Browsing by Subject "musiikki"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 57
  • Westinen, Elina; Rantakallio, Inka (Nuorisotutkimusseura Nuorisotutkimusverkosto, 2019)
    Nuorisotutkimusseuran julkaisuja
  • Repo, Oskari (Helsingin yliopisto, 2018)
    In this research I analyzed how music is described in Tove Jansson's moomin books. I also analyzed descriptions of music as an element of characterization. Many researches concerning moomin books have been done earlier. Earlier research points out that music has a significant role in the world of moomins and in the life of moomin characters. Analyzing music as an element in characterization was however recent opening to the field of research. I chose four moomin books to be my main material because there were clearly most of descriptions of music in these books. My material were Comet in Moominland, Moominland Midwinter, Tales from Moominvalley and Moominvalley in November. Most of descriptions of music played role in characterizations of Snufkin, Fillyjonk and Too-ticky, so I focused on these characters. I used content analysis based thematic approach as my method when finding answer to the question how music is described in moomin books. With the help of close reading, I tried to find out how characters are constructed with music. In this research it found out that music is described in Tove Jansson's moomin books with songs and lyrics, with descriptions of instruments and with descriptions of tunes and notes. Songs and lyrics constructed character of Too-ticky by telling Too-ticky's accepting attitude towards the uncertainty that exists in the world. Songs and lyrics didn't significantly construct character of Snufkin. There were lots of different instruments in moomin books but the only instrument which constructed characters in a significant way was the mouth-organ. The mouth-organ constructed character of Snufkin by showing his features and emotions. The mouth-organ constructed character of Fillyjonk by acting as the symbol of creativity and balance. In this research also the nature was considered as an instrument. Snufkin heard his longing of freedom and loneliness in the sound of the nature. Tunes and notes told about Snufkin's inner conflict between loneliness and communality. Tunes and notes also described Snufkin's process of composing. That process of composing personificated as a little creature called Teety-woo in The Spring Tune- short story. Tunes and notes constructed character of Fillyjonk in the way that they took her to the new levels of her identity.
  • Mustonen, Minna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Kaija Saariaho’s (b. 1952) music has been a subject of much research, but her piano works have received less attention. The subject of this research is an analysis of Kaija Saariaho’s (b. 1952) piano composition Ballade (2005). Ballade’s character is dramatic and it bases on Douleur, which deals with guilt, from Saariaho Quatre Instants (2002). This motivated Ballade’s analysis as a narrative of guilt and trauma. Parakilas’s (1992) narrative model named the ballad process, the topic of ombra and trauma theory are applied in the analysis. To consider Ballade’s narrative as a contemporary composition, Vincent Meelberg’s (2006) narrat save this ive model of contemporary music is applied. The research is semiotic and psychoanalytical and contributes to the study of Saariaho’s smaller compositions and the narrative analysis of contemporary music. The analysis used Douleur’s and Ballade’s recordings and scores as material. Following Meelberg’s model, the analysis focused on Ballade’s major changes and repeated gestures. Douleur’s lyrics and music were applied to Ballade’s analysis as intertextual pre-texts. Ballade’s narrative is shaped by its melodicity, repeated gestures and shifts between polyphonic or homophonic events. From the perspective of the ballad process, Ballade’s repeated gestures represent guilt as a recurring memory and its homophonic passages depicher a dreamlike reminiscing of a memory. The heartbeat rhythms, repetitions, glissandi and tremolandi typical of ombra represent guilt and fear. They can also represent erotic desire, reflecting the save This ambivalence apparent in Douleur's lyrics. Ballade's sudden moments and repeated gestures can also represent the fright and repetition compulsion typical of trauma, and the way Ballade’s narrativity increases over time the narrativizing process as an attempt to overcome it. The analysis demonstrates Douleur’s and Ballade’s close connection. Douleur’s inclusion to Ballade’s analysis supports Ballade’s reading as a narrative of guilt and trauma. Guilt and trauma are represented in ballade from the meaning of its singular gestures to its overall form. While being contemporary, Ballade communicates with the listener through historically established musical conventions.
  • Ohraluoma, Jenna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Objectives. A lot of research has been done during recent years on children’s language development and creative ways to support it during early childhood. Studies have shown that one significant factor which can support children in learning to read and write is music. The objective of this Master´s thesis is to study music education’s effect on under school age children´s language development measured by Rapid Automatized naming test. In addition, I investigate if there are differences in development between boys and girls or native Finnish speakers and children who speak Finnish as a second language during the two-year longitudinal research. Data for this Master thesis has been collected as a part of Tanja Linnavalli´s dissertation (2019) “Effects of musical experience on children’s language and brain development” which studied the effect of music intervention on children’s language development. Methods. There were 72 participants who were between four-to-five-year-old in the beginning of the study. Data was collected during 2014-2017. There were three study groups: one receiving music play-school, another group receiving dance classes and a third group that acted as a passive control group. Children were evaluated four times during the two-year long research for their speed in naming colours and objects by Rapid Automatized naming test by Niilo Mäki Institute. This Master´s thesis compares the differences between the groups using independent samples t-test. Results and conclusions. The study shows that children who participated to music playschool improved more on naming tests during the follow up than the other groups. Girls improved statistically significantly more than boys and Finnish as a second language speakers improved slightly better than native Finnish speakers. The results support the view that music has a positive impact on the development of language skills. In early childhood education and care, it is important to understand the support music education may offer to language development e.g., children with Finnish as a second language or learning challenges on reading and writing.
  • Mäkilä, Elina (Helsingfors universitet, 2011)
    Pro gradu -työssäni tutkin venäläistä avtorskaia pesnia -musiikkigenreä. sitä ympäröivää yhteisöä sekä muutosta, jonka genre on kokenut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Avtorskaia pesnian keskiössä on lyyrinen, kitarasäestyksellinen säveltäjän ja sanoittajan itsensä esittämä laulu. Neuvostoliiton kontekstissa avtorskaia pesnian voidaan nähdä olevan yhteiskuntakriittinen genre, joka intonaationsa, muotonsa ja sanomansa välityksellä korosti yksilöllisyyttä ja sananvapauden periaatteita. Neuvostoliiton hajoaminen on vaikuttanut monella tavalla sekä musiikin olemukseen että sitä ympäröivään yhteisöön. Pyrin selvittämään, minkälaisia arvoja avtorskaia pesnian parissa viihtyvä yhteisö vaali sosialismin aikana ja minkälaisia odotushorisontteja yhteisön jäsenet liittävät genreensä nykykontekstissa. Musiikin yhteiskunnallisen merkityksen lisäksi pohdin myös sitä, mitä genre merkitsee sitä luoville yksilöille ja yhteisölle. Tutkimukseni perustuu vuonna 2009 Pietarissa tehtyyn kolmen kuukauden mittaiseen kenttätyöhön. Vierailin säännöllisesti pietarilaisissa lauluklubissa, kävin konserteissa ja osallistuin muutamaan klubien järjestämään festivaaliin. Erityisesti klubit edustivat genren yhteisöllisintä puolta. Osallistuin klubien toimintaan, haastattelin useita muusikoita ja muita genren aktiiveja. Tarkastellessani avtorskaia pesniaa Neuvostoliiton kontekstissa, pohdin erityisesti sen merkitystä ja sijoittumista sosialistisen yhteiskunnan todellisuuteen. Usein kirjallisuudessa sosialismi nähdään vastakkaisien kategorioiden kautta. Viimeisten vuosikymmenien sosialistinen todellisuus oli kuitenkin luonteeltaan paradoksaalinen. Tarkastelemalla avtorskaia pesniaa pyrin osoittamaan, millä tavalla sosialistiseen yhteiskuntaan liitettävät vastakkainasettelut ovat ongelmallisia. Analysoin sosialistisen yhteiskunnan ja avtorsakian pesnian välistä suhdetta nojaten James Seottin publie ja hidden transeripts -käsitteisiin. Tämän lisäksi käytän Alexei Yurchakin delerrilorialisaation käsitettä kuvaamaan sitä. millä tavalla sosialismin viimeisten vuosikymmenien aikana avtorskaia pesnia -yhteisö loi sosiaalisia tiloja, joissa yhteisön arvoja ei nähty ristiriitaisina sosialistisen ideologian kanssa. Tasa-arvo, yhteisöllisyys, perhe, ystävyys ja eettisyys voidaan lukea sosialismin ja avtorskaia pesnian -yhteisön yhteisiksi arvoiksi. Neuvostoliiton viimeisinä vuosikymmeninä sosiaalisen todellisuuden ja virallisen diskurssin ristiriitaisuus muodosti tilanteen, joka mahdollisti uusien tulkintojen ja sen myötä uusien sosiaalisten tilojen syntymisen. Neuvostoliiton hajoaminen on asettanut avtorskaia pesnia -genrelle uusia haasteita. Vallitsevan yhteiskunnallisen järjestyksen nopea muuttuminen on aiheuttanut tilanteen, jossa genren edustajat ovat joutuneet arvioimaan suhdettaan ympäröivään todellisuuteen uudesta näkökulmasta. Tärkeiksi muodostuneet arvot jatkavat elämäänsä, mutta niiden tulkinta ja merkitsevyys ovat muuttuneet. Nykyään genreen liitetään erilaisia odotushorisontteja, jotka syntyvät avoimessa, historiallisesti määräytyvässä diskursiivisessa prosessissa. Käsitykset musiikin merkitsevyydestä ja sen paikasta nykykontekstissa rakentuvat myös yhteiselle historialle ja sen merkityksille. Ystävyyden ja vilpittömyyden korostuminen sekä genren näkeminen ennen kaikkea kommunikaation ja taiteen muotona ovat niitä lähtökohtia, joista muusikot pyrkivät musiikkiaan tekemään. Jollekin avtorskaia pesnia edustaa kommunikaatiota ja dialogia yksilöiden välillä. Toisille genre edustaa taiteen muotoa, kun taas jotkut näkevät musiikin hyödykkeenä. Monelle genre edustaa yhteisöä ja toimii selviytymisstrategiana elämän hankalina hetkinä. Tunne yhteenkuuluvuudesta ja kuulumisesta saman genren piiriin ilmenee hetkissä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, jolloin he ymmärtävät jakavansa jotakin yhteistä ja näin kuuluvansa johonkin heitä yhdistävään maailmaan. Avtorskaia pesnian parissa viihtyvät näyttäisivät muodostavan kuvitteellisen yhteisön, jota yhdistää yksilön ainutlaatuisuuden kunnioittaminen. Avtorkskaia pesnian ja sen yhteiskunnallisen merkityksen muuttumisen tarkastelu antaa mahdollisuuden kurkistaa Venäjällä tapahtuvien sosiaalisten ja poliittisten muutosten luonteeseen.
  • Ratavaara, Nina (Helsingfors universitet, 2013)
    The study aims to depict how black metal scene members see black metal, the scene and their own identities in the changing, global mediascapes of today and how they (re-) negotiate these elements in these circumstances. In the last two decades, the new ICT have changed the world and equally so musical scenes. The question to be answered then is how a global subculture like black metal that highly values obscurity and has a strong ideology reacts to these changes as these developments result in concepts such as scene, space, identity and authenticity being challenged in today’s globalized world. Despite the little academic attention that black metal has received, it is not only interesting musically with black metal being one of the newest and most extreme metal subgenres but the black metal scene and its practices are noteworthy because of their unique connection of music and ideology as well as the global network that has existed since black metal’s inception. A qualitative multi-method research design is used to achieve an understanding of both experiences and thoughts of individual scene members as well as to try to discover a wider scenic development, negotiation behaviour and to draw a picture of scenic media use. The data was gathered by starting a thread in an online discussion forum and conducting six semi-structured interviews both face-to-face as well as online through email and written Skype chats. Scenic material such as magazines and documentaries were collected and used to support the other two data sets and add more nuances. All these materials were analysed thematically from an insider researcher perspective. In conclusion, it can be said that while there clearly was a phase of conflict in the scene to adapt to the developments it seems they have enforcedly been accepted and are seen as part of an inevitable evolution. The Internet has become the dominant media used in the black metal scene. It is acknowledged that the Internet makes access easier and faster, it shrinks the world. This is seen both as positive and negative. Scene members see it as beneficial personally as the Internet allows inexpensive and fast access to information and communication tools. For the scene however, it is seen as a threat since it renders black metal more visible and provides easier accessibility for everyone. While black metal in its core has not changed and its ideology has remained the same, the scene has developed, grown up and become more diverse and fragmented as well as lost some of its restrictiveness.
  • Ruponen, Taru (Helsingfors universitet, 2015)
    Objectives. The subject of this study is special education students in musical instrument teaching. The task is to find out instrument teachers' thoughts of different types of learners and their teaching, teachers' views on their abilities to teach special education students and what kind of support teachers possibly need in teaching students with special needs. The main questions of this study are: 1. What kind of views musical instrument teachers have of different types of learners. 2. Do instrument teachers have qualification to teach students with special needs? 3. What kind of support musical instrument teachers possibly need to teach special education students. Methods. This is a quantitative study, and the data is gathered by using a survey. The study was supplemented with qualitative material by giving the answerers an opportunity to tell about their thoughts of the subject also in their own words. 60 instrument teachers in different parts of Finland answered the survey. The survey was made in the fall 2014. The analysis was made by using Microsoft Excel 2008 and IBM SPSS 22.0 Statistics programs. Results and conclusions. Based on this study, musical instrument teachers views about different kinds of learners are mainly positive or neutral. There were no such factors in the teachers' attitudes and views of disablement and difference that would hinder them in teaching all kinds of students. The majority of answerers has taught special education student at some point and viewed it positively. Yet the teachers do not have a strong confidence in their own or their colleagues' ability to teach students with special needs. Main reason to this seems to be a lack of education. Yet the majority of the teachers are ready to teach 1-2 special education students also in the future if required. In this they wish the most to get consultation from a special education or music therapy specialist. Secondly they wish to get professional guidance and short training. The third wish in their answers was support from colleagues and the principal. They also wished co-operation with the parents. As a conclusion, musical instrument teachers would need education, instructions and support from specialists, principals and colleagues and co-operation with parents, in teaching special education students.
  • Moisseinen, Nella (Helsingin yliopisto, 2018)
    Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä kielen ja auditiivisen havaitsemisen vaikeuksien aiheuttajia. Viime vuosikymmeninä musiikin ja kielen harjoittamisen on havaittu edistävän aivoissa paitsi modaliteetin sisäistä (kieli–kieli, musiikki–musiikki) havaitsemista myös siirtymävaikutusta erityisesti musiikista kielen havaitsemiseen. Tämä Pro Gradu -tutkielma selvitti äänikirjojen ja musiikin kuuntelun vaikutuksia varhaiseen puheen ja musiikin havaitsemiseen ensimmäisestä aivohalvauksesta toipuvissa aivoissa. Kontrolloituun tutkimusasetelmaan kuului kaksi interventioryhmää, joista toinen kuunteli päivittäin äänikirjoja ja toinen musiikkia ensimmäisten kahden kuukauden aikana aivohalvaukseen sairastumisesta; kontrolliryhmä ei saanut kuunneltavaa materiaalia. Potilaiden (N = 55) varhaista puheen ja musiikin havaitsemista aivoissa mitattiin äänisarjassa poikkeavan tavun (puhe) ja soinnun (musiikki) magneettisella poikkeavuusnegativisuusvasteella (magnetic mismatch negativity, MMNm) akuuttivaiheessa sekä seurantamittauksissa kolme ja kuusi kuukautta aivohalvaukseen sairastumisesta. Magnetoenkefalografisten (MEG) vasteiden lähteet aivoissa paikannettiin erotuskäyrien miniminormiestimaateilla (MNE) potilaiden yksilöllisissä, rakenteellisiin magneettiresonanssikuviin (MRI) perustuvissa aivomalleissa. Vasteiden lähteet rajoitettiin kuuteen puheen ja musiikin havaitsemisen kannalta keskeiseen alueeseen (keskimmäinen ja alempi otsalohkopoimu, ylempi ja keskimmäinen ohimolohkopoimu sekä supramarginaalinen ja kulmapoimu). Ryhmä- ja leesion hemisfäärin interaktiot analysoitiin tilastollisesti toistomittausten varianssianalyysillä näillä alueilla. Lisäksi interaktiotulokset korreloitiin (Pearson) neuropsykologiseen kuntoutumiseen verbaalisen muistin, työmuistin, kielen ja musiikin havaitsemisen osa-alueilla aivovasteiden laajemman osallisuuden selvittämiseksi auditiivisessa tiedonkäsittelyssä. Tutkimuksessa havaittiin, että äänikirjojen kuuntelu tehosti varhaista kielen havaitsemista vasemmanpuoleisilla otsalohkon alueilla kontrolliryhmään verrattuna; MMNm:n lateralisoituminen vasemmalle ilmeni kolme kuukautta aivohalvaukseen sairastumisesta ja oli lisäksi yhteydessä verbaalisen muistin paranemiseen äänikirjaryhmällä. Musiikin havaitseminen puolestaan herätti MMNm- ja P3a-komponentin yhdistelmän, jonka amplitudi vasemmalla alemmalla otsalohkopoimulla korreloi negatiivisesti työmuistin ja verbaalisen muistin paranemiseen kuusi kuukautta aivohalvaukseen sairastumisesta. Musiikin kuuntelu paransi suoriutumista, kun äänikirjojen kuuntelu oli yhteydessä kasvavaan amplitudiin ja heikkenevään työ- ja verbaaliseen muistiin; ilmiö todennäköisesti liittyy musiikin aikaansaamaan aktivaation levittäytymiseen aivoissa. Yhdessä tulokset viittaavat siihen, että äänikirjojen kuuntelu voi kehittää varhaista auditiivista havaitsemista kielimodaliteetin sisällä, joskaan se ei suoraan tue myöhempää, tarkkaavuuteen ja/tai musiikkimodaliteettiin liittyvää havaitsemista. Musiikin kuuntelu sen sijaan ei tue varhaista puheen havaitsemista suoraan, mutta voi edistää aivohalvauksen jälkeisiä plastisia muutoksia havaitsemisen ja verbaalisen muistin kannalta edullisemmalla tavalla.
  • Kärkkäinen, Mika (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tutkielma käsittelee Basileios Suurta, joka on yksi merkittävimmistä teologeista 300-luvulla. Hänellä on valtava kirjallinen tuotanto, joista tutkielman kannalta merkittävimmät ovat hänen esipuheensa ensimmäiseen Psalmiin ja kuuluisa puhe Ad adolescentes. Tutkielmassa tarkastelen erityisesti Basileioksen käsitystä mimesiksestä, jolla on sielua tai tunteita parantava luonne, joka näkyy kolmella tavalla hänen teksteissään: negatiivinen mimesis, positiivinen mimesis ja antiikin kirjallisuuden jäljittelevä ominaisuus suhteessa pyhiin kirjoituksiin. Mimesiksellä on myös kolmitasoinen luonne: se näyttäytyy sekä suoraan että epäsuoraan ja sillä on yhteisöllinen ulottuvuus. Basileioksen käsitys mimesiksestä on olla välineenä hyveeliseen elämään, ja sillä on myös sielun therapeiaan liittyvä ulottuvuus. Ensimmäinen pääluku antaa aatehistoriallisen pohjan Basileioksen mimesis-käsitteelle. Keskityn tässä luvussa antiikin ajan mimesis-käsitteeseen, jota tarkastelen runoudessa ja musiikissa esiintyvän mimesiksen avulla. Antiikin ajan mimesiksellä on muun muassa jäljittelevä, kopioiva tai matkiva luonne sekä sillä on vahva yhteisöllinen ulottuvuus. Toinen pääluku käsittelee varhaiskirkon hymnografiaa, jossa tutkin mimesistä nimenomaan jumalanpalveluskontekstissa. Tässä luvussa otan huomioon askeettien tavan käyttää mimesistä, sillä Basileios on askeettisesti elävä luostarin johtaja. Tämä toinen pääluku osoittaa myös Basileioksen kontekstin yhteisöelämiseen suuntaavaan luonteeseen, jossa on mimeettisiä aineksia. Kolmas pääluku ottaa huomioon antiikin ja varhaiskirkon hymnografian, kun kyseessä on Basileioksen mimesis-käsite, jota tarkastelen hänen esittämän antiikin kirjallisuuden ja musiikin valossa. Mimesiksellä on hyveelliseen elämään ja sielun parantumiseen liittyviä ominaisuuksia Basileioksen ajattelussa.
  • Kuivalahti, Lotta (Helsingin yliopisto, 2020)
    The aim of this research was to map out the musical environments as well as the consideration of children’s musical preferences in early childhood education and preschool. Previous studies were mostly focused on the systematical music education, so with this study the goal is to create a general view of the musical environment and music-related activity in early childhood education and preschool by answering the following research questions: 1. In what situations and purposes is music used in early childhood education and preschool? 2. What pieces of music and music genres are used early childhood education and preschool? 3. In what ways and by who are the music choices made in early childhood education and preschool? a) What elements are considered important in music choices? b) How are the preferences and wishes considered in the music choices? The research utilized a mixed methods approach, that involved both qualitative and quantitative features. The data was collected with an online survey and the sample consisted of 90 individual survey participants who worked in an early childhood or preschool environment in February of 2020. The data collected with the survey consisted of both qualitative and quantitative information that was analyzed with different methods. The qualitative data was analyzed using thematic analysis with a phenomenographical method, which focuses on different experiences and thoughts about a specific subject. The quantitative data was analyzed with statistical methods like comparing means and medians, using frequency tables and cross tabulation as well as statistical tests like nonparametric Chi-square test and one-way analysis of variance. The results of the research indicate that music is a part of all daily activities in the early education setting, but its use is emphasized in adult-led activities as well as during rest. Music has an important role in everyday situations as well as creating a mood. Children’s music was listened to the most, especially during adult-led activities, but classical music was also used quite a lot, especially during rest. The most used children's music were old traditional songs like "Wheels on the bus" and "Twinkle twinkle little star". From other genres "Ikuinen vappu" by JVG was the most mentioned. Children's requests, the subject, own pedagogical experience as well as musical learning goals were the most important basis for making music choices. The choices were made by the early childhood education teachers, early education nurses as well as children, but the emphasis leaned towards the teacher, especially in preschool context.
  • Pietilä, Tuulikki (Helsinki Collegium for Advanced Studies, 2009)
    COLLeGIUM : studies across disciplines in the humanities and social sciences
  • Pihlakoski, Laura Loviisa (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämän tutkielman tarkastelun lähtökohtina ovat ennen kaikkea teksti, sen vuorovaikutuksellisuus ja retoriikka. Tutkielma on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jolla pyritään saamaan mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys siitä, millä tavalla oopperaoppaaseen pohjautuva tutkimusaineisto suostuttelee ennakkoluuloisen lukijan oopperaharrastuksen äärelle. Analyysin keskiössä on se, miten lukijan oletettu ennakkoluuloisuus elitistisenä pidettyä oopperaa kohtaan piirtyy tekstikokonaisuuteen ja miten oopperaan liittyviä ennakkoluuloja kumotaan tekstin tasolla. Tutkielmassa selvitetään vuorovaikutusta analysoimalla tekstistä hahmottuvaa lukijan ja kirjoittajan välistä suhdetta ja niitä kielen tasolla havaittavia keinoja, joilla lukija pyritään suostuttelemaan oopperan ystäväksi. Aineisto koostuu Pirjo ja Markku von Herzenin vuonna 2012 julkaistusta Mentäiskö oopperaan! -oopperaoppaasta poimituista tekstikatkelmista. Tutkimusaineisto on kerätty aineistokirjasta satunnaisotannalla, joka kattaa yhteensä 86 sivua. Teoreettiselta taustaltaan tutkielma pohjautuu systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan, ja diskurssintutkimus sekä uuden retoriikan teoria tarjoavat lähtökohdat analyysille. Työssä osoitetaan, että teksti sisältää runsaasti sekä eksplisiittisiä että implisiittisiä vuorovaikutuksen osapuolten merkitsimiä, joiden myötä hahmottuvat lukijalle osoitetut erilaiset kategoriat sekä lukijan ja kirjoittajan välinen valta-asetelma. Vuorovaikutuksellisuus on lisäksi keino johdatella lukija lähemmäs puheenaihetta ja siten sitoutumaan ja samastumaan tekstiin. Tutkielman keskeisin johtopäätelmä on, että ennakkoluuloja pyritään hälventämään ennen kaikkea monin eri tavoin toteutetulla läheisyyden luomisella. Muun muassa eri diskurssien sekoittuminen ja oopperan tarinallisuuden korostaminen ovat keinoja tuoda puheenaihetta lukijan lähelle ja samalla hälventää oopperaan liittyvää vierauden tuntua. Oopperaa myös representoidaan tiettyjen pääväitteiden avulla, joiden yhteydessä aihetta tuodaan lukijalle tutuksi ja läheiseksi. Samalla pääväitteet paljastavat lukijalle asetetut ennakko-oletukset. Uutena avauksena oma tutkielmani kiinnittää huomion siihen, kuinka nimenomaan ennakkoluuloista lukijaa lähestytään opastekstissä. Samalla käy selväksi, että musiikkipedagogiaa tarkastelevalle tutkimukselle olisi fennistiikan tutkimuskentässä tilausta.
  • Laine, Noora (Helsingfors universitet, 2015)
    Kirkon strategia 2015 työryhmän laatiman Meidän kirkko -strategian mukaan kirkon tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä tavoittaa sen jokainen jäsen laadukkaasi vähintään viisi kertaa vuodessa. Tavoitteena on kääntää kirkon elämään osallistuvien määrä kasvuun kaikissa ikäluokissa. Tätä tavoitetta edistääkseen kirkko pyrkii luopumaan työntekijäkeskeisestä ajattelutavastaan ja luomaan seurakuntalaisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia odotuksia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tarjoaman Kauneimmat joululaulut -tapahtuman osallistujilla on tapahtumaa kohtaan. Tarkoituksena on myös selvittää, kuinka hyvin osallistujien kokemukset tapahtumasta vastaavat heidän odotuksiaan ja tätä kautta tekemään päätelmiä tilaisuuden laadusta asiakaskeskeisestä näkökulmasta käsin. Odotuksia ja kokemuksia on tutkittu neljän osa-alueen kautta: yleiset odotukset, tapahtuman tila, musiikki ja juontaja. Tutkimus on osa seuraavia Kirkon tutkimuskeskuksen hankkeita: Virsi ja hengellinen laulu Suomessa sekä Kirkon muuttuva yhteisöllisyys. Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen aineisto on kerätty kymmenessä seurakunnassa ympäri Suomea kolmantena adventtina 15.12.2013. Tutkimusseurakuntiin kuuluu erikokoisia seurakuntia sekä maalta että kaupunkista. Lisäksi tutkitut tapahtumat ovat olleet useilta muiltakin osin erilaisia. Tutkimuksen teoriatausta käsittelee suomalaista joululauluperinnettä, Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa ja sen historiaa, palvelua ja asiakasta palvelun käyttäjänä, palvelun laatuodotuksia sekä palvelun laatua. Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa on tutkittu vähän ja suppeasti, minkä vuoksi se on tutkimuskohteena mielenkiintoinen. Tapahtuma on myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suurin vuosittainen musiikkitapahtuma ja kokoaa seurakuntiin runsaasti esimerkiksi eri-ikäisiä ja eri tavalla kirkkoon sitoutuneita ihmisiä. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla on mahdollista kehittää paitsi Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa vielä paremmin tapahtuman osallistujien odotuksia vastaavaksi, ovat tulokset mahdollisesti hyödyksi myös muiden seurakuntien musiikkitapahtumien suunnittelussa.
  • Pinta, Hanna Maria (Helsingin yliopisto, 2021)
    Cheerleading on esteettinen, voimaa, kestävyyttä ja esiintymistaitoa vaativa kilpaurheilulaji. Kilpailuissa ohjelman tukena käytetään tarkoin määriteltyä musiikkia, joka tekee ohjelman suorittamisesta sekä katsomisesta mielekästä. Käsittelen tutkielmassani näitä cheerleadingissa käytettyjä kilpailumusiikkeja, joiden tyyli on hyvin ainutlaatuinen, sillä musiikit koostuvat useista eri musiikkikappaleista, ääniefekteistä ja kustomoiduista elementeistä. Selvitän kilpailumusiikkien erilaisia merkityksiä cheerleadereille ja valmentajille, minkä lisäksi pohdin kilpailumusiikkien tilaus- ja tekoprosessia sekä niiden tilaajien että tekijöiden näkökulmista. Aiemman urheilun ja musiikin yhteydestä tehdyn tutkimuksen mukaan musiikki vaikuttaa urheilusuoritukseen positiivisesti, joten oikeanlaisen kilpailumusiikin käyttäminen sekä harjoituksissa että kilpailuissa on tärkeää. Selvitän, millaiset tekijät ja elementit kilpailumusiikissa ovat cheerleadereille merkittäviä sekä miten kilpailumusiikki vaikuttaa urheilusuoritukseen ja joukkueen yhteishenkeen. Kerron myös kilpailumusiikin tilaus- ja tekoprosessista etsien tehokkaita keinoja luoda entistä sopivampia musiikkeja cheerleading-joukkueille. Aineisto koostuu cheerleadereille tehdystä laajasta kyselytutkimuksesta, johon sai vastata sekä monivalintavastauksilla että omin sanoin. Yksilöllisten vastausten myötä tutkimus on pääosin kvalitatiivista, temaattista sisällönanalyysia. Monivalintavastaukset ja vastausten suuri määrä antavat kuitenkin mahdollisuuksia myös kvantitatiivisiin menetelmiin, kuten yleistyksiin ja jaotteluihin. Kyselytutkimuksen lisäksi käytän aineistoina kilpailumusiikkeihin liittyviä videoita sekä Suomen Cheerleadingliiton kilpailusääntöjä ja arvostelukaavakkeita. Olen itse harrastanut cheerleadingia ja tehnyt kilpailumusiikkeja useita vuosia, joten hyödynnän tutkielmassa aineiston lisäksi omaa käytännön kokemustani. Tulokset viittaavat siihen, että kilpailumusiikin merkitykset cheerleadereille ovat moninaiset ja vaihtelevat paljon urheilijasta sekä valmentajasta riippuen. Kaikista tärkein rooli kilpailumusiikilla on kuitenkin niin sanotun hyvän fiiliksen tuojana harjoittelun ja kilpailusuorituksen aikana. Kilpailumusiikki tuo urheilijoille voimaa ja motivaatiota sekä helpottaa esiintymistä. Se nähdään myös yhteishengen luojana sekä musiikin suunnitteluvaiheessa että ohjelmaa tehdessä. Kilpailumusiikin suunnitteluun ja ideointiin kannattaakin osallistaa koko joukkue, jotta musiikki vastaisi mahdollisimman monen urheilijan toiveita ja että siitä muodostuisi joukkueelle tärkeä, yhteishenkeä lisäävä kilpailuohjelman ääniraita.
  • Kääriälä, Antti (Helsingfors universitet, 2012)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kulttuurin kenttien välistä homologiaa eli rakenteellista vastaavuutta 2000-luvun alun Suomessa. Tutkimuskohteena on neljä kulttuurin kenttää: musiikki, kirjallisuus, ruoka ja televisio. Tutkimuksessa keskitytään makumieltymyksiin näillä kulttuurin kentillä. Tarkemmin sanoen analysoidaan, kuinka legitiimeistä musiikin ja kirjallisuuden lajityypeistä, ruokalajeista ja televisio-ohjelmista suomalaiset pitävät. Tutkimuksen tavoitteena on ensinnäkin arvioida, missä määrin makumieltymykset yhdellä kulttuurin kentällä ovat yhteydessä makumieltymyksiin toisilla kulttuurin kentillä. Toiseksi selvitetään, millainen yhteys valituilla sosiodemografisilla taustatekijöillä on makumieltymyksiin. Tutkimusongelma rakentuu kritiikille, jota Bernard Lahire esittää Pierre Bourdieuta kohtaan. Bourdieu esitti vaikutusvaltaisessa Distinction-teoksessaan kulttuurista homologiaa koskevan väittämän. Väittämän mukaan yhteiskunnan sosiaalisen tilan ja yksilöiden elämäntyylien tilan välillä vallitsee kahtalainen homologia. Ensinnäkin yksilön asema yhteiskunnan objektiivisessa luokkarakenteessa on yhteydessä yksilön elämäntyyliin. Toiseksi yksilön elämäntyyli on yhtenäinen siten, että hänen asemansa kaikilla kulttuurin kentillä on samanlainen, mikä ilmenee muun muassa kenttien rajat ylittävinä johdonmukaisina makumieltymyksinä. Tätä homologiaa Bourdieu selittää luokkahabituksen käsitteellä. Lahire kritisoi Bourdieun luokkahabituksen käsitettä ja kääntää teoreettisen näkökulman yhteiskuntaluokista yksilöihin. Lahire esittää, että yksilöiden makumieltymykset yhteiskunnan kenttien välillä ovat pääsääntöisesti ristiriitaisia, eivät johdonmukaisia. Tutkimuksen aineistona käytetään vuonna 2007 kerättyä kansallisesti edustavaa kyselyaineistoa Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa 2007 (N = 1388). Kyselyn perusjoukko on 18–74-vuotiaat Suomen kansalaiset. Tutkimuksessa tarkastellaan, pitävätkö suomalaiset johdonmukaisesti yhtä legitiimeistä kulttuurituotteista kulttuurin eri kentillä vai ovatko heidän makumieltymyksensä ristiriitaisia. Kulttuurinen legitiimiys määritellään koulutuksen mukaan: korkeakoulutettujen eniten pitämät kulttuurituotteet ovat legitiimejä, perusasteen koulutuksen suorittaneiden pitämät kulttuurituotteet ovat epälegitiimejä. Ristiintaulukoimalla selvitetään sosiaalisten taustatekijöiden – sukupuolen, iän, ammattiluokan, tulojen, asuinpaikan ja koulutuksen – yhteyttä makumieltymyksiin. Tutkimustulosten mukaan kaikenasteiset makumieltymykset ovat hyvin yleisiä: suomalaiset pitävät usein niin legitiimistä kuin epälegitiimistä kulttuurista kaikilla tutkituilla kulttuurin kentillä. Poikkeuksena on televisio, jossa legitiimit mieltymykset ovat melko harvinaisia. Toisin sanoen suomalaisten makua yksittäisillä kulttuurin kentillä luonnehtii kulttuurinen kaikkiruokaisuus; ainoastaan legitiimeihin tai ainoastaan epälegitiimeihin kulttuurituotteisiin rajoittunut maku on harvinainen. Lisäksi kenttien välillä ristiriitaiset mieltymykset osoittautuvat yhtä yleisiksi kuin johdonmukaiset mieltymykset: kenttien välinen maku yhdistelee tyypillisimmin kaikkiruokaisuuden eri asteita. Sosiaaliset taustatekijät ovat monissa tapauksissa yhteydessä makumieltymyksiin. Taustatekijöiden ja makumieltymysten välinen yhteys on kuitenkin tyypillisesti jossain määrin erilainen eri kentillä. Kuitenkin kenttien välisiä johdonmukaisuuksiakin löytyy. Legitiimejä mieltymyksiä määrittävät erityisesti ammatti, asuinalue ja sukupuoli ja toki myös koulutus: legitiimi maku on tyypillisin johtajille, kaupunkilaisille, naisille ja korkeimmin koulutetuille. Laajalle legitiimiyden alalle ulottuva kenttien rajat ylittävä johdonmukainen kaikkiruokaisuus määrittyy erityisesti sitä kautta, kenelle se ei ole tyypillistä: miehillä, nuorilla, työläisillä, maaseudun asukkailla ja perusasteen koulutuksen suorittaneilla ei ole johdonmukaisesti kaikkiruokaista makua. Tutkimustulosten perusteella Lahiren väittämä kenttien rajat ylittävän maun ristiriitaisuudesta saa tukea: legitiimiin tai epälegitiimiin rajautuvia johdonmukaisia makumieltymyksiä ei Suomesta löydy. Sen sijaan johdonmukaisesti kaikkiruokaiset osoittautuvat jossain määrin omaksi ryhmäkseen.
  • Juntunen, Miitta-Marjut (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan musiikin käyttöä kuudessa alakoulun ranskan kielen oppikirjassa. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millä tavoin musiikki on läsnä alakoulun ranskan kielen oppikirjoissa? Vaihteleeko musiikin rooli eri oppikirjojen välillä? 2. Mitä tietoja ja/tai taitoja löydettyjen musiikkitehtävien on tarkoitus opettaa oppilaille? Ainut tutkimushypoteesi on, että musiikki on vahvemmin läsnä uudemmissa ranskan kielen oppikirjoissa, sillä musiikin käytön hyödyt ovat tulleet laajempaan tietoisuuteen vasta viime vuosien aikana. Useat neurologiset tutkimukset osoittavat musiikin ja kielen välillä olevan voimakas yhteys. Tämän yhteyden voidaan sanoa olevan jopa biologinen, koska ihmiset oppivat sekä musiikkia että kieltä jo ennen syntymää ja ensimmäisten elinkuukausien aikana. On hyvin todennäköistä, että vauvat oppivat musiikkia ja kieltä samalla tavalla (Ludke & Weinmann, 2012: 5). Positiivinen korrelaatio on löydetty lisäksi esimerkiksi musiikkinuottien tunnistamisen sekä vieraan kielen ääntämistaidon väliltä (Pasanen, 1992: 83). Ottaen huomioon musiikkiin ja kieleen liittyvien tutkimusten lukuisan määrän, tämän tutkielma keskittyy musiikin hyödyntämiseen ranskan kielen opetuksessa Suomessa. Teoriaosiossa määritellään lyhyesti musiikin termiä, jonka jälkeen tutkitaan musiikin ja lapsen kehityksen välillä vallitsevaa yhteyttä elämän alkumetreiltä lähtien. Käsittelen myös yksityiskohtaisemmin musiikin ja kielen yhteyttä, sekä musiikin käytön mahdollisuuksia opetuksessa yleisellä tasolla ja yhä tarkemmin kielten opetuksessa. Esittelen myös, kuinka musiikki on läsnä kahdessa Suomen perusopetusta ja kieltenopetusta ohjaavassa dokumentissa, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) sekä Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisessä eurooppalaisessa viitekehyksessä (2001). Tutkimuskorpukseen kuuluvat kuusi alakoulun ranskan oppikirjaa ovat Alex et Zoé et compagnie 1 ja 2 (2001), Tous ensemble 1 (2009) ja 2 (2010) sekä Cadeau 1 (2017) ja 2 (2018). Tutkimusmetodina on tunnistaa oppikirjoista löytyvät musiikkitehtävät ja määritellä jokaisen kohdalla se, mitä kielitaitoon kuuluvia tietoja ja taitoja niiden avulla harjoitetaan. Nämä kielitaidon osa-alueet on jaettu seitsemään ryhmään, jotka ovat kuullun ymmärtäminen, ääntäminen, suullinen tai kirjallinen tuottaminen, sanavaraston kartuttaminen, kieliopilliset taidot, luetun ymmärtäminen ja kirjallisuus sekä kulttuurinen tietous ja opiskellun aiheen rikastuttaminen. Metodi on sovellettu Ulla-Maija Pasasen (1992) luoman jaottelun pohjalta musiikin avulla harjoitettavista kielitaidon osa-alueista. Analysoimme myös sitä, kuinka musiikki on läsnä oppikirjoissa yleisellä tasolla, musiikkitehtävien ulkopuolella. Tutkimuksessa selviää, että musiikkitehtäviä on noin 4,3 prosenttia kaikkien tutkittujen oppikirjojen tehtävistä. Saadut tutkimustulokset eivät vahvista tutkimushypoteesia, sillä musiikkia käytetään enemmän vanhemmissa kuin uudemmissa oppikirjoissa. Musiikki oli vahvin läsnä Alex et Zoé et compagnie –kirjasarjassa, toiseksi eniten Cadeau-sarjassa ja heikoiten Tous ensemble-sarjassa. Musiikkitehtävien avulla harjoitettiin eniten kuullun ymmärtämistä, ääntämistä sekä sanavaraston kartuttamista. Toiseksi eniten näillä tehtävillä harjoitettiin luetun ymmärtämistä, ja kolmanneksi eniten kulttuurista tietoutta tai rikastettiin opiskeltua aihetta. Vähiten musiikkitehtävien avulla harjoitettiin kieliopillisia taitoja sekä suullista tuottamista. Kirjallista tuottamista sekä kirjallisuutta ei käsitelty yhdessäkään musiikkitehtävässä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että vaikka musiikkia käytetään tutkituissa ranskan oppikirjoissa suhteellisen paljon, voitaisiin sitä käyttää vieläkin enemmän ja monipuolisemmin ottaen huomioon musiikin todistetut hyödyt opetuksessa. Mahdollisiksi jatkotutkimuskohteiksi luetellaan esimerkkeinä musiikki yläkoulun ranskan oppikirjoissa sekä musiikki ranskan kielen opettajien käytänteissä.
  • Riikonen, Selja (Helsingfors universitet, 2016)
    Pro gradu -tutkielmassani käsittelen musiikkiviittauksia sekä barokkityyliä kuubalaisen kirjailijan ja musikologin Alejo Carpentierin (1904-1980) romaanissa Concierto barroco (suom. Tarja Härkönen, otsikkona Barokkikonsertto, 1995). Tutkielmassani lähden kartoittamaan teoksessa runsaasti esiintyviä musiikkiviittauksia sekä selvittämään, miten musiikillisia elementtejä on kuvattu ja miten niitä on käytetty. Tutkielmassani tarkastelen viittauksia eri säveltäjiin ja musiikkiteoksiin. Lisäksi selvitän, miten populaarimusiikkia ja kansanperinteisiin liittyvää musiikkia kuvataan. Tutkielmassani annan myös esimerkkien avulla kuvan Carpentierin käyttämästä barokkityylistä, joka muodostaa teokseen ikään kuin tarinaa eteenpäin vievän pohjan. Tutkielmani on luonteeltaan tekstianalyyttinen; analyysi pohjautuu lähiluvun (close reading) avulla tehtyihin havaintoihin. Tutkielmani kuuluu komparatiivisen kirjallisuuden tutkimuksen piiriin. Komparatiivisen kirjallisuuden tutkimuksen avulla voidaan tutkia muun muassa eri taiteenlajien, kuten oman työni kohdalla, kirjallisuuden ja musiikin vastaavuuksia ja tietynlaista rinnakkaisuutta yli kieli- tai kulttuurirajojen. Alejo Carpentier on esittänyt esseissään näkemyksiään musiikista ja barokista. Hänen kaunokirjallisissa teoksissaan esiintyy niin kutsutun maagisen realismin piirteitä, jossa todellisiin tapahtumiin sekoittuu ihmeellisiä ja erikoisia piirteitä. Tässä teoksessa, kuten monissa muissa Carpentierin romaaneissa, aikakäsitys poikkeaa tavallisesta kronologiasta ja tapahtumat ovat ajoitukseltaan monitasoisia ulottuen 1700-luvulta 1900-luvulle. Romaanin tapahtumat lähtevät liikkeelle Etelä-Amerikasta, josta meksikolaiseen ylimystöön kuuluva valloittajien jälkeläinen lähtee palvelijansa kanssa kohti Venetsian karnevaaleja. Venetsiassa meksikolainen ja hänen kuubalainen palvelijansa tutustuvat kuuluisiin barokkisäveltäjiin Antonio Vivaldiin, Domenico Scarlattiin ja G.F. Händeliin. Yhdessä näiden kanssa syntyy ajatus Meksikon valloitukseen perustuvan oopperan säveltämisestä. Oopperan nimi tulisi olemaan Moctezuma (Montezuma, Motezuma). Todellisuudessa Moctezuma-ooppera on Vivaldin säveltämä ja sen kantaesitys oli 1733. Kirjan tarinan edetessä esiintyy paljon musiikkiaiheisia kohtauksia ja viittauksia, mutta kaikkein mielikuvituksellisin kohtaus tapahtuu, kun tarinan hahmot pitävät yhteisen improvisoidun konsertin, jossa länsimainen musiikki ja perinteinen afrokuubalainen musiikki yhdistyvät täydelliseksi barokkikonsertoksi. Tutkielmani myötä selvisi, että Carpentier kuvaa teoksessaan eri säveltäjiä ja teoksia varsin totuudenmukaisesti, ainakin siten kuin musiikinhistoria opettaa. Tämä on huomioon otettava seikka, sillä maagisen realismin mukaisesti kuvaukset voisivat poiketa totuudesta. Aikatasojen sekoittuminen ja anakronismit kuitenkin poikkeavat tavanmukaisesta historiankirjoituksesta. Carpentier kuvaa myös paljon afrokuubalaista kansanperinnettä, ja hänen teoksensa La música en Cuba on ollut työni edetessä hyödyksi. Romaanissa esiintyy myös paljon karnevalistisia piirteitä, joita muun muassa Mihail Bahtin on tutkinut. Barokkityyli esiintyy myös Concierto barroco -teoksessa etenkin vastakohtaisuuksina, ylitsepursuavan ja mahtipontisen kielen avulla, mutta myös tietynlaisen sarkastisen esityksen, groteskin ja parodian avulla. Koska kirja on hyvin monipuolinen ja koska Carpentier viittaa musiikkiin hyvin yksityiskohtaisella tavalla, voisi tästä työstä olla hyötyä etenkin niille, jotka haluavat syventää tietouttaan kirjan sisällöstä. Ilman musiikillista taustaa tai tietämystä musiikin historiasta lukija saa vain hyvin pintapuolisen näkemyksen teoksesta. Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia eri taiteenlajien ilmentymistä teoksessa, sillä Alejo Carpentier oli kulttuurin saralla erittäin monipuolinen kirjailija ja hänen teoksissaan kulttuuria on käsitelty hyvin moniulotteisesti. Mielenkiintoa herättävät myös teoksen karnevalistiset piirteet ja niiden samankaltaisuus barokkityylin kanssa. Tutkielmaani voisi jatkaa vielä syventymällä tarkemmin maagiseen realismiin ja barokin ilmentymiseen teoksessa.
  • Aalto, Sanna (Helsingin yliopisto, 2022)
    Language skills are an important asset in the global world, so it is important to promote language learning. Music and language learning have been shown to be interconnected. However, most of the studies have been conducted with adult language learners and in laboratories. This study is an experimental study carried out in natural learning context with intervention paradigm. The aim of the study is to explore whether using a song as a tool in learning second language vocabulary in a bilingual preschool differs from using a nursery rhyme or prose. The null hypothesis is that children in bilingual preschool learn second language vocabulary as well with song as with nursery rhyme or prose. The alternative hypothesis is that children in bilingual preschool learn second language vocabulary better with song than with nursery rhyme or prose. Seven foreign language children from the preschool took part in the study. In study paradigm children were presented in learning phase a Finnish version of a well-known nursery rhyme Simple Simon as continuous stimuli in the form of a nursery rhyme, a song and prose. In EEG test phase they were presented same stimuli with some changes in vowels and syllables and their EEG was recorded. Event-related potentials to those changes were then compared between a nursery rhyme, a song and prose situation. In behavioral testing, children were presented words from the learning material and pseudowords formed from those words. We compared how well the children recognized words in the nursery rhyme (poem), the song and the prose situation. The data were analyzed in both research methods using Wilcoxon signed rank test. The null hypothesis could not be rejected. So, it cannot be stated that second language vocabulary is learned better with song than with nursery rhyme or prose. We detected a difference between the prose and the nursery rhyme stimuli in favor of the prose option measured with EEG. However, the sample size was too small to generalize the results. In discussion the results and used research methods are primarily examined on theoretical level considering previous studies. In conclusion, based on the previous studies, it is feasible to recommend using music in education especially in language learning but also in every phase of life due to music’s positive effects on motivation and togetherness to name but a few.