Browsing by Subject "multimodaalinen analyysi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Päivinen, Tuulikki (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassani tutkin Suomen eduskuntapuolueiden vaaliesitteitä ja niiden käännöksiä vuosilta 2012 sekä 2015. Materiaalini koostuu vuoden 2012 kunnallisvaaliesitteistä ja vuoden 2015 eduskuntavaaliesitteistä. Tavoitteenani on arvioida puolueiden esitteissään sekä kirjallisesti että visuaalisesti ilmaisemia arvostuksia, ja tutkia ovatko kääntäjät muokanneet näitä arvostuksia kääntäessään esitteitä. Kääntäessään tekstiä kieleltä toiselle kääntäjä toimii toisaalta tekstin vastaanottajana lähdekielellä ja toisaalta sen lähettäjänä kohdekielellä. Näin ollen hän saattaa tietoisesti tai tiedostamattaan muokata tekstin alkuperäisen lähettäjän evaluointeja. Tätä ilmiötä kutsutaan manipulaatioksi. Analyysissani käytän suhtautumisen teoriaa (appraisaltheory), joka pohjautuu M.A.K. Hallidayn luomaan systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan. Mm. Jeremy Munday on tutkinut englanninkielisiä poliittisia puheita ja niiden käännöksiä suhtautumisen teorian avulla. Suhtautumisen teorian alalajeihin lukeutuvat asennoituminen (attitude), sitoutuminen (engagement) ja asteittaisuus (graduation), joiden avulla teoria käsittelee evaluoivia kielenaineksia tekstissä. Analysoimalla tekstin lähettäjän sanavalintoja suhtautumisen teorian avulla voidaan määritellä lähettäjän asenne käsiteltävää aihetta kohtaan. Esitteissä ilmaistaan arvostuksia paitsi kirjallisesti myös visuaalisesti mm. kuvien ja typografian avulla. Analysoin esitteitä multimodaalisina kokonaisuuksina, ottaen huomioon sekä kirjalliset että visuaaliset ilmaisun keinot. Vertailen tekstin, kuvien ja typografian ilmaisemia arvostuksia alkuperäisissä ja käännetyissä esitteissä. Jos kääntäjä muokkaa tekstin evaluointeja, voivat kuvien ja tekstin ilmaisemat arvostukset olla kohdekielisessä esitteessä ristiriidassa keskenään. Multimodaalisessa analyysissani otan mallia Anders Horsbølin tutkimuksesta, jossa hän vertailee tanskalaisten hallituspuolueiden vaalimainoksia keskenään. Tutkimuksessani havaitsin, että muutokset arvostuksissa alkuperäisesitteistä käännöksiin eivät ole merkittäviä, eivätkä siten muokkaa puolueiden ilmaisemia arvoja ja arvostuksia suuressa määrin. Muutokset koskevat lähinnä arvostusten asteittaisuutta lieventäen ilmauksia hieman. Myös tekstin ja esitteiden visuaalisten ominaisuuksien yhteisvaikutus säilyy samana joitakin yksittäisiä eroavaisuuksia lukuun ottamatta.
  • Tuokkola, Marianna (Helsingfors universitet, 2017)
    Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on kehitysyhteistyöjärjestöjen kampanjaviestintä. Tutkimuksen kohteena on kaksi kehitysyhteistyökampanjaa, jotka liittyvät kampanjoiden tehneiden järjestöjen Keniassa tapahtuvaan tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön. Tutkielman tavoitteena on tuottaa lisää tietoa siitä, millaisia representaatioita ja diskursseja kehitysyhteistyöjärjestöjen kampanjoissa rakennetaan ja millaisin keinoin. Tutkimuskysymykset koskevat sitä, miten kampanjoissa esiintyviä toimijoita representoidaan, miten kampanjoiden yleisöjä puhutellaan, miten niihin vedotaan, millaisia positioita yleisöille tarjotaan ja miten järjestöt representoivat itsensä. Laaja tutkimusongelma liittyy näiden kolmen tahon välisiin diskursiivisiin suhteisiin, joita kampanjat luovat. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on humanitaarisen viestinnän tutkimus. Tutkielman aineisto koostuu Suomen World Visionin Pelasta pimppi -kampanjan ja Solidaarisuuden Silpomaton-kampanjan Facebook-julkaisuista. Lisäksi hyödynnetään haastatteluaineistoa, joka on peräisin kampanjoiden tekijöiden haastatteluista. Kampanja-aineistojen verbaalisia ja visuaalisia keinoja lähestytään multimodaalisen analyysin avulla. Kampanjoissa rakentuvia representaatioita ja positioita tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin. Tutkimusmenetelmät ja analyysikeinot ovat teorialähtöisiä. Pelasta pimppi -kampanjan kenialaisten toimijoiden representaatioissa korostuvat vahvuus, koulutus, positiivisuus, rohkeus, älykkyys ja positiivinen muutosvoima. Silpomaton-kampanjan representaatioissa toistuvat samankaltaiset piirteet. Merkittävin ero on se, että Silpomaton-kampanjan kenialaiset toimijat ovat paikallisia työntekijöitä. Kummassakaan kampanjassa ei rakenneta representaatioita uhreista. Pelasta pimppi -kampanjan suomalaisten toimijoiden representaatioissa korostuvat asiantuntijuus, kampanjan aiheen puolesta puhuminen, asiallisuus, vakavuus ja neutraalius. Myös osa Silpomaton-kampanjan suomalaisista toimijoista on asiantuntijoita, mutta merkittävämpää on heidän representoimisensa samaan joukkoon yleisön kanssa. Pelasta pimppi -kampanjassa kenialaiset toimijat ovat määrällisesti merkittävämmässä roolissa kuin suomalaiset toimijat; Silpomaton-kampanjassa suomalaisia toimijoita on enemmän. Molemmissa kampanjoissa yleinen tyttöjen ja naisten representaatio luo kampanjoiden aiheesta universaalin. Pelasta pimppi -kampanja tarjoaa yleisölle työn tärkeän tukijan ja mahdollistajan eli lahjoittajan, vaikutusvaltaisen osallisen, silpomisen vastaiseen joukkoon kuuluvan tiedostavan yksilön, sosiaalisen median osallistujan, tiedon vastaanottajan ja lisätiedon selvittäjän positioita. Silpomaton-kampanjassa luodaan samankaltaisia positioita, mutta lahjoittajan positio on hieman erilainen: lahjoittaja on ”Muutoksentekijä”, enemmän kuin vain lahjoittaja. Molemmissa kampanjoissa tarjotaan yleisölle positiota, jossa toiminta on vaikuttavaa ja tärkeää, mutta samalla helppoa. Kummassakin kampanjassa järjestö representoidaan sen tekemän työn kautta. Pelasta pimppi -kampanjassa työ representoidaan konkreettisuuden, Silpomaton-kampanjassa ideologisuuden kautta. Silpomaton-kampanjassa korostuu lisäksi yhteistyö järjestön, paikallisten toimijoiden ja yleisönkin välillä. Kampanjoiden luomat diskursiiviset suhteet ovat melko tasapainoisia. Keskiössä ovat silpomisen lopettamisen päämäärä, silpomisen vastainen työ ja positiivinen muutosvoima, ei avun tarvitseminen, joten rakentuvat suhteet eivät ole voimakkaan epäsymmetrisiä.
  • Ahola, Hanne (Helsingfors universitet, 2017)
    Pro gradu -tutkielmani käsittelee suomenruotsalaisuutta kolmessa keskipitkän ruotsin eli B1-ruotsin opetukseen suunnatussa På gang -oppikirjasarjan tekstikirjassa. Tutkin vuosiluokkien 6–9 ruotsinopetuksessa käytettäviä kirjoja multimodaalisen analyysin keinoin. Tutkimukseni tarkoituksena on tarkastella suomenruotsalaisia piirteitä sekä niiden ilmentymisen tapoja kirjoissa sekä selvittää, miten kirjoissa määritellään käsite suomenruotsalainen. Suomenruotsalaiset piirteet olen ensin paikantanut tutkimusmateriaalissani Hansénin osittain muokkaamien kolmen kategorian avulla. Analyysissäni olen jakanut suomenruotsalaiset löydökset kuuteen teemakategoriaan, jotka ovat taide, joukkotiedotusvälineet, urheilu, tyypilliset kulttuuriset tai sosiaaliset aktiviteetit ja rituaalit, suomenruotsalaiset alueet sekä kielelliset erityispiirteet. Kategorioista osa pohjautuu sekä Hansénin että Selanderin analyysimalleihin, joita olen muokannut vastaamaan paremmin suomenruotsalaisia piirteitä materiaalissani, osan taas olen luonut löydöksieni pohjalta. Tutkielmani osoittaa, että kirjoista eniten suomenruotsalaisuuteen keskittyvät selkeästi sarjan ensimmäinen ja viimeinen kirja, På gang 7 Texter sekä På gang 9 Texter, joissa erilaisia suomenruotsalaisuuteen viittavia piirteitä on havaittavissa runsaasti. Suomenruotsalaisia hahmoja on kussakin kahdessa kirjassa 10, kun taas kirjoista keskimmäisessä ei suomenruotsalaisia hahmoja esiinny yhtäkään. Suomenruotsalaisuus tuleekin oppilaille tutuksi ennen kaikkea implisiittisesti kirjojen suomenruotsalaisten hahmojen sekä heidän toimintansa kautta. Käsite suomenruotsalainen esiintyy tutkituissa kirjoissa yhteensä viidesti, mutta määritellään eksplisiittisesti kerran. Käsitteen merkitys rakentuu oppilaille ensisijaisesti kirjojen suomenruotsalaisten hahmojen välittämien erilaisten vihjeiden kautta.