Browsing by Subject "moraalinen paniikki"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Nurminen, Maiju (Helsingfors universitet, 2016)
    Pro gradu -tutkielmani koskee Coca-Cola Companyn monikielisen mainoksen Yhdysvalloissa saamaa vastaanottoa 2014, ja aineistona on Coca-Colan verkkosivuille mainosta koskevan uutisen alle lähetetyt 318 kommenttia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kieli-ideologioita kommenteissa tuotetaan, miten nämä kieli-ideologiat rakennetaan, ja liittyykö aineistosta tunnistettuihin kieli-ideologioihin moraalisen paniikin tunnuspiirteitä. Kieleen liittyvää moraalista paniikkia on tutkittu vain vähän, eikä sitä ole aiemmin yhdistetty kieli-ideologioiden tutkimukseen. Tutkimuksen relevanssia lisää se, että aineisto on tuotettu verkossa, jossa ideologioita voi nykyään viestiä lähes rajattomalle yleisölle nopeasti ja helposti. Tutkimuksen ensimmäisessä teorialuvussa esitellään Yhdysvaltain kielitilannetta huomioiden erityisesti maahanmuuton vaikutukset sekä maan kielipolitiikka. Toisessa osiossa perehdytään ideologian ja kieli-ideologian käsitteiden määrittelyyn Kathryn A. Woolardin yhteenvetojen mukaisesti, ja kolmas osio avaa moraalisen paniikin käsitettä ja tutkimusta niin sosiologiassa kuin kielitieteessä. Tämä osio nojaa vahvasti Stanley Cohenin määrittelemiin moraalisen paniikin tunnuspiirteisiin. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen analyysi, jonka ensimmäisessä vaiheessa aineistosta etsitään Woolardin esittelemiä ideologian tunnuspiirteitä: subjektiivisuus ja ideat, sosiaalisen aseman vahvistaminen, pyrkimys epäsymmetrisiin valtasuhteisiin sekä tiedon vääristäminen. Toisessa vaiheessa aineistosta etsitään Cohenin kuvaamia moraalisen paniikin tunnuspiirteitä: liioittelu ja vääristely, ennustaminen sekä symbolien käyttö. Tutkimuksen perusteella aineisto ilmentää sekä monikielistä että yksikielistä ideologiaa, mutta Woolardin ideologian tunnuspiirteet painottuvat näissä eri tavoin. Sekä monikielistä että yksikielistä ideologiaa on rakennettu nojaten subjektiivisiin lausuntoihin, mutta vain yksikielistä ideologiaa puolustavat kommentit sisälsivät tiedon vääristämistä. Yleisimmin molemmat kieli-ideologiat kuitenkin ilmensivät sosiaalisen ja valta-aseman kontrollia tai sen tavoittelua. Toisen osion tulokset osoittavat, että moraalisen paniikin tunnuspiirteitä ilmenee vain käytetyn aineiston yksikielistä ideologiaa edustaneissa kommenteissa. Koska aineisto on verrattain pieni, eivätkä tutkimusmenetelmät sisältäneet esimerkiksi tarkentavia haastatteluita, ei kummankaan vaiheen tuloksia voi yleistää. Tutkimus kuitenkin toimii hyvin keskustelun avaajana uudella tutkimusalueella ja tuottaa tietoa jatkotutkimusta varten.
  • Toivanen, Meri (Helsingfors universitet, 2015)
    Tämä tutkimus käsittelee kohua, joka alkoi sisäministeri Päivi Räsäsen Kansanlähetyspäivillä pitämästä puheesta heinäkuussa 2013. Tiedotusvälineet tarttuivat tapahtuman jälkeen virkkeeseen, jossa Räsänen pohti, onko Raamattu joskus asetettava lain edelle. Tutkimustehtäväni on selvittää, miten puhetta käsiteltiin suomalaisissa sanomalehdissä. Tutkin ensinnäkin sitä, ketkä puhetta kommentoivat ja miten keskustelu eteni. Toiseksi tarkastelen sitä, millaisia sisältöjä media tuotti Räsäsen puheesta. Aineistooni kuuluu neljätoista Suomessa ilmestyvää suomenkielistä sanomalehteä ja verkkouutispalvelua sekä Suomen Tietotoimisto. Analyysimenetelmäni on aineistolähtöinen laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimukseni kontekstia kuvaan esittelemällä tutkimuskirjallisuutta uskonnon asemasta 2010-luvun länsimaisissa yhteiskunnissa. Lisäksi valotan uskonnon suhdetta puoluepolitiikkaan ja mediaan. Tutkimusaineistossa Räsäsen ajatuksiin ottavat kantaa poliitikot, kirkon edustajat, kansalaiset ja media itse. Poliitikot tuomitsivat Räsäsen ajatuksen lain rikkomisesta lähes yksimielisesti ja vaativat Räsästä kantamaan vastuun puheistaan. Kirkon edustajat sanoutuivat irti Räsäsen puheesta kommentoimalla Räsäsen raamattunäkemystä, teologisia painotuksia, eettisiä kantoja ja asemaa suhteessa kirkkoon. Media raportoi puheesta seuranneista kirkosta eroamisista. Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittajan Seppo Simolan ja Räsäsen sananvaihto tiivisti kirkon liberaalin ja konservatiivisen siiven linjaerot. Kansan ääni kuului monipuolisimmin lehtien julkaisemissa mielipidekirjoituksissa. Median vaikutus kohussa näkyi karkeasti jaoteltuna kahdella tasolla: Puhetta ja siihen liittyviä teemoja kommentoitiin ensinnäkin suoraan lehtien pääkirjoituksissa ja muissa toimitusten mielipiteellisissä teksteissä. Toiseksi tiedotusvälineet määrittelivät koko tapausta koskeneen keskustelun kulun. Tarkastelin Päivi Räsäsen puheesta virinnyttä mediakeskustelua myös yhteiskuntatieteellisen moraalipaniikin käsitteen avulla. Moraalipaniikkien on määritelty sisältävän viisi kriteeriä, joilla yhteiskunta reagoi sitä kohtaavaan yhteiseen uhkaan. Nämä kriteerit – huoli, vihamielisyys, suhteettomuus, leimahtavuus ja yksimielisyys – olivat nähtävissä siinä, miten yhteiskunnan eri osapuolet suhtautuivat konservatiiviseen kristilliseen puheeseen. Julkinen keskustelu puheesta toi esiin uskonnon, politiikan ja median liikkeessä olevat valta-asetelmat. Aineistossani poliitikot määrittelivät uskonnon paikan, mutta lopullinen valta oli medialla, joka tarjosi julkisen tilan niin politiikalle kuin uskonnollekin. Moraalipaniikin piirteet osoittivat, että keskustelulle uskonnon paikasta on tarvetta suomalaisessa yhteiskunnassa. Kohussa oli piirteitä sekä sekulaarille että jälkisekulaarille yhteiskunnalle ominaisesta itseymmärryksestä. Tutkimus osoittaa, että samalla, kun yhteiskunta sanoutuu näennäisesti irti yhteisestä moraalista, se etsii suvaitsevaisuudesta itselleen yhteistä pyhää.
  • Työrinoja, Anna (Helsingin yliopisto, 2020)
    This master’s thesis looks at the representations of rape crime sentencing in the largest daily newspaper in Finland, Helsingin Sanomat, from 2005 to 2020. Inspired by the Nordic penal exceptionalism theory this thesis set out to examine the notion whether Finland has resisted the punitive turn when it comes to rape crime through the lense of news reporting of rape crime sentencing principles. Relevant theories in addition to Nordic penal exceptionalism are social constructionism, penal populism and moral panics. The data was collected using a mixed methods approach to content analysis. Pieces of news on rape crime sentences (n=103) were examined quantitatively to see how news reporting on rape crime has developed in Helsingin Sanomat over the past fifteen (15) years and what types of trends are present in the news reporting. The quantitative data also compares the image of rape crime created by Helsingin Sanomat to the reality of rape crime. In addition to news pieces the editorials or leading articles (n=16) and articles (n=55) were analyzed through an inductive qualitative content analysis where themes were allowed to emerge from the data. The qualitative data was separated in to four distinct categories: lenient sentencing and value discussions, statistics, immigrants as a threat and consent-based legislation and feminist discourse. The research results show that the news on rape crime do not reflect the reality of rape crime and that there are overrepresentations of unknown perpetrators and perpetrators with a foreign name. A quantitative analysis was not sufficient to understand the social discussions surrounding the sentence news reporting so the qualitative data was needed to point out penal populist trends in the media representations of rape crime sentencing and to analyze the construction of moral panics through overrepresenting immigrants as a threat to social order. The notion that Nordic media has resisted a punitive turn is thereby not accurate, at least when it comes to rape crime.
  • Eriksson, Mikael (Helsingin yliopisto, 2018)
    Så gott som alla kommer dagligen I kontakt med olika medier och en stor del av informationen vi får kommer rakt från dem. Fotbollshuliganism är ett fenomen som de flesta inte kommit i kontakt med men högst antagligen vet vad det handlar om. Syftet med denna avhandling är att undersöka hur de finländska medierna presenterar fenomenet för läsaren. Genom en omgång av tidigare forskning kommer avhandlingen att lyfta fram de ledande teorierna kring ämnet samt hurdan forskning som gjorts. Undersökningen empiriska material består av finländska mainstream tidningsartiklar som behandlar fotbollshuliganism. Materialet är taget från en bred tidsram (1990-2015) för att få en helhetsbild över hur diskussionen ändrats genom åren. Både kvällstidningar och dagstidningar har valts för att se ifall det finns någon tydligt skillnad med hur det skrivs om ämnet. Som teoretisk referensram fungerar Stanley Cohens populariserade Moralpanik-teori. Syftet är att se ifall de finländska medierna orsakat en moralpanik genom av att byggt upp fotbollshuliganerna som folkdjävlar. Genom en diskursanalys tematiserar jag mitt material för att se ifall fotbollshuliganism kan anses präglas av moralpanik, samt vilka förklaringsmodeller ges åt fenomenet av medierna. Genom en analys av materialet går det tydligt att urskilja två huvud diskurser som förekommer: klassperspektivet och samhällsperspektivet. Dessa kategorier är delade till flera underkategorier. Klassperspektivet lyfter fram hur medierna målar tydligt upp en bild av fotbollshuliganer som unga våldsamma män som beter sig våldsamt. Samhällsperspektivet handlar däremot om hur medierna romantiserar offret vilket förvärrar fotbollshuliganernas rykte. Samhällsperspektivet lyfter tydligt fram hur Den huvudsakliga resultaten hävdar till att fotbollshuliganism kan ses konstrueras och stödas av finländska medier, åtminstone till en viss mån. Samtidigt fyller fotbollshuliganism en stor del av kriterierna för moralpanik. Människor som inte har någon personlig erfarenhet får genom medierna en tydlig bild på fenomenet.
  • Kallström, Siru (Helsingin yliopisto, 2018)
    Teknologia ja yhteiskunnallinen kehitys ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Kun uudet teknologiat yleistyvät suuren yleisön keskuudessa, myös julkinen keskustelu, erityisesti uhkapuhe, niiden ympärillä kiihtyy. Teknologia, jonka ympärillä käytävään keskusteluun tässä tutkielmassa syvennytään, on älykäs robotti. Tutkielmassa selvitetään, miten teknologian ja yhteiskunnan kehityksen suhde rakentuu julkisessa keskustelussa, ja millä tavalla älykästä robotiikkaa käsitellään maailman suurimmissa englanninkielisissä uutismedioissa. Tutkimuksen tavoite on kehittää teknopaniikin monitahoista käsitettä. Keskeisimmät teoreettiset kokonaisuudet ovat teknologinen determinismi sekä teknologinen moraalinen paniikki, teknopaniikki. Läpi tutkielman käsitellään myös erilaisia nykypäivän median toimintalogiikoita, sillä medialla on suuri rooli teknopaniikin rakentajana ja mahdollistajana. Tutkimuksen aineisto koostuu 25:stä pitkästä, robotiikkaa käsittelevästä artikkelista, jotka ovat ilmestyneet maailman luetuimmissa, englanninkielisissä digiuutismedioissa vuonna 2017. Menetelmä on laadullinen sisällönanalyysi, joka saa myös joitain määrällisiä piirteitä. Artikkeleja analysoitiin teoriasidonnaisesti. Teknopaniikin synnyn ehdoksi asetettiin, että paniikin kohteena olevalla teknologialla tai ilmiöllä on oltava omaa toimijuutta. Analyysin aluksi aineistosta tunnistetiin kolme erilaista toimijaa: elinkeinoelämän, politiikan, ja teknologian itsensä toimijat. Tarkempaa ymmärrystä robotiikkakeskustelusta haettiin erottelemalla aineistosta yleisimpiä teemoja, aiheita ja puhetapoja. Näiden löydösten pohjalta määriteltiin kolme paniikkityyppiä, joiden avulla aiemman tutkimuksen havaintoja pyrittiin täydentämään. Ensimmäinen ja aineiston yleisin paniikkityyppi, työelämäpaniikki, välittyy pääosin työn automatisaatiota käsittelevistä artikkeleista. Työelämäpaniikissa korostuvat median ja yleisön reaktion sekä todellisen uhkan välinen epäsuhta, psykologian tutkimuksesta tuttu optimismiharha, sekä asiantuntijan epäkiitollinen asema kiihtyneessä keskustelussa. Toisen paniikkityypin, tulevaisuuden liikenne -paniikin, piirteitä on havaittavissa erityisesti autonomisista kulkuneuvoista kertovissa artikkeleissa. Tulevaisuuden liikenne -paniikin yhteydessä korostuvat huolet robotin itsenäisyydestä, omistajuudesta sekä eettisistä kysymyksistä, jotka liittyvät ihmisen ja itsetietoisen robotin väliseen suhteeseen. Viimein paniikkityyppi on maailmansotapaniikki, joka koettelee yleisön perusturvallisuuden tunnetta. Sille on ominaista esimerkiksi populaarikulttuurin tuotteiden käyttäminen osana kuvitusta sekä kerrontaa. Teoriapohja ja analyysin tulokset tukevat väitettä, että teknopaniikit toistuvat samantyyppisinä vuosikymmenestä toiseen. Esimerkiksi käsitys teknologian väistämättömyydestä, hätäiset sääntelyliikkeet sekä lyhyen ja pitkän aikavälin keskustelujen sekoittuminen ovat olleet läsnä teknopaniikeissa kautta aikojen. Teknopaniikin ilmiöstä tehtiin myös huomioita, jotka voivat auttaa ymmärtämään paremmin teknologioiden aiheuttamaa yhteiskunnallista liikehdintää tulevaisuudessa. Uutta robotiikkaan liittyvässä keskustelussa on esimerkiksi optimismiharhan haaste, populaarikulttuurin vaikutus mielikuviin ja kerrontaan, teknologian inhimillistäminen, sekä robotin toimijuuteen liittyvät kysymykset. Johtopäätösten viimeisessä osassa peräänkuulutetaan rakentavaa teknologiakeskustelua, jossa alan asiantuntijat sekä hyvin informoidut kansalaiset saavat äänensä kuuluviin.
  • Hassinen, Taneli (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tarkastelen maisterintutkielmassani emootioita vuoden 2010 tuhkapilvikriisin journalismissa. Islannissa purkautunut tulivuori syöksi tuhkapilven, joka levittäytyi laajalti Euroopan ylle ja pysäytti suurimman osan lentoliikenteestä. Aineistona on Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien aihetta käsittelevä materiaali 16.4.–30.9.2010. Jakson ensimmäiset kaksi viikkoa olivat kriisin intensiivisin jakso, mikä näkyi myös tarjolla olevan aineiston runsautena. Tuhkapilvikriisissä keskeiset toimijat olivat lentoyhtiöt edunvalvontaorganisaatioineen, ilmailu- ja kuluttajaviranomaiset sekä matkustajat. Ilmailuviranomaiset olivat keskeisiä tehtäessä päätöksiä ilmatilan ja lentokenttien sulkemisista ja avaamisista. Kuluttajaviranomaiset valvoivat matkustajien oikeuksia huolenpitoon ja korvauksiin poikkeustilanteessa. Medialla oli kriisin toimijoiden keskinäisten jännitteiden käsittelyssä keskeinen rooli. Tutkielmani teoriakehyksenä on medioidun todellisuuden rakentumisen teoria, joka nousee sosiaalisen konstruktivismin perinteestä. Aiheesta on saatavilla kirjallisuutta, kuten Nick Couldryn ja Andreas Heppin joulukuussa 2016 ilmestynyt teos The Mediated Construction of Reality, joka kokoaa aiempaa tutkimustietoa kattavasti. Lisäksi hyödynnän kollektiivisen emootion ja moraalipaniikin sekä kuviteltujen yhteisöjen käsitteitä sosiaalisesti jaetun todellisuuden ymmärtämiseksi syvällisemmin. Median rooli jaetun todellisuuden rakentumisessa luo keskeisen dynamiikan ajan ja paikan kokemukselle yksilötasolla. Mediateknologia mahdollistaa sisältöjen nopean jakamisen, mikä edesauttaa kuviteltujen yhteisöjen muodostumista toisistaan etäällä olevien ja toisiaan tuntemattomien ihmisten kesken. Kollektiivisista emootioista syntynyt teoreettinen ja empiirinen tutkimustieto perustelee sen, että sosiaalisesti jaetut emootiot toimivat sidoksina yksilöiden välillä. Aineiston analysoinnin olen toteuttanut kehysanalyysin metodeilla. Media-aineiston alustavan tarkastelun perusteella päädyin tutkimaan kummankin median aineistoa neljällä kehyksellä: operatiivinen kehys, matkustajakehys, lentoturvallisuuskehys ja talouden kehys. Näiden avulla pystyin tunnistamaan eri genreistä tulevien medioiden tapaa painottaa sisältöjä. Erityinen tarkastelukulma oli emotionaalisuuden esiintyminen eri kehysten aineistoissa. Tutkielmassa ilmeni, että käytetyt kehykset ovat osin sisäkkäisiä ja niiden välillä vallitsee myös keskinäistä riippuvuutta. Johtopäätöksenäni esitän, että aineistojen lähteinä olleet mediat painottavat kehyksiä eri tavoin. Helsingin Sanomissa kehykset ovat suurimmalta osin tasapainossa. Lehti korostaa tapahtumien kronologista etenemistä sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ilta-Sanomien aineistossa puolestaan korostuu lentoturvallisuuskehys. Lehdessä käytetty retoriikka, tilankäyttö ja grafiikka viittaavat siihen, että kehyksen korostamisen perusteena ovat siihen liittyvät voimakkaat emootiot, kuten lento- ja kuolemanpelko. Toisaalta analyysi osoittaa, että Ilta-Sanomilla olisi ollut mahdollista rakentaa vielä voimakkaampaa moraalipaniikkia korostamalla lentoturvallisuuspäätösten riskiulottuvuutta. Molempien medioiden kolumnit ottivat analyyttisesti kantaa poikkeuksellisen luonnonilmiön ja lentoliikenteen pysähtymisen vaikutuksiin yhteiskuntaan sekä instituutioiden ja yksilöiden vastuuseen.