Browsing by Subject "motiivit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-16 of 16
  • Alanampa, Terttu (2008)
    Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia syitä aikuisopiskelijalla on osallistua koulutukseen, mitkä syyt lisäsivät koulutukseen hakeutumista, tapahtuuko aikuisopiskelijassa henkistä kasvua opiskeluaikana ja miten he kokevat tämän kasvun ihmisenä olossaan ja työssään. Tutkimuskohteena oli Snellman-korkeakoulun Henkisen kasvun seminaarin oppilaat. Tutkimus tehtiin haastattelemalla kuuttatoista opiskelijaa, joista aineistoon valittiin neljä haastattelua, koska heiltä saatiin tarvittavat tiedot tutkielman toteuttamiseen. Haastattelussa hyödynnettiin kahta eri haastattelutekniikkaa, strukturoitua haastattelua ja astetta vapaampaa, keskustelunomaisuutta lähenevää puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Teemoittelun ja kategorioiden muodostamisessa hyödynnettiin ATLAS/ti –ohjelmaa. Tutkielma on kaksiosainen. Ensin perehdytään opiskelun aloittamisen syihin ja toiseksi aikuisopiskelijassa tapahtuviin muutoksiin opiskeluaikana. Opiskelun aloittamisen syihin kuuluivat aiemman opiskelun motivoimat aikuisopiskelun syyt, nykyinen työ aikuisopiskelun aloittamisen syynä ja itsensä kehittämisen tarve. Henkistä kasvua etsittiin opiskelun aikana opiskelussa, työssä ja ihmisenä olossa tapahtuvista muutoksista. Analyysissä, aineiston käsitteellistämisessä ydinkategorioiksi nousivat sisäinen kehitys, luovat voimavarat, työn edistyminen ja sosiaalinen kanssakäyminen. Tutkimustulokset osoittavat, että aiempi opiskelu ei motivoinut aloittamaan opiskelua, vaan aiemman opiskelun puutteet olivat olleet opiskelun aloittamisen syynä. Työssä kehittymisen kannustimeksi nousi sisäinen, ei ulkoinen kehittyminen. Itsensä kehittämisen tarpeen motiiveiksi tulivat sisäisten voimavarojen löytäminen. Opiskelu kehitti aikuisopiskelijoita. Opiskelu eteni, sisäiset voimavarat kehittyivät, luovien voimavarojen käyttö työssä lisääntyi. Kokonaispersoonallisuuden kehittyminen, maailmankuvan avartuminen ja rikastuminen havaittiin haastateltavissa. Yksi päällimmäisistä havainnoista aineistossani oli henkisen kehityksen tärkeys ihmisenä olossa ja työn edistymisessä. Tärkeää oli tutkia, tapahtuuko aikuisopiskelijassa henkistä kehitystä, koska yhteiskunnan ja työelämän muutokset edellyttävät työtekijöiltä jatkuvaa kehittymistä, uusia ominaisuuksia, mikä vaatii yksilöltä muuntumista yhteiskunnan ja yhteisön kehityksen mukana.
  • Tala, Kirsti (2005)
    Tässä tutkimuksessa on haastateltu seitsemää vapaaehtoistyöntekijää, jotka kaikki ovat olleet saman, kunnallisen organisaation järjestämän vapaaehtoistoiminnan vapaaehtoisia. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää vapaaehtoistyön merkitystä heidän elämänsä sisältönä. Tutkimuksen näkökulmana on vapaaehtoistyöntekijöiden näkemys toiminnastaan. Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluna. Haastattelussa vapaaehtoisilta kysyttiin heidän elämäntilannettaan, sitä miksi he olivat hakeutuneet vapaaehtoistoimintaan, millaiseen toimintaan he osallistuvat, ja mitä toiminta heille merkitsee. Lisäksi kysyttiin toiminnan kehittämisideoita. Tutkimustulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimustietoa siitä, että motiivit hakeutua vapaaehtoistoimintaan ovat vaihtelevia ja yksilöllisiä ja omaan elämäntilanteeseen liittyviä. Motiiveille on yhteistä yksilöllinen altruismi ja toiminnan vastavuoroisuuden korostuminen. Kaikki tutkimuksen haastateltavat olivat hakeutuneet vapaaehtoistoimintaan elämäntilanteen muutoksen yhteydessä. Haastateltavat olivat keski-ikäisiä naisia, mikä vahvistaa aikaisempaa tutkimustietoa vapaaehtoistyöntekijöiden sukupuolesta ja ikäjakaumasta. Suurin osa haastatelluista ei ollut enää työelämässä mukana. Vapaaehtoistoimintaan he olivat tulleet mukaan jäätyään työelämästä pois eläkkeelle jäämisen tai työttömyyden vuoksi. Työelämästä poisjäänti oli jättänyt heidän elämäänsä tyhjää aikaa, johon pyrittiin löytämään mielekästä sisältöä vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoistyön merkitystä haastateltavien elämässä korosti se, että siihen käytetään melko paljon aikaa elämässä, toiminta koetaan mielekkäänä, ja siihen on hakeuduttu elämänmuutoksen yhteydessä. Kysyttäessä ideoita toiminnan kehittämiseen vapaaehtoiset toivoivat, että vapaaehtoistoiminnan organisointia voitaisiin kehittää yhtenäisemmäksi, jolloin avun tarjonta ja kysyntä kohtaisivat paremmin.
  • Backman, Nanny Johanna Elisabet (Helsingfors universitet, 2013)
    Målet med denna pro gradu – avhandling var att utreda hur internet används i syftet att hjälpa andra. Fokus låg vid att jämföra traditionella och virtuella volontärers motiv och värdegrund. Volontärernas värdegrund kartlades med hjälp av Shalom Schwartz (2001) mätmetod 'Portrait Values Questionnaire', medan volontärernas motiv till frivilligt arbete mättes med metoden 'Volunteer Function Inventory' som Gil Clary m.fl. (1998) utvecklat. Den jämförande studien visade, att volontärerna som gör virtuellt frivilligt arbete hade en mera individualistisk värdegrund, samtidigt som volontärer via det virtuella frivilliga arbetet kan få offentlig synlighet och en möjlighet att framstå som kunnig, vilket är ett speciellt särdrag för hjälpande i virtuella kontexter. Syftet var vidare att genom en kvalitativ fråga, försöka förstå varför volontären valt den virtuella arenan. Volontärerna uppskattade den virtuella arenan som form av frivilligt arbete bl.a. pga. dess autonoma natur. Via internet kan volontärerna oberoende av plats och tid vara i kontakt med hjälpbehövande personer. För övrigt är kommunikation på nätet i större utsträckning anonymt, kroppslöst och volontärerna har därmed en bättre möjlighet till kontroll. I praktiken och i ljuset av resultaten, kan organisationer ha nytta av att poängtera möjlighet till en ny autonom form av hjälpande, för att öka intresset och motivera volontärer med i frivilligt arbete på nätet.
  • Ollila, Paula (2008)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen kylmän sodan jälkeistä turvallisuuspolitiikkaa Venäjä-motiivista käsin. Keskeisenä mielenkiinnon kohteena on se, miten Venäjä kytkeytyy Suomen liittoutumattomuuden, alueellisen puolustuksen ja yleisen asevelvollisuuden varaan rakentuvassa turvallisuuspoliittisessa linjassa pitäytymiseen. Aihetta lähestytään psykologisesta näkökulmasta mielikuvatutkimuksellista lähestymistapaa soveltaen. Tutkimus sijoittuu kognitiivisen psykologian, sosiaalipsykologian ja kansainvälisten suhteiden rajapinnoille. Työn teoreettinen viitekehys on rakennettu kahta mielikuvien tutkimusperinnettä yhdistämällä. Sen pohjana toimii sosiaalipsykologi Serge Moscovicin ja hänen kollegoidensa sosiaalisten representaatioiden teorian tulkinta, johon integroidaan kansainvälisten suhteiden tutkimuksesta nousevan kognitiivisen mielikuvateorian keskeisiä oivalluksia, lähinnä Richard K. Herrmanniin ja hänen tutkimusryhmäänsä tukeutuen. Näiden teorioiden pohjalta Venäjä-kuvaa lähestytään poliittisen eliitin jakamana, kolmesta keskeisestä ulottuvuudesta koostuvana, mielikuvana. Venäjän turvallisuuspoliittista merkitystä selvitetään työssä kartoittamalla Venäjä-kuvan sisältöä, ilmenemismuotoja ja turvallisuuspolitiikkaa motivoivaa roolia. Tutkimuksen aineisto koostuu neljästä 1990- ja 2000-luvun aikana julkaistusta turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta, niitä täydentävistä puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnoista ja mietinnöistä sekä valikoidusta joukosta aiheesta käytyjä eduskuntakeskusteluja. Tutkimusmetodeina käytetään rinnakkain teoriasidonnaista sisällönanalyysia sekä diskurssianalyysiä. Tutkimuksessa Venäjä-kuvan havaittiin olevan jakautunut toisaalta itseä varten luoduksi, päätöksentekoa tukevaksi mielikuvaksi ja toisaalta ulospäin, Venäjälle ja muulle maailmalle tarjotuksi mielikuvaksi. Tämän mielikuvassa ilmenneen kaksitasoisuuden pohjalta tutkimuksessa päädyttiin esittämään Venäjä-kuvan dualistinen malli, jonka avulla kuvataan sitä, miten retorisesti tuotettava vaikutelma ja sen taustalla olevat todelliset käsitykset ovat eriytyneet toisistaan. Poliittisen eliitin omaamaan Venäjä-kuvaan sisältyy tutkimuksen perusteella sekä uhkan – myös sotilaallisen – että mahdollisuuden elementtejä. Venäjä on nähty kulttuurista murrosta läpikäyvänä sotilaallisena suurvaltana, joka voi mahdollisesti tulevaisuudessa kohdistaa sotilaallisia tai poliittisia intressejä myös Suomeen. Virallisessa kielenkäytössä tämä mielikuva näyttäytyy piilevänä; Venäjää koskevien lausuntojen asettelussa on noudatettu tarkasti linjaa, jonka mukaisesti suhteiden kannalta kielteisiä seikkoja ei tuoda suoraan esiin. Kyseinen menettely on tutkimuksessa ymmärretty Robert Jerviksen esittämän teorian mukaisesti tavoitteelliseksi – Suomen ennakoivaan suojelemiseen tähtääväksi – toiminnaksi, jossa diplomatian keinoja hyväksi käyttäen saavutetaan suuri hyöty varsin pienillä kustannuksilla. Venäjä-kuva näyttää kokonaisuutena olevan tiiviisti sidoksissa Suomen keskeisiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin.
  • Reittola, Hilma (Helsingin yliopisto, 2020)
    Pro gradussani tarkastelen kodittomuuden teeman rakentumista Tanja Pohjolan Lintu pieni -romaanissa (2014). Lintu pienessä kuvataan Doran elämää vangittuna lapsuudenkodissa Viipurissa jatkosodan aikana vuonna 1944 sekä vuonna 1953 Helsingissä, jossa aikuistunut Dora elää nimensä Doroteaksi muuttaneena ja yrittää unohtaa menneisyytensä. Temaattisessa luennassani erittelen teoksen piirteitä, jotka rakentavat kodittomuuden teemaa sekä sitä tukevia sivuteemoja, vankeutta, kaltoinkohtelua ja kuolemaa. Analysoin teemojen ilmenemistä romaanin motiiveissa, mise en abyme -rakenteessa ja intertekstuaalisissa viittauksissa. Koska kodittomuus on merkityksellisen paikan eli kodin puutetta, hyödynnän myös paikkasuhteisiin liittyvää käsitteistöä luodatessani kodittomuutta ilmiönä. Lisäksi käytän psykoanalyysista ja traumafiktion tutkimuksesta peräisin olevaa trauman käsitettä apuvälineenä päähenkilön kodittomuuden tarkastelussa. Pohjola rakentaa Lintu pienen kodittomuuden teemaa päähenkilön suhteissa koteihin. Väkivallan ja vankeuden kokemukset sekä kuoleman asettuminen kotiin muuttavat kodin luonteen ja aiheuttavat kodittomuuden trauman. Kotiin ja kotikaupunkiin heijastuvat topofobiset tunteet ovat osa teoksen vierauden kuvausta. Doran olemassaoloa määrittää eksistentiaalinen kodittomuus. Kodista tulee kaivattu, tavoittamaton paikka, johon kohdistuu nostalgista kaipuuta ja utooppista haaveilua. Paikkasuhteiden lisäksi teemat rakentuvat romaanin kuvallisuudessa, rakenteessa ja tekstienvälisissä yhteyksissä. Kuoleman teema ilmenee erityisesti marttyyri- ja tulisymboliikassa sekä lintusymboliikassa, esimerkiksi Feeniks-myytissä ja sielulinnuissa. Kaltoinkohtelun teemaa avaavat lapsiin vertautuvat hauraat pikkulinnut ja vankeuden teemaa häkkilintumotiivi. Romaanin tapahtumia ennakoivan mise en abymen haarautuvat versiot myös heijastavat romaanin kokonaisuutta peilaamalla vankeuden ja turvattomuuden tuntoja. Mise en abymeen yhdistyvät alluusiot Vammelvuon ”Lintu pieni”-runoon ja Attarin Lintujen matka -runoelmaan. Ne tukevat romaanin kuoleman teemaa kuvaamalla rajan ylittämistä, pienen linnun tai lintuparven matkaa tuonpuoleiseen. Topeliuksen satunäytelmän, Lintu sinisen, vangittu prinsessa vertautuu kotiinsa vangittuihin pikkutyttöihin, siniseksi linnuksi taiotun prinssin kohtalolla taas on yhtymäkohtia Lintu pienen sisätarinan kuolevaan lintumieheen. Kaltoinkohtelun teemaan viittaavat subteksteissä esiintyvät pahat äidit. Lintu sinisen ilkeän äitipuolen hahmo vertautuu romaanin lapsensa vangitsevaan äitiin. Alluusio Euripideen Medeiaan ennakoi romaanin kuoleman teemaa, lapsen kuolemaa äidin toiminnan seurauksena. Medeia-subteksti myös yhdistää Lintu pienen antiikin kohtalotragedioihin ja viittaa traumaattisten tapahtumien väistämättömään toistumiseen romaanissa.
  • Pihlamaa, Sinikka (Helsingin yliopisto, 2020)
    Pro gradu -tutkielmani kohdeteoksena on Joel Haahtelan romaani Katoamispiste (2010). Tutkin, miten muistot, muistaminen ja ajan kokeminen asettuvat merkittäväksi osaksi teosta. Työssäni hyödynnän fenomenologista lähestymistapaa. Fenomenologia tähdentää välittömän havainnon merkitystä tiedon lähteenä. Fenomenologi Edward S. Casey analysoi teoksessaan Remembering. A Phenomenological Study muistamisen prosessia: ensivaikutelmia, tarkoituksellista muistamista, muistojen mielessä pitämistä, muistin tukemista, muistelemista, tunnistamista, muistuttamista ja muistojen mielessä säilyttämistä, kehon ja paikan muistia. Katoamispisteessä painottuvat traumaattinen ja tarkoituksellinen muisti, sillä romaanin henkilöt etsivät kadonneita läheisiään. Minäkertoja selvittää kirjailija-kollegansa Raija Siekkisen vaiheiden syitä. Caseyn erittelemästä prosessista romaanissa painottuu tarkoituksellinen muistaminen: tietojen penkominen. Toinen tärkeä muistamisen laji on tunnistaminen. Motiivit, kuten esineet ja dokumentit, kirjeet ja muistilaput sekä toisten kokemukset tuovat kertojan mieleen kohtauksia hänen omasta elämästään. Tarkastelen ajan kokemista Haahtelan romaanissa tutkimalla muistamisen vaiheita, tiloja ja esineitä, toistuvia motiiveja. Ne limittyvät keskenään; henkilöt liikkuvat tiloissa eri aikoihin ja herättävät toisissaan muistoja ja kokemuksia. Romaanissa ilmenee paikkoja, taideteoksia ja esineitä, joiden läheisyydessä muistot heräävät. Motiivien tarkasteluun saan tukea fenomenologi Gaston Bachelardin tutkielmasta Tilan poetiikka. Hän tutkii kuvan hetkellistä esiintuloa. Haahtelan teoksissa toistuvat pohtiva kertojatyyppi ja etsimisen tematiikka. Päähenkilö lähtee etsimään kadonnutta tai kaivattua henkilöä. Päähenkilö on eksistentialistisessa kriisissä. Hänen suhteensa puolisoon on katkennut tai epävarma; usein joku perheenjäsen on kadonnut tai jäänyt tuntemattomaksi. Etsimisen kohde ei yleensä löydy, mutta päähenkilö muuttuu. Matkan aikana hän järjestelee muistojaan, hahmottaa menneisyytensä ja nykyisyytensä uudelleen. Haahtelan romaani on kunnianosoitus Raija Siekkiselle, novellistille. Kertoja kiertää tämän jalanjäljissä. Haahtela uusintaa Siekkisen Saari-romaanin kerrontamenetelmiä, paikka- ja esinemotiiveja. Siekkisen fiktio, hänen elämäänsä liittyvät faktat ja romaanin todellisuus sulautuvat yhteen. Romaani kuvaa myös omaa syntyprosessiaan, tietojen keräämistä ja matkaa tapahtumapaikoille. Siekkisen persoona ja elämä tulevat osaksi romaania. Katoamispiste on monitulkintainen. Henkilöhahmot liukuvat samaan todellisuuteen; ääriviivat heidän välillään liukenevat. Henkilöitä yhdistävät samankaltaiset trauma ja sivullisuuden kokemukset. Katoamispisteessä toistuu samanlainen kehämäisyys kuin Saaressa. Romaanin nimi Katoamispiste konkretisoituu romaanin lopussa, mutta näkyy myös variaatioina tarinassa: avioerossa, potilaiden kertomuksissa, veneen irrotessa rannasta, naisen vilahtaessa kadulla, kohtaamattomuudessa. Haahtelan tuotannon toistuva teema, minäkertojan ajautuminen eksistentiaaliseen kriisiin ja kehitys autenttisemmaksi yksilöksi toteutuu tässäkin romaanissa. Kertoja luo käsityksen Siekkisen elämänvaiheista ja omasta ajautumisestaan kriisiin. Hän tuntee itsensä entistä paremmin. Identiteetti on luotava aina uudelleen.
  • Juusti, Saara (Helsingfors universitet, 2017)
    Pro gradu -tutkielma käsittelee barcelonalaisen kielikoulun Institut Nordicin opiskelijoiden oppimismotivaatiota. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mikä motivoi monikielisiä aikuisopiskelijoita opiskelemaan ruotsia, suomea, norjaa, tanskaa sekä islantia Espanjassa. Tutkielmassa tarkastellaan aikuisopiskelijoiden suhtautumista kohdekieleen, sen oppimiseen ja kieliyhteisöön. Tutkielmassa tarkastellaan myös, mitkä motiivit ovat yhteydessä kielen opiskelun aloittamiseen ja mitkä käsitykset aikuisopiskelijoilla on itsestään kielen oppijoina. Lisäksi analysoidaan sekä formaalia että informaalia, luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista ja oppimisympäristöä Barcelonassa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu sekä kolmannen kielen oppimisen teoriaan että aikaisempiin motivaatiotutkimuksiin koskien etenkin aikuisopiskelijoiden kielenoppimista ja motiiveja jatkokouluttautua. Erityisesti hyödynnetään Zoltán Dörnyein L2-malleja, sillä kolmannen kielen oppimisen teoria pohjautuu osittain toisen kielen oppimisen teoriaan. Kolmannen kielen oppimisen teorian pohjalta tutkielma käsittelee lisäksi monikielisyyden vaikutusta uuden kielen oppimiseen. Tutkimusotoksen muodostavat Institut Nordicin opiskelijat, jotka opiskelevat kielikoulussa joko suomea, ruotsia, norjaa, tanskaa tai islantia. Tutkielman aineisto on kerätty kevätkaudella 2015–2016. Kyselyaineisto analysoitiin ja tulkittiin pääsääntöisesti kvalitatiivisen menetelmin. Tutkimustulokset perustuvat kyselylomakkeeseen, johon vastasi yhteensä 79 opiskelijaa. Tulokset osoittavat, että opiskelijoiden kiinnostus uuteen kieleen ja kohdemaihin oli monipuolista. Opiskelijat kokivat kielenopiskelun mielekkääksi, joskin ajoittain vaikeaksi. Pohjoismaiset työmarkkinat kiinnostivat useaa aikuisopiskelijaa. Kielen opiskelun uskotaan parantavan mahdollisuuksia työelämässä ja kielen osaaminen nähdään väylänä nopeampaan integroitumiseen kohdemaahan muuttaessa. Useat opiskelivat uutta kieltä Barcelonassa perhesyistä.
  • Kettu, Pirjo (Helsingfors universitet, 2009)
    Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kristillisessä parisuhdetyössä toimivien, HNMKY:n vapaaehtoisten ryhmänjohtajien motivaatiota ja sitoutumista sekä näiden välistä yhteyttä. Tutkimuksessa selvitettiin, keitä HNMKY:n avioliittoleirin vapaaehtoiset ryhmänjohtajat ovat, mitkä ovat heidän motivaatiot ryhmänvetäjinä sekä, mihin he ovat sitoutuneet ja, mikä heitä sitouttaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti arvoihin ja organisaatioon sitoutumista. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui Paremman avioliiton perheleirien 2007 ja 2008 vapaaehtoisien parisuhderyhmien ryhmänjohtajina toimineilta kerätystä kyselyaineistosta (N=163). Tutkimusote oli kvantitatiivinen. Teoreettinen viitekehys muodostui motiivien osalta Claryn ja kumppaneiden kehittelemästä The Volunteer Functions Inventory -mallista (VFI), joka on kehitetty vapaaehtoisten motiivien mittaamiseen sekä muusta aiemmasta motiivitutkimuksesta. Sitoutumisen osalta teoreettinen viitekehys muodostui vapaaehtoisten sitoutumiseen liittyvästä teoriasta sekä aiemmasta sitoutumisen tutkimuksesta. Parisuhdetyön ryhmänvetäjiltä löydettiin faktorianalyyseilla aiemmasta tutkimuksesta osittain poiketen neljä erilaista motivaatiota: 1) Oman parisuhteen hoito, 2) Auttamisen arvot, 3) Itselle saaminen sekä 4) Toimiminen yhdessä. Merkittävin vapaaehtoisuuteen motivoiva tekijä oli Oman parisuhteen hoito, joka sisälsi oman parisuhteen hoidon lisäksi omien vaikeuksien käsittelyä sekä vertaistukeen liittyviä motivaatioita. Auttamisen arvot sisälsivät toisten auttamisen tärkeyden sekä kristilliset arvot. Itselle saaminen piti sisällä oppimismotiiveja sekä omat vaikeudet motiiveja. Toimiminen yhdessä käsittää itsetuntomotiiveja ja sosiaalisia motiiveja. Näistä Itselle saaminen ja Toimiminen yhdessä liittyivät merkittävästi toisiinsa. Ryhmänvetäjiltä löydettiin faktorianalyyseilla neljä erilaista sitotuttavaa tekijää: 1) Saatu tuki, 2) Osa identiteettiä, 3) Palkitsevuus sekä 4) Onnistuminen auttamisessa. Merkittävin syy vapaaehtoisuuteen sitoutumiseen on Saatu tuki, joka sisältää sekä HNMKY:ltä että myös muilta ryhmänjohtajilta saadun tuen. Osa identiteettiä sisältää sen, että ryhmänjohtamisesta on tullut osa minua, ja että toiminta on vahvistanut itsetuntoa sekä sopii elämäntilanteeseen. Tähän sisältyi myös toisten auttamisen tärkeys. Sitouttavista tekijöistä vahvimmin toisiinsa liittyvät Saatu tuki ja Osa identiteettiä. Motivaatio ja sitoutuminen liittyvät monella tavoin toisiinsa. Merkittävimmin toisiinsa liittyvät motivaatiossa Auttamisen arvot ja sitoutumisessa Osa identiteettiä. Näille ihmisille auttamisen arvoissa tärkeää ovat kristillisten arvojen edistäminen parisuhdetyössä sekä merkittävien asioiden tekeminen itselle tärkeässä tehtävässä. Heitä motivoi toisten auttaminen ja sama asia sitouttaa heitä myös vapaaehtoiseen parisuhdetyöhön. Niitä ryhmänjohtajia, joita motivoi vapaaehtoistoimintaan oma parisuhteen hoito, sitouttaa tähän työhön sen palkitsevuus. Niitä, joita motivoivat Auttamisen arvot tai Itselle saaminen, sitouttaa Saatu tuki, Osa identiteettiä ja Palkitsevuus. Kun motivoivana tekijänä on Toiminen yhdessä, silloin sitouttaa Saatu tuki ja Osa identiteettiä. Ryhmänjohtajat ovat erittäin sitoutuneita HNMKY:n arvoihin ja opetukseen. Vastaajille on erittäin merkittävää kristillisten arvojen edistäminen parisuhdetyössä. Kristillisyyden ja sen arvojen merkityksellisyys, auttamisen sekä oman parisuhteen ja perheen tärkeys liittyvät toisiinsa.
  • Sihvonen, Helena (Helsingfors universitet, 2015)
    Master's degree in Early Childhood Education consists of 120 credits and it trains Early Childhood Education specialists and developers. In the Spring of 2013 85 people applied for studies. 40 new students were chosen. To apply for studies candidates have to write a motivation-essay. In the essay there are five questions candidates have to answer. The purpose of these questions is to find out candidates earlier work experience, training, potential challenges in studies, knowledge about the degree and motives for studying. The theory section of my master's thesis consists of motivation theories, from which Self-Determination Theory is the most relevant. I'm also going to introduce motives for adult education, because most of the candidates have been working for many years after graduating. 55 motivation essays are the research material of my study. The purpose of my study is to find out why these candidates want to apply for Master's degree in Early Childhood Education. I also want to find out if there are some kind of similarities in candidate's motives. This study is a qualitative content analysis. By reading essays carefully, I'll find phrases that answer my research questions. Similar motives belong to same group of motives. I have also quantified research results in a chart. In my research I found out that there are five types of motives for applying for studies: making research, developing oneself, advancing in career, social influencing and postgraduate studies. Largest group was those who wanted to advance in their career. 50 candidates mentioned it. Most of the candidates had more than one motive to apply for studies. Second largest group was those who wanted to develop their professional skills, it was mentioned in 40 essays. My aim is to compare research result with motive theories. By comparing results with motivation theories, I was able to conclude that some of the motives were intrinsic and some were extrinsic. Advancing in career and postgraduate studies are extrinsic motives. Developing oneself and making research are intrinsic motives. Social influencing can be perceived as intrinsic or extrinsic motive.
  • Utti, Emmi (2008)
    Tutkimuksessa tarkasteltiin vapaaehtoistyöntekijän sitoutumista lastensuojelun tukihenkilötoiminnassa. Tutkimus pyrki selvittämään vapaaehtoistyöntekijöiden kokemuksia sitoutumisesta sekä näille kokemuksille annettuja merkityksiä. Sitoutumisen kokemusta tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena oli hahmottaa sitoutumisen kokemus ajallisena prosessina. Tutkimuskysymys jakautui kolmeen alakysymykseen: miten lastensuojelun tukihenkilöiden sitoutuminen muodostuu? miten ja mihin lastensuojelun tukihenkilöt kokevat sitoutuvansa? sekä millaisena lastensuojelun tukihenkilöt näkevät sitoutumisensa tulevaisuuden? Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat kolme vapaaehtoistyön tutkimuksissa käytettyä teoriaa: vapaaehtoistyön prosessimalli, - rooli-identiteettimalli sekä integroitu vapaaehtoistyön viitekehys. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin aiempaa vapaaehtoistyöhön sitoutumista käsittelevää empiiristä tutkimusta. Tutkimuksen aineiston muodostivat kymmenen lastensuojelun tukihenkilön puolistrukturoidut haastattelut. Lähestymistapana tutkimuksessa oli hermeneuttinen fenomenologia, jonka avulla pyrittiin ymmärtävään ja tulkinnalliseen tutkimusotteeseen. Aineiston analysoinnissa käytettiin tulkitsevaa fenomenologista analyysimenetelmää. Tulkitsevan fenomenologisen analyysin avulla oli mahdollista huomioida vapaaehtoistyöntekijöiden yksilöllisten sitoutumisen kokemusten lisäksi ympäröivän sosiaalisen todellisuuden vaikutukset yksilöiden kokemuksiin. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena todettiin, että vapaaehtoistyöntekijät sitoutuvat koko toiminnan ajan vahvasti tuettaviin lapsiin tai nuoriin. Sitoutuminen koettiin tärkeäksi lähtökohdaksi jo lastensuojelun tukihenkilöksi ryhdyttäessä. Merkittävä käännekohta vapaaehtoistyöntekijöiden sitoutumisen muodostumisessa ja sen vahvistumisessa oli tuettavan luottamuksen saavuttaminen. Kokemus siitä, että tuettava luottaa tukihenkilöönsä sai haastateltavat kiinnittymään tuettaviinsa emotionaalisesti. Vapaaehtoistyöntekijöiden vahvaa sitoutumista tuettaviin osoitti myös usko suhteiden säilymiseen tukisuhteen virallisen päättymisen jälkeen. Organisaatioon sitoutuminen oli kaikilla haastateltavilla erittäin heikkoa kaikissa vapaaehtoistyön vaiheissa. Tutkimuksessa myös todettiin, että vapaaehtoistyöntekijöiden motiivien selvittäminen toimii tärkeänä pohjana sitoutumisen kokemuksen muodostumisen ja jatkumisen ymmärtämisessä. Motiivien merkitys kuitenkin vähenee vapaaehtoistyön tullessa osaksi yksilön henkilökohtaista identiteettiä. Näin ollen vapaaehtoistyöntekijöiden sitoutumista voidaan parhaiten selittää heidän havainnoilla itsestään sekä rooleilla, joissa eli toimivat, eli heidän rooli-identiteettinsä avulla. Tutkimuksen keskeisiä lähteitä olivat: Penner, L. A. (2002). Dispositional and and organizational influences on sustained volunteerism: An interactionist perspective; Grube, J. A. & Piliavin, J. A. (2000). Role identity, organizational experiences, and volunteer performance; Omoto, A. M. & Snyder, M. (1995). Sustained helping without obligation: Motivation, longevity of service and perceived attitude change among aids volunteers; Boezeman, E. J. & Ellemers, N. (2008). Pride and respect in volunteers´ organizational commitment; Smith, J. & Osborn, M. (2003). Interpretative phenomenological analysis.
  • Rantanen, Henri (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pro gradu tutkielman tavoitteena oli selvittää suomalaisten vapaaehtoisten lähtömotiiveja Viron vapaussotaan vuosina 1918–1920. Aihetta on tutkittu aikaisemmin mutta aikaisempi tutkimus on kaivannut lisäselvitystä. Kysymystä lähestyttiin aikaisempaa laajemmassa viitekehyksessä ja tämä tutkimus osallistuu osaltaan kansainväliseen keskusteluun ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä väkivallasta Euroopassa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen pääasiallisena lähdeaineistona toimi sotaan lähteneiden tuottama kirjallinen aineisto kuten kirjeet, päiväkirjat ja muistelmat. Aikaisemman tutkimuksen väittämät toimivat tämän tutkimuksen olettamina ja tarkentavina tutkimuskysymyksinä. Aineistoa on tarkasteltu lähdekriittisesti ja tutkimuskysymykset on esitetty historiallisessa kontekstissa. Tutkimussuuntauksena on uusi sotahistoria ja näkökulmana yksilön kokemus ulkomaille sotimaan lähdöstä. Tämä tutkimus tuo esiin, kuinka vapaaehtoisista koostuvat joukot muodostettiin ja millaista värväystoimintaa harjoitettiin. Toiminta oli tehokasta ja halukkaita ilmoittautui ennakoitua enemmän. Monet lähtijöistä olivat huomattavan nuoria ja heihin kohdistui aatteellista valistustoimintaa. Tutkimuksesta käy lisäksi ilmi, että Viron vapaussotaan osallistui Suomessa värvätyiden lisäksi 1300 suomalaista Neuvosto-Venäjän punaisen armeijan mukana. Heidän osuuttaan on tutkittu vähän ja tämä tutkimus osoittaa tutkimuksen lisätarpeen heidän osaltaan. Viroon lähteneiden motiivit vaihtelivat ja lähtöpäätökseen vaikuttivat monet tekijät. Yleisin lähtömotiivi oli halu auttaa. Virolaiset koettiin veljeskansana jota pelätty bolshevismi uhkasi. Tästä tutkimuksesta käy lisäksi ilmi, että taloudelliset syyt olivat aikaisemmin oletettua yleisempiä. Venäläisiin kohdistunut viha ei ollut lähtöpäätöstä tehdessä niin merkittävä syy, kuin aikaisemmin on oletettu. Seikkailunhaluisuutta esiintyi runsaasti ja tulos vahvistaa aikaisemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Tutkimus esittää uuden hypoteesin jatkotutkimusta varten: Autotelinen toiminta saattaa selittää joidenkin useisiin sotiin vapaaehtoisesti lähteneiden vaikuttimia. Tutkimus voi toimia tapaustutkimuksena tutkittaessa laajemmin suomalaisten lähtömotiiveja ulkomaalaisiin konflikteihin ja/tai tutkittaessa ensimmäisen maailmansodan jälkeisen Euroopan väkivaltaisuuksia.
  • Ekholm, Juha (Helsingin yliopisto, 2020)
    Gambling is very popular and general in Finland. During the past few years gambling has increased its status as a form of entertainment. Nowadays gambling can be seen as a normal way to spend free time. Due to the technical development and digitalization the main trend in gambling is a transition from the land-based gaming to the digital channel and to the internet-based gaming. The fastest growing channel in the gaming industry is cordless mobile technology. For the consumer continuously growing number of internet gambling means wider range of gambling products available and offers more comfortable and easier way to play different type of games. For the monopoly system of gambling in Finland the continuously increasing volume of cross border gambling means tightening competition between the international online gambling companies and the state-owned company called Veikkaus and increasing interaction between the different geographical scales. According to the European Union SEUT 56 article of free movement of persons, services and capital Finland has to justify its gambling monopoly´s legitimization to the European union. This is the reason why there can be seen so called vertical quarrel between the member state and the EU- level in the gambling policy at different levels. At individual level this means different kind of limits and borders set by the state in order to minimize gambling related harms and to follow the standards of responsible gambling. In this thesis I focus on internet gambling through the concept of virtual space. The virtual space has become an increasingly important environment as an action space for the human being nowadays. The immaterial and limitless virtual space makes possible for its user a global sphere of influence. The significance of the Internet as a data channel and communicational channel is remarkable. For the gambling industry the internet provides an excellent distribution channel due its borderless nature. The borderless nature combined with secure money transferring and fast broadbands has created an enormous sized online gambling market. Within the European Union the significance of the cross-border gambling companies based on Malta has played a major role in this process. Sports betting is classified as a skill game in the field of gambling. The relationship between sports betting and world-class sports can be perceived distinctly. From the effect of the technological development the different sports series can be reached easily through the streaming services and through different live-score services and applications. Hedonistic motives which dominate in the backround of sports betting are very important and has a major significance. The economist motives are connected to the sports betting as well. The material that was used in the study was collected with a form interview which was focused to the sports bettors who take an interest especially in sports betting. When examining the material of the study as the most central point, the tension value and entertainment value produced by gambling rises especially among the amusement players and hobby players. Sports betting is experienced as entertainment and a form of leisure with a significant entertainment value. According to the survey It was experienced that the streaming services and live-score services were increasing the interest of sports betting. In the internet gambling the significance of the mobile betting was important. Internet gambling has extended the field of gambling, has made it easier to use and increased the competition between the gambling companies. To the sports bettor this means higher odds and returning percentage, more interesting games and bonus campaigns with better benefits.
  • Hovi, Eliisa (2000)
    Tutkielmassa on tarkasteltu veronkiertoa ja harmaata taloutta erilaisista näkökulmista. Ensin on lähestytty veronkiertoa yksittäisen veronmaksajan päätöksenteko-ongelman kautta: mikä tai mitkä tekijät vaikuttavat yksilön veronkiertopäätökseen? Yksilön käyttäytymistä tutkitaan ensin yksinkertaisen teoreettisen perusmallin avulla. Sen jälkeen tarkastellaan erilaisten politiikkaparametrien ja niiden muutosten vaikutusta yksilön käyttäytymiseen. Ns. kahden sektorin mallin avulla on laajennettu tilannetta hieman enemmän todellisuutta vastaavaksi, ts. on oletettu talouteen kaksi sektoria, joista toisella on mahdollista kiertää veroja ja toisella ei. Lisäksi on tarkasteltu yksilön motiiveja ja mahdollisuuksia veronkiertoon käytännön tasolla ja huomioitu mm. veromoraalin merkitys. Pyrkimystä harmaan talouden laajuuden kartoittamiseen on lähestytty esittelemällä ensin erilaisia mittausmenetelmiä, sekä esitetty havainnollisuuden vuoksi sen jälkeen näillä menetelmillä saatuja tuloksia. Eri menetelmin saadut mittaustulokset osoittavat sekä maakohtaisesti tarkasteltuna että kansainvälisesti verraten sellaista hajontaa, että eniten painoarvoa voidaan antaa lähinnä mittaustulosten kertomalle kehityssuunnalle. Yhteiskunnalliselta kannalta katsoen harmaan talouden olemassaolo aiheuttaa yhteiskunnalle sekä tehokkuusrasituksia että vaikuttaa yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Julkisen sektorin keinot veronkierron torjumiseksi kulminoituvat joko ennalta ehkäisevän, kustannuksia vaativan verovalvonnan eli kiinnijäämistodennäköisyyden lisäämiseen tai vahinkoja korjaavien rangaistusten koventamiseen. Rangaistuslinjaa korostettaessa säästetään kustannuksissa, mutta toisaalta tällöin veronjälkeisiin tuloihin liittyy suurempi epävarmuus. Verovalvonnan optimitason määrittelyssä on käytetty apuna yksinkertaista teoreettista mallia, jonka mukaan optimissa veronkierrosta aiheutuva marginaalinen tehokkuusrasitus on yhtä suuri kuin hallinnon marginaalikustannus. Lisäksi huomattiin, että optimissa verovalvonnan tason kohottamisesta seuraava rajatuotto on suurempi kuin siitä aiheutuva rajakustannus. Tutkielman lopussa on käyty läpi lyhyesti harmaan talouden näkymiä ja toimintaedellytyksiä 2000-luvun alussa.
  • Kvick, Miikkael (Helsingin yliopisto, 2015)
    Alkoholin merkitys yksilöille ja yhteiskunnille on kulttuurisidonnaista. Suomessa alkoholilla on eurooppalaiseen kulutustasoon verrattuna korostetun suuri asema poliittisessa keskustelussa. Alkoholipolitiikan kautta valtio pyrkii vaikuttamaan kulutuksen tasoon ja alkoholin aiheuttamiin kustannuksiin. Tavoitteiden saavuttaminen eurooppalaisilla sisämarkkinoilla on haasteellista. Tutkimuksessani tarkastelen kuluttajien ostopäätösten motiiveja alkoholintuonnin osalta. Alkoholintuonti on jaettu perinteiseen matkustajatuontiin ja moderniin alkoholimatkustukseen. Tarkastelun keskiössä ovat kuluttajuuden poliittiset motiivit ja kulutuksen mahdollistama uudenlainen poliittisen vaikuttamisen mahdollisuus. Tutkimusongelmaksi muodostui alkoholipolitiikan tavoitteiden suhde todellisuuteen: Miten alkoholipolitiikka todellisuudessa vaikuttaa kulutuksen tasoon ja kohdistumiseen? Tutkimus on toteutettu internet-pohjaisena kyselytutkimuksena. Aineisto on analysoitu määrällisiä tutkimusmenetelmiä hyväksikäyttäen. Suomen ja Viron välinen ”viinaralli” on todellisuutta. Vuoden 2014 litramääräinen tuonti oli jo 78 miljoonaa. Kuluttajat ovat vähentäneet kotimaista kulutusta ja siirtäneet katseensa ja ostoksensa virolaisiin alkoholimarketteihin ja laivayhtiöiden valikoimiin. Tutkimuksen vastaajat kokivat suomalaisen hintatason liian kalliiksi kansainvälisessä vertailussa. Halpa hinta, tuonnin helppous laivayhtiöiden räätälöityjen (parkkipaikat, ennakkotilaukset, ym.) matkojen yhteydessä, ja pyrkimys vaikuttaa vallitsevaan tilanteeseen olivat yleisiä tuonnin syitä. Ostojen kohdentaminen ja perinteisten toimijoiden sivuuttaminen ovat poliittisen kuluttajuuden keinovalikoiman keskeisimpiä menetelmiä. Aikaisempien tutkimusten mukaisesti vastaajat uskoivat menetelmien mahdollisuuksiin vaikuttamisen välineenä ja olivat myös valmiita toteuttamaan näitä keinoja pyrkiessään osoittamaan tyytymättömyyttään vallitsevaan alkoholipolitiikkaan. Tulosten valossa alkoholipolitiikka ei toimi. Suomalainen hintataso ja juomien tuonnin helppous omaan käyttöön ovat siirtäneet vastaajien kulutusta itse tuomiinsa juomiin.
  • Santala, Emmi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyössä toimivien maahanmuuttajanaisten osallistumismotiiveja. Tarkka tutkimuskysymykseni on, millaisia motiiveja maahanmuuttajanaisilla on osallistua Punaisen Ristin vapaaehtoistyöhön. Tutkimuskysymyksiä oli alun perin kaksi, joista jälkimmäisen tarkoitus oli kartoittaa arvoja ja maailmankatsomusta ja sitä, millä tavalla ne mahdollisesti vaikuttavat osallistumismotiiveihin. Jälkimmäisen aineiston jäätyä ohueksi päätin sisällyttää tutkimukseen vain yhden tutkimuskysymyksen, ja käsitellä jälkimmäisen aineistoa vain esittelymielessä toisen pääluvun viimeisessä alaluvussa. Aineiston keräsin haastattelemalla englanniksi kuutta maahanmuuttajanaista, joista jokainen toimi haastatteluhetkellä vaihtelevalla aktiivisuudella Helsingin seudun Punaisen Ristin vapaaehtoistyössä erilaisissa toimintamuodoissa. Eri toimintamuotoja ovat kulttuurikahvila, kansainvälinen ensiapuryhmä sekä ystäväpalvelu. Haastateltavat ovat iältään 23–60-vuotiaita ja edustavat viittä eri kansallisuutta. Vain yksi heistä puhuu ensimmäisenä äidinkielenään englantia. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisesti sisällönanalyysilla. Sisällönanalyysin perusteella syntyi yhteensä 14 alaluokkaa eli motiivit, jotka vastaavat tutkimuskysymykseeni maahanmuuttajanaisten vapaaehtoismotivaatiosta. Nämä motiivit esitellään tutkimuksen kahdessa pääluvussa. Analyysin lopuksi pääluokista syntyi neljä eri teoreettista käsitettä – aktiivikansalaisuus, merkitys, ulospäinsuuntautuneisuus ja subjektiivisuus –, jotka muodostavat motiiveille teoreettisen viitekehyksen, ja toisaalta myös selittävät, minkä tyyppiset motiivit ovat näille maahanmuuttajanaisille tärkeitä. Nämä teoreettiset käsitteet toimivat myös pääluvuissa otsikoina ja liittävät tutkimuksen kohteena olleen motivaation laajempaan tieteelliseen keskusteluun. Kokonaisuudessaan haastatteluiden punainen lanka on aktiivinen ihannekansalaisuus, jota Suomeen muuttanut siirtolainen pyrkii tavoittelemaan omalla toiminnallaan. Lisäksi merkityksellisyys ja toiminnan mahdollistama sosiaalisuus ovat haastattelujen johtavia teemoja. Haastateltavat ovat arvomaailmaltaan melko perinteisiä – muun muassa myötätunto, rehellisyys ja hyödyllisenä oleminen ovat heille tärkeitä –, mutta maailmankatsomukseltaan he edustavat enimmäkseen humanismia. Kaksi vapaaehtoista ilmoittaa, ettei usko Jumalaan lainkaan, kaksi ilmoittaa uskovansa omalla tavallaan, yksi ei ole varma ja yksi toteaa, ettei asialla ole väliä. Kristillistä taustaa löytyy lähes kaikilta, mutta sen tuomiin arvoihin tai oppeihin suhtaudutaan varsin heterogeenisesti. Vaikka oikeastaan kaikilla on humanistinen lähtökohta elämään, löytyy joukosta myös kiinnostusta esimerkiksi uususkonnollisuuteen.
  • Kaarna, Jasper (Helsingin yliopisto, 2020)
    Käsittelen tutkimuksessani sisäisen matkanteon tematiikkaa Hannu Ahon (1948–2012) romaanissa Saara (1977). Saara on kertomus nuoresta tamperelaisopiskelija Markku ”Make” Leponiemestä ja hänen vaelluksestaan turvatuista perheoloista yhteiskunnan marginaaliin yhdessä nimihahmo Saaran kanssa. Ilmestymisajankohtanaan teosta pidettiin aikansa nuorison kulttikirjana, jopa sukupolviromaanina. Saaran yhteiskunnallisen ja naturalistisen, paikoin pikareskimaisenkin vireen alta hahmottuu varsin syvä ja raskas traumaattis-depressiivinen ydin. Kertomuksessa tapahtuva ulkoinen matkanteko kaupungista toiseen tematisoituu kertoja-päähenkilönsä Maken sisäisen matkan kuvaukseksi tämän joutuessa torjutuimpien mielensisältöjensä äärelle. Tutkimuksessani pyrin tunnistamaan, nimeämään ja yhdistämään kohosteisia ja toistuvia kerronnan esiin nostamia elementtejä, joiden pohjalta teoksen tematiikka hahmottuu. Motiivianalyysissäni painottuu Theodor Wolpersin laaja motiivikäsitys, jossa korostuvat motiivien joustavuus, muuntuvuus ja implisiittisyys. Abortti on Saaran johtomotiivi, joka merkitsee kerronnan kaikilla tasoilla tapahtuvaa uuden elämän mahdollisuutta ja sen kuolemista, kollektiivisten ja henkilökohtaisten illuusioiden särkymistä. Johtomotiiville ovat alisteisia lukuisat kertoja-päähenkilön mielenliikkeisiin sekä sisäisiin ja ulkoisiin näkyihin perustuvat motiivit, joissa todentuvat mitä moninaisimmilla tavoin hedelmällisyys, kuolema ja niiden välinen, usein liudentuva raja. Nimihenkilö Saara on Maken sisäisten konfliktien katalyytti ja henkilöitymä. Saara on myös monimerkityksellinen, temaattisesti ja intertekstuaalisesti latautunut nimi. Tutkimukseni ensimmäisessä pääluvussa tarkastelen sitä, miten Saarassa vaikuttavat kirjallisuuden lajit ja kuvatun ajan tapahtumat rakentavat teemaa tekstienvälisin kytköksin – sitaatein, suorin viittauksin ja alluusioin. Toisessa pääluvussa etenen teoksen rakenteellisten elementtien kautta motiivien tulkintaan. Päätelmissä pohdin, miten ja millaisia kysymyksiä Maken matka itseen nostaa esiin ja mikä on niiden merkitys laajemmin ja yleisemmin. Lopuksi havainnoin väljemmin Saaran ainesten toistumista muussa Ahon tuotannossa ja kertaan itse vapaamuotoisemmin matkan varrella oppimaani.