Browsing by Subject "multisemiotiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Ijäs, Vesa (Helsingin yliopisto, 2019)
    Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, miten mainostoimisto ja yritysvalmennukseen keskittynyt yritys kertovat palveluistaan internetsivuillaan ja millaisen kuvan ne antavat yritystoiminnastaan ja strategioistaan asiakkaalle. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on, mitä verkkosivujen kuvan ja tekstin luoma multisemioottinen yhteys kertoo yrityksestä ja millaisin sanallisin ja kuvallisin viestein verkkotekstit tukevat yrityskuvaa. Tutkielmassa käsitellään myös erikseen sekä kuvan että tekstin tarkoitteita erityisesti argumentaation ja retoriikan kannalta. Lisäksi analysoidaan, miten yrityksen promotionaalinen eli markkinoiva päämäärä näkyy verkkotekstien visio-, missio- ja strategiateksteissä. Aineisto koostuu SLT-mainostoimiston kahden aikakauden kotisivuista, jotka ovat niin tekstiltään kuin kuvailmaisultaan erilaisia. Aineistoksi on valittu sekä tekstiä ja kuvia sisältävät verkkosivut, joissa kuva ja teksti toimivat viestinnällisessä yhteistyössä. Mainostoimiston vanhemmassa verkkosivussa teksti on kohosteisempi vaikutukseltaan, joten tutkimus keskittyy uudemmassa verkkosivussa pääosin tekstin retoriikan analyysiin. Kolmantena tutkimusaineistona on Trainers’ House -yrityksen kotisivujen sisältämiä tekstejä, jotka kertovat yrityksen strategisista päämääristä. Aineisto sisältää SLT-mainostoimiston vanhemman internetsivuston kuusi sivunäkymää, joissa kuvat ja tekstiosuudet avaavat multisemioottisin keinoin yhteyttä mainospalveluja tarjoavan yrityksen ja mahdollisen asiakkaan välille. Aineiston analyysissa tarkastellaan jokaisen sivun rakennetta ja kuvan sekä tekstin luomia vaikutuskeinoja erikseen ja osin yhdessä. Mainostoimiston uudemman verkkosivun aineistona on neljä sivunäkymää, ja jokaisella sivulla on erilainen yritystä esittelevä ja markkinoiva teksti. Trainers’ Housen verkkotekstejä on kuusi, joista kolme on yrityksen toimenkuvaa esitteleviä tekstejä ja kolme tekstiä on jaoteltu strategia-, missio- ja visiotekstiin. Lisäksi aineistoon kuulu yksi kuva teksteineen. Aineiston analyysi ja tarkastelu osoittaa, että mainostoimistolle eräs keskeinen markkinointiviestillinen keino on erottua muista sanojen ja kuvien yhteydellä. Kummankin yrityksen viesti on selvä: halu tarjota apua asiakkaalle ja yrityksen näkyvyyden parantaminen lojaalin yrityskumppanuuden yhteydellä. Tutkielma osoittaa, että markkinointiviestinnän vaikuttavuus perustuu usein kuvan ja tekstin liiton yhteyteen. Aineiston analyysin perusteella sanallinen ja kuvallinen vaikuttaminen perustuu retoristen keinojen käyttöön ja erottuvien ajatusten kielentämiseen. Yritysten verkkosivujen sisällöistä syntyy myös tarina, jossa yritys nähdään avun antajana ja asiakas avun tarvitsijana, jolle yritys tarjoaa mainonnan apua menestyksekkäämmän liiketoimen lupaukseksi. Analyysi osoittaa, että teksti ja kuva toimivat liittolaisina vakuuttavasti ja ilmaisevat tahdotun viestin vahvemmin yhdessä. Multisemioottinen yhteys tukee viestin vaikuttavuutta, ja promotoivissa verkkoteksteissä yritys pyrkii antamaan itsestään paitsi tehokkaan myös hyveellisen kuvan.
  • Hautala, Tiia Marika (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten luomu- ja lähituotettujen elintarvikkeiden mainoksia multimodaalisina kokonaisuuksina. Sen aineistona toimii yhteensä 19 sanoma- ja aikakauslehdissä 2010-luvulla julkaistua mainosta, josta analysoidaan niin kielellisiä kuin kuvallisia ominaisuuksia kvalitatiivisin menetelmin. Mainosten perustehtävänä on myydä tuotteita ja palveluita. Mainonnan tutkimus kuitenkin osoittaa, että viime vuosikymmeninä on keskiöön ovat nousseet merkit ja merkitykset: tuotteita ja palveluita myydään mielikuvien kautta. Tutkielmassa pyritäänkin selvittämään, millaisin mielikuvin luomutuotteita myydään ja millaisia tuntemuksia mainokset pyrkivät lukijassaan herättämään. Kuva-aineistoa tulkittaessa pyritään selvittämään, millaisia elementtejä kuvissa esiintyy, miten niiden asettelu kuva-alalle vaikuttaa kuvan tulkintaan ja millaisia mielikuvia kuva-kulman avulla voidaan katsojassa herättää. Kuva-aineistoa tulkittaessa interaktiivisuus nousee keskiöön: millaista vuorovaikutusta kuvien osallistujat käyvät toistensa ja katsojansa kanssa. Vuorovaikutteisuutta tutkitaan myös kielen tasolla. Roolisemantiikkaan pohjaten tutkielmassa tarkastellaan kielellisen aineiston eri osallistujia kahdesta eri näkökulmasta. Semanttiselta kannalta pyritään ottamaan selvää, mitkä tekijät aineistossa toimivat kielellisen agentiivin ja mitkä hyötyjän roolissa. Proppin kansansatujen tutkimukseen perustuen tutkielmassa analysoidaan aineiston niin kutsuttuja myyttisiä rooleja, kuten roiston, sankarin ja uhrin osia. Sen lisäksi, että tutkimuksessa selvitetään mitä mainokset myyvät, pyritään siinä analysoimaan sitä, kuinka ne myyvät. Kielellisen aineiston ohjailevuutta analysoidaan sekä suorina että epäsuorina direktiivisyyden muotoina, joista keskeisimmiksi nousevat imperatiivi- ja deklaratiivilauseiden tulkinta. Aineiston analyysi osoittaa, että lukijalle kohdistetut viestit ovat vetoavia, mutta hienovaraisia. Katsojana hänet asetetaan usein kohteen läheisyyteen, mutta joko ulkopuoliseksi tarkkailijaksi tai kuvakulmaan nähden kohteen yläpuolelle. Vaikka kuvien osallistujan kutsuvat lukijaa osallistumaan, ei niitä tulkita hyökkääviksi. Kielellisellä tasolla aineistossa seurataan samaa linjaa, ja direktiiveinä esiintyvät usein verbit, jotka eivät vaadi vastaanottajalta ponnisteluita (nauti, elä). Aktiivisempaa toimintaa vaativat verbit asetetaan usein deklaratiivilauseen muotoon, jolloin viestin ohjailevuus ei nouse yhtä selkeästi esille.