskeisesti vaikuttavaksi tekijäksi havaittiin yrityksen omistusmuoto (yksityinen osakeyhtiö, kunnallinen osakeyhtiö, kunnallinen liikelaitos, osuuskunta): yksityinen osakeyhtiö veloittaa sähkön siirrosta korkeinta hintaa, jolloin allokatiivinen tehokkuus heikkenee. Toinen yhteiskunnallista tehokkuutta määrittävä muuttuja, kustannustehokkuus, ei puolestaan ollut merkitsevässä yhteydessä mihinkään käytetyistä muuttujista, joten yksityinen osakeyhtiön ei havaittu parantavan yhteiskunnallista tehokkuuttaan tämän tekijän suhteen. Vastoin ennakko-odotuksia osuuskunta tuotti edullisimman hintatason ja näin ollen sekä parhaan allokatiivisen että yhteiskunnallisen tehokkuuden. Suomessa harjoitetulla julkisen sääntelyn menetelmällä todettiin olevan hyvät mahdollisuudet yhteiskunnallisen tehokkuuden edistämiseen. Empiirisesti kuitenkin havaittiin, että sääntelyn asettamia tuoton rajoituksia tulee tiukentaa, jotta allokatiivisen tehokkuudessa yritysmuotojen välillä havaittua hajontaa voidaan pienentää ja edistää kotitalouskuluttajan kannalta oikeudenmukaisempien paikallisten sähköverkkomarkkinoiden kehittymistä.
  • Ruotsalainen, Jussi (2003)
    Toimintolaskenta on kehitetty yritysten apuvälineeksi tuottamaan mahdollisimman tarkkaa kuvaa yrityksen toimintaan liittyvistä kustannuksista ja niiden määräytymisen periaatteista. Useita liiketoimintaprosesseja käsittävässä yrityksessä tuote- ja toimintokohtaisten kustannusten mittaaminen ja aiheuttamisperusteinen kohdentaminen on vaikeaa. Erityisesti kiinteiden kustannusten kohdentaminen eri kohteille ilman soveltuvia apuvälineitä on mahdotonta. Apuvälineenä tässä käytetään toimintolaskennaksi tai ABC:ksi kutsuttua suoritekohtaista kustannuslaskentaa. Toimintolaskenta mainitaan liiketaloustieteen ja laskentatoimen sovelluksena. Toimintolaskennan eli ABC:n perusajatus on kvantitatiivisen tiedon kerääminen ja analysoiminen erilaisista organisaatioista. Vaikka motivaatio kustannusten mittauksiin perustuu liiketaloustieteellisiin lähtökohtiin, on toimintolaskennan toteutus ekonometriaa eli empiiristä taloustiedettä. Tutkielmassa käsitellään yrityksen päätöksenteon teoriaa kustannusten ja yrityksen organisoinnin näkökulmasta, sekä erilaisten kustannusten vaikutusta yrityksen päätöksentekoon mikroteorian näkökulmasta. Toimintolaskentatiedon ottaminen mukaan mikroteoreettiseen tarkasteluun johtaa tilanteeseen, jossa perinteisten muuttuvien ja kiinteiden kustannusten rinnalle tulee toimintojen kulutuksesta aiheutuvat ABC-kustannukset. ABC-kustannusten käyttäytyminen poikkeaa kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista sikäli, että tuotannon vaatimusten ylittäessä ennalta määritellyt kiinteät toimintojen kapasiteettitasot, ABC-kustannukset kasvavat tuotannon vaatimusten mukaisesti. Tätä ennen kustannukset ovat kiinteitä. Tutkielmassa esitellään toimintolaskennan periaatteita, teoreettista sisältöä liiketaloustieteen perspektiivistä sekä empiiristä sisältöä kohdeyrityksen avulla. Kohdeyrityksenä tutkielmassa on Alko Oy. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin tiettyjä Alko Oy:n toimintoja ja analysoidaan niiden kustannuksia. Tutkielmassa on kartoitettu toimintolaskentatiedon soveltamiskohteita sekä käyty läpi toimintolaskentatiedon hankkimiseen liittyviä kysymyksiä, jotka koskevat tulosten analysointia ja tapoja yrityksen kustannusten kohdentamiseen. Suurimmat kysymykset liittyvät kustannuksia laskentakohteille kohdentavien ajureiden määrittelyyn. Merkittäviin toimintoihin tehdyt lukuisat ajurimuutokset eivät muuta aiemmin raportoituja toiminnallisia kustannuksia merkittävästi. Selkeät ja helposti hahmotettavat ajurit tuottavatkin hyvin todellisuutta kuvaavia tuloksia, kun toiminnot on määritelty järkevästi. Pyrkiminen tarkkuuden maksimointiin ei kustannusten valossa voi olla perusteltua. Yritystoiminnan kannalta paras apuväline ABC-laskennassa on kokonaisuuden ja vaikutussuhteiden ymmärrys, ei yksittäisen kustannustiedon oikeellisuus. Suurin ongelma kustannusten kohdentamisessa liittyy hallinnollisiin yleiskustannuksiin. Näiden ja laskentakohteiden välillä ei ole määriteltävissä kausaalisuuteen perustuvaa ajuria. Jos liian suuri osa kustannuksista jää kohdentamatta toimintojen kautta tuotteille, kärsii tulosten informaatioarvo. Toisaalta kaikkia yritysten kustannuksia ei voida resurssikulutuksen perusteella kohdentaa laskentakohteille.