Browsing by Subject "museopedagogiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Utriainen, Marttiina (Helsingfors universitet, 2016)
    Aim. The purpose of this study was to examine learning in the museum and the use of museum services in supporting teaching and learning from class teachers' and museum educators' point of view. The study introduces ways to develop schools' and museums' cooperation as well as museum services for schools. The background of the study is in the renewed core curriculum for basic education and in the role of museum learning. The new curriculum will be implemented in schools starting Autumn 2016. Methods. The study was conducted as a qualitative research. Five class teachers and five museum educators took part in the study. The research data was collected by using individual theme interviews in Helsinki during Spring 2014 and 2015. Data from the interviews was analysed by using qualitative content-based analysis. Results. Class teachers and museum educators evaluate museum as an important resource for teaching and learning. Museum as a learning environment is versatile and supports school learning in many ways. Museum services were evaluated as mainly positive. Instead the quality of guided museum tours was evaluated as variable. Additionally teachers were looking for better practical teaching materials. Schools' and museums' cooperation was considered good from both teachers' and museum educators' point of views. Museum educators considered that cooperation could be utilized in more versatile ways. Defining museum services for schools more clearly can encourage more teachers to utilize them in teaching and learning. With the help of more goal orientated cooperation, it is possible to improve the dialogue between schools and museums as well as to develop museum services to meet school's needs better.
  • Viita-Aho, Mari (Helsingfors universitet, 2016)
    The starting point of this thesis is the question of a probable tension between educational and economic objectives in art museums. I have chosen to approach this question by focusing on gallery education. My primary aim has been to analyse what kind of concepts, goals and values gallery education is founded on. I have also deliberated upon the change in gallery education during the last decades. The data for this thesis was produced by interviewing gallery educators in nine (9) separate interviews. The interviews were partly structured and proceeded according to chosen themes. I have analysed the interviews by using the discursive approach. The main themes and negotiations that arose in the interviews were set between institutional and individual point of views, but also between economic objectives and intrinsic values. As a result of the analysis of these negotiations I have constructed a discursive field of gallery education. On this discursive field gallery education is approached from four points of view – as an experience, as service, as learning, and as an opener of new horizons. On the basis of the discursive field, I conclude that gallery education and its development at the present time has two strong emphases: individual experience and economic interests. These emphases are partly opposite and partly supportive to each other. There is a tendency to underscore the economic objectives and design activity according to these objectives. Sometimes this tendency is opposed and answered by using the concept of experience. By using experience it becomes possible to keep the economic objectives at a distance. On the other hand, the stress on experience shifts activity to more individualistic ways of thinking and sometimes further away from cultural and educational goals. On the basis of this thesis it seems that emphasizing individualism in general is producing a need to strengthen the connection between society and individuals, and anchor the activity back to the society. It also seems that this is done by bringing the focus back to the intrinsic values of the activity by applying the goal of societal effects to gallery education as a separate object.
  • Hurmalainen, Reetta (Helsingfors universitet, 2015)
    Objectives. This study describes the development process of one exercise focusing on textiles in the Finnish National Museum's workshop Vintti. Study's mission is to develop the existing textile exercise in co-operation with the museum staff. The planning of the new exercise is done co-operation with the museum staff, where the developing has done during this study individually. The elaborated exercise is analysed by what kind of experiences it causes in its users. Methodology. Development research is the methodology of this study. The development process was done by following Jorma Kananen's (2012) model. The research data was the development process of the textile exercise, the elaborated exercise and the experiences it caused in it's users. Informants (n=4) experiences were collected with thinking aloud-method. Experiences were analysed with the model introduced by Eeva-Katri Ahola (2007). Results and conclusions. The exercise got elaborated during this study, and the new exercise caused experiences connected to emotions, progress and corporeality in informants. Aholas introduced sections of experiences only experience connected to personal involvement did not show in this study. The exercise got elaborated more versatile and to more senses using. Although there is still chance to expand the exercise to inform with more knowledge.
  • Mutanen, Milla (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastelen millaisia kielenoppimismahdollisuuksia museoissa toteutuneet mediaatiokierrokset voivat tarjoa kielenoppijoille luokan ulkopuolella. Työssäni keskityn vuorovaikutukselliseen opastukseen - mediaatioon. Tutkimustani varten suunnittelin ja toteutin kaksi mediaatiokierrosta, jonka aikana havainnoin toimintaa. Aineisto kerättiin helmikuussa 2020, menetelminä on käytetty havainnointia ja haastattelua. Tutkimuksen osallistujat ovat kotoutumiskoulutuksen ja Helsingin yliopiston suomea toisena kielenä opiskelevia aikuisia. Tutkielma ei pyri yleistettävyyteen, vaan pyrkii kuvaamaan kyseistä toimintaa käytännössä ja peilata osallistujien kokemuksia siitä. Tärkeimpiä aiheita, joita käsittelen tutkimuksessani ovat informaali oppiminen, mediaatio ja museot oppimisympäristönä. Tutkimuksen päätehtävänä on selvittää, miten vuorovaikutuksellinen museokierros voisi tukea kielen oppimista luokan ulkopuolella. Saatujen vastausten perusteella tämänkaltainen toiminta voisi auttaa aikuisia suomea toisena kielenä opiskelevia oppimaan ja käyttämään kieltä luokan ulkopuolella erityisesti sanaston ja kommunikoinnin osalta. Kulttuuriin tutustumista nähtiin tutkimuksessani myös merkityksellisenä osana mediaatiokierroksia. Mediaatio on osoittautunut hyvin mielekkääksi tavaksi opiskella kieltä luokan ulkopuolella. Mediaatio luo tukevan vuorovaikutustilanteen, jossa oppijat pääsevät ilmaisemaan toisiaan suomen kielellä sekä oppimaan uutta Suomen historiasta ja kulttuurista museon näyttelysisältöjen tarjoumien ja oppaan kysymysten kautta. Tutkimuksen tulokset voivat antaa uusia oivalluksia ja ideoita mediaatiokierrosten suunnittelemiseen.
  • Väisänen, Elisa (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielma käsittelee tapaustutkimuksen näkökulmasta arkeologisen tiedon rakentamista museo-opastuksilla kasvatustieteellisiin teorioihin ja yleisöarkeologian tutkimushistoriaan nojaten. Työn tavoitteena on selvittää, miten Espoon kaupunginmuseon KAMU:n oppaat ja toisaalta museon toiminnallisille esihistoriaopastuksille osallistuvat espoolaiset viidesluokkalaiset käsittävät arkeologian ja arkeologisen tiedon luonteen ja mikä on heidän käsityksensä siitä, kuinka arkeologiaan liittyviä aiheita tulisi opettaa ja oppia opastuskontekstin kautta pohdittuna. Työn toisena tavoitteena on pohtia, voisiko kouluopetusta ja etenkin museo-opastuksia vielä parantaa ja ehkä laajentaa silloin kun niiden kohteena on arkeologia ja arkeologinen tieto. Tutkimuksen aineisto käsittää museon neljälle vakituiselle oppaalle tehdyt puolistrukturoidut haastattelut ja esihistoriaopastukselle osallistuneilta viidesluokkalaisilta kerätyt kyselylomakkeet, joita oli yhteensä 104 kappaletta. Aineistoa analysoidaan pääosin kvalitatiivisella tutkimusotteella, kyselyaineistoa analysoidaan myös kvantitatiivisesti. Aineistoa analysoidaan vasten tutkimuksen kasvatustieteellistä teoriataustaa, jonka mukaan tiedon luonteen käsitys ja samalla käsitykset ihmisen oppimisen kannalta on museopedagogiikassa muuttunut. Muutoksen mukaan tieto ja sen rakentuminen on ihmisistä riippuvaista eikä oppijaa kohdella passiivisena tiedon vastaanottajana vaan aktiivisena toimijana, joka rakentaa itselleen merkityksellistä tietoa. Ajattelutavan muutosta heijastetaan tutkimusaineistoon ja pyritään näin pohtimaan, näkyykö ajattelun muutos myös toiminnassa, tässä tapauksessa museo-opastuksilla ja sitä, miten se vaikuttaa arkeologisen tiedon rakentamiseen ja rakentumiseen. Tulosten valossa museo-opastukset ovat oleellisessa osassa konstruktiivisen museon ideaalin tavoittelussa ja siinä, mitä arkeologiasta ja arkeologisesta tiedosta nostetaan tässä kontekstissa esiin. Kouluopetuksessa esihistorian ja arkeologian rooli on häviävän pieni. Yleisöarkeologista taustaa vasten nähtynä opastukset voi nähdä edistysaskeleina, sillä ne auttavat ymmärtämään arkeologisen tiedon moninaisuutta ja muutosalttiutta. Tutkimus osoittaa myös sen, että näyttelyitä ja opastuksia on jatkuvasti kehitettävä muuttuvan tutkimustiedon mukaan yleisöjen antamaa palautetta unohtamatta.