Browsing by Subject "murtoluvut"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Vessonen, Terhi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Fraction knowledge is central for daily activities, such as cooking and personal finance, but many students have difficulty with fractions. Fraction knowledge has been found to predict later mathematical performance in comprehensive school. Virtual manipulatives (VM) and concrete manipulatives (CM) are effective approaches to teaching fractions, but previous research has not been able to reach a consensus on which manipulatives are the most effective. This quasi-experimental study employed a pre- and post-test design to investigate the differential effects of VM and CM in a fraction intervention on students’ fraction skills. In addition to fraction skills, students’ arithmetical fluency was measured. Fidelity of intervention, social validity and time-efficiency of the manipulatives were also investigated. Fourth and fifth grade participants (N = 115) from Southern Finland were assigned to VM and CM intervention groups. The intervention was implemented during six 45-minute lessons over two weeks. Lesson contents were the same for both groups in spite of the manipulative. Results revealed that the CM group outperformed the VM group in fraction skills, which suggests that CM should be favored in fraction interventions. Additional implications for research and practice are discussed.
  • Venho, Heidi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli kehittää toiminnallisen matematiikan opetusmateriaali sellaiseen aiheeseen, johon ei vielä ole kunnollista materiaalia. Helsingin yliopistolla toimivan LUMA-keskuksen tiedekasvatuskeskuksen tiedeluokka Summamutikan koordinaattorin Jenni Räsäsen avustuksella aihealueeksi valikoitui murtolukujen ja desimaalilukujen välinen yhteys. Tutkielmani päätavoite on esitellä kehittämäni opetusmenetelmää aihealueeseen. Perustelen myös kehittämäni opetusmenetelmän toimivuutta tekemäni tutkimuksen perusteella kahdelle Keravan Kurkelan koulun 7.luokan oppilaiden, sekä kolmen koulun opettajan palautteiden pohjalta. Ennen tätä käyn kuitenkin läpi kappaleessa kaksi opetussuunnitelman vaatimukset murtolukujen, desimaalilukujen, sekä murtolukujen ja desimaalilukujen välisen yhteyteen. Lisäksi valitsin alakoulun 3.luokasta yläkoulun 7.luokkaan saakka yksittäisiä oppikirjoja, joiden tapaa opettaa aihetta avaan hieman enemmän. Tässä kappaleessa esittelen myös aiemmin kehitettyjä toiminnallisia menetelmiä murtolukujen ja desimaalilukujen väliseen yhteyteen. Kerron myös Milla Ristiluoman kehittämästä vastaavantyylisestä menetelmästä murtolukujen opetukseen. Kolmannessa kappaleessa perustelen toiminnallisen matematiikan hyödyllisyyttä matematiikan opetuksessa erilaisten oppimiskäsitysten ja oppimismenetelmien nojalla. Esittelen myös Unkarilaista Varga-Nemenyi menetelmää, joka pohjautuu hyvin pitkälle toiminallisen matematiikan menetelmiin. Tämän lisäksi olen koostanut kappaleeseen osion, jossa pohditaan murtolukujen ja desimaalilukujen oppimisvaikeuksia siitäkin huolimatta, että murtoluvut ovat olleet vuosisatoja tarvittu väline. Neljännessä kappaleessa esittelen tarkemmin kehittämäni opetusmenetelmän ja osoitan menetelmän toimivuutta konkreettisten esimerkkien avulla. Viidennessä kappaleessa käyn puolestaan läpi opetusmenetelmäni ympärille tekemäni oppituntisuunnitelman, sen testaamisen koululla sekä saamaani palautetta opetusmenetelmästäni. Re ektoin viidennessä kappaleessa myös omia tuntemuksiani saamaani palautteeseen verraten, sekä itse oppitunnin sujumista. Tämän lisäksi käyn läpi kehitysideoita opetusmenetelmästäni. Liitteinä löytyy käyttämäni oppituntisuunnitelma, palauttelomakkeet oppilaille ja opettajalle, sekä ohjeet opetusmenetelmäni ohjelmointiversioon.
  • Vessonen, Terhi; Väisänen, Eija; Laine, Anu; Aunio, Pirjo (2020)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää virtuaalisten ja konkreettisten apuvälineiden käytön vaikutuksia neljäs- ja viidesluokkalaisille suunnatussa murtolukuinterventiossa. Oppimistulosten lisäksi tutkimme apuvälineiden aikatehokkuutta sekä sitä, kuinka hyödyllisenä ja helppokäyttöisenä oppilaat pitävät apuvälineitä. Esittelemme tutkimuksemme pilotoinnin tuloksia.