Browsing by Subject "muslimit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Ygot-Riikonen, Maria Sheila (2004)
    Christian and Muslim conflict in Southern Philippines intensified during the last few decades although a shared history dates back 435 years ago. The government has so far failed to deliver genuine peace and stability to 22 million people in Mindanao suffering from poverty, displacement, and bloodshed. After the Sept. 11 terrorist attacks, the international community became aware of Islamic fundamentalist movements in Southeast Asia. The US government linked a Filipino Muslim group, Abu Sayyaf, to Osama bin Laden and Al-Qaeda, justifying the staging in Mindanao of what US Pres. George Bush said as the second largest 'war against terrorism' after Afghanistan. Whatever impact terrorist acts may have from Basilan to Manhattan, peace research is more urgent and significant than ever. This study looks at the causes of violence amongst Christian and Muslim Filipinos and consequently explores areas for peace by asking: "What are the reasons of conflict? Who are the actors and agenda-setters? How can a local conflict become linked to international terrorism? What are the ways and means of effective and immediate conflict resolution in Mindanao?" To acquire firsthand insight, in-depth qualitative interviews were conducted in the Philippines in June-October 2002 using a 60-day participant observation and the triangulation method for data gathering. Through snowball sampling, talks with different groups (government, military, rebels, academics, and NGOs) gave comprehensive and balanced analyses. Second, a quantitative survey of 400 youth respondents gave different views from Muslim and Christian perspectives, especially on concepts of alienation, animosity, and political participation. Finally, international newspaper reports, journals, and local publications were cautiously used as primary sources. Results showed contradictory views on the causes of conflict, whether economic, socio-political, or religious, depending on individuals and groups. Respondents said aggression was caused by economic neglect, frustration with the government, and lack of socio-political influence. Solutions offered are poverty alleviation, tolerance of socio-cultural diversity, strong leadership, and recognition of international peace agreements. Other means of conflict resolution involve empowering citizens, creating a balance of forces, channeling resources at the grassroots level, and cultivating a culture of peace.
  • Seppälä, Jussi Taavetti (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä tutkielmassa analysoin andalusialaisen Ḥafṣ ibn Albar al-Qūṭīn latinasta arabiaksi runomittaan kääntämää Psalttaria vuodelta 889. Psalttarin kääntäminen ajoittuu aikaan, jolloin Andalusian eli muslimien hallitseman Iberian väestö alkoi arabialaistua ja osin islamilaistua. Työssäni selvitän semanttisen analyysin keinoin, onko Ḥafṣin käännöksen Jeesus-kuvassa havaittavissa islamilaiselle ajattelulle tyypillisiä, kristilliselle uskonnolliselle ajattelulle vieraita piirteitä. Valitsin analysoitaviksi Jeesuksen tärkeimmän nimitykset, jotka olivat ”Jeesus”, ”kristus” ja ”poika”. Tutkimuskysymys liittyy laajempaan keskusteluun mozarabien eli Andalusian arabiankielisten kristittyjen islamilaistumisesta 700-luvun muslimivalloituksen jälkeen. Koska nämä omaksuivat arabian käyttökielekseen, on esitetty myös heidän uskonnollisen ajattelunsa islamilaistuneen. Toisten tutkijoiden mielestä he omaksuivat kielen, mutta säilyttivät silti kristillisen ajattelunsa. Toteutin tutkimuksen vertailemalla Vulgatan heprealaisten psalmien pohjalta tehtyä käännöstä Psalmi iuxta Hebraicam Ḥafṣin arabiankieliseen tekstiin niissä kohdin, joissa latinassa esiintyi joku analyysin pohjaksi valituista sanoista. Analysoitavia kohtia oli kaikkiaan 20, joista nimi Jeesus (Iesus) esiintyi viidesti, kristus (christus) kymmenesti ja poika (filius) neljästi. Näiden lisäksi lisäsin analyysiin yhden esimerkin sanan ”poika” käytöstä Vulgatan Septuagintan mukaan käännettyjen psalmien (Psalmi iuxta Septuagintam) pohjalta, koska sillä oli ilmeinen vaikutus Ḥafṣin psalttariin. Lisäksi huomioin yhden näiden kohtien ulkopuolisen esimerkin Ḥafṣin psalttarista, jossa käytetään nimeä Jeesus, vaikkei nimelle löydykään vastaavuutta latinalaisesta tekstistä. Ḥafṣin arabiankielisessä käännöksessä on muutamia semanttisesti huomionarvoisia seikkoja. Sanojen Jeesus (al-Yasūʽ) ja kristus (al-masīḥ) käyttö muistuttaa kieliopillisesti kovasti Koraanin arabian Jumalan nimitysten käyttöä, sillä kaikkiin liittyi aina joko määräinen artikkeli tai possessiivisuffiksi, mikä muutoin on erikoista erisnimien kanssa. Toisaalta on selvää, ettei Ḥafṣ ymmärrä esimerkiksi kristusta tai messiasta vain Jeesuksen vaihtoehtoisena nimityksenä, vaan laajemmin. ”Poikaan” liittyvissä kohdissa ei ole havaittavissa suurtakaan käännöksellistä tulkintaa sen paremmin hahmon jumaluuden korostamiseksi kuin häivyttämiseksi. Kaiken kaikkiaan Ḥafṣ on sangen uskollinen kääntäjä, vaikka kääntääkin proosamuotoista latinaa runomuotoiseksi arabiaksi. Käännösvalinnoillaan ja pienillä lisäyksillään Ḥafṣ kuitenkin säilyttää kohdat, joissa Jeesus rinnastuu Jumalaan ja osin jopa korostaa niitä. Tutkimustuloksena hänen pitävän kiinni kristillisestä ajattelusta ja vastustavan islamilaisia uskonnollisia vaikutteita, vaikka vaihtaakin kristillisen tradition kielen latinan arabiaan.
  • Sironen, Sophia Carita (2007)
    Tutkimusaiheena ovat arabien representaatiot lännestä. Tavoitteena on muodostaa yleiskuva arabiyksilöiden ja -intellektuellien näkemyksistä, joita heillä on lännestä ja läntisestä sivilisaatiosta. Toisena tavoitteena on esittää vastaväitteitä länsimaisille neo-orientalistisille teeseille, joiden mukaan muslimien representaatiot lännestä ovat torjuvia, agressiivisia ja lännenvastaisia. Tutkimuksessa käytän kriittistä lähestymistapaa vertaamalla arabimaailmassa esiintyviä representaatioita länsimaisen tiedeyhteisön esittämiin neo-orientalistisiin argumenteihin. Analyysivaiheessa sovellan diskurssianalyysia Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teorian näkökulmasta. Analyysilla pyrin purkamaan samankaltaisuudet ja erilaisuudet representaatioiden välillä sekä rakentamaan metakerronnan arabialais-muslimidiskurssista suhteessa länteen ja länsimaihin. Analyysin toisessa vaiheessa vertaan arabirepresentaatioita neo-orientalistiin argumentteihin. Tutkimus on metatutkimus, joka koostuu useista aiemmista tutkimuksssta. Tutkimuksen korpus rakentuu kahdentyyppisestä aineistosta: 1) haastatteluista, jotka on suoritettu egyptiläisten, syyrialaisten ja marokkolaisten sosiaalisten ryhmien parissa, sekä 2)merkittävien arabi-intellektuellien diskursseista, pääosin sekundaarilähteinä tutkittuina. Eri aateliikkeiden edustajista, jotka ovat vaikuttaneet arabialaiseen aatehistoriaan 1820-luvulta lähtien, esittelen seuraavat: Rifa al-Tahtawi, Ahmad Faris al-Shidyaq, Jamal al-Din al-Afghani, Muhammad ‘Abduh, Taha Hussein, Sayyid Qutb, Michel ‘Aflaq, Ayatollah Khomeini, Osama bin Laden, Samir Amin, Mohamed A. Jabiri. Tutkimus tuo esille useita malleja kuvata länsimaita. Tutkimus osoittaa, että tutkittujen joukossa ei ole poissulkevasti todistetta länteen suuntautuvasta torjuvasta asenteesta, vaan saman ryhmän sisällä on eriäviä näkemyksiä kuten on eri ryhmien välillä. Tulos poikkeaa johtavien tutkijoiden Bernard Lewisin, Samuel Huntingtonin, Ian Buruman ja Avishai Margalitin näkemyksistä. Tulos myös korostaa sitä tosiasiaa, että lännen representaatiot ovat jatkuvassa muutoksessa toimijoiden, niin uskonnollisten kuin maallisten, arabien parissa.
  • Chaichee, Sofia H. (2007)
    The purpose of the research is to further explain the complex nature of the current development policy initiative of human rights-based approach to development cooperation (HRBA). The questions, such as, why were the human rights incorporated into the Western development aid strategies and what do they stand for, are addressed. Moreover, the aim is to examine the development aid policy's possible beneficial effects on the Mozambican Muslim community. In the late 1980's, the former economic development cooperation policies underwent a shift towards development strategies of political conditionality. From that time onwards, development has been conceived as incorporating elements of 'social and political dimensions of poverty reduction', aside from solely focusing on economic variables. Presently, the development aid policies that were originally implemented under poverty reduction strategies have yet evolved and the new wave of including a softer approach to development policies can be further reinterpreted as the human rights-based policies to development (HRBA). Within the chapters of this research, policies by the entities of European Union, World Bank and UNDP describe the concept of HRBA in a different setting of words and with differing development objectives. However, the HRBA policies by the development agencies, albeit varied, base the normativity of the concept on the 'universality claim' of human rights and its legitimacy on the human rights laws. The research sets to point out, how the language employed by the development agencies for the policies of HRBA to development is vague and no clear-cut definition is offered to its name. The wide-ranging underpinnings on human rights and development, in addition to the concepts introduced by the development cooperation agencies, are by no means analogous and of corresponding thinking. Moreover, while conducting the research it became apparent that since human rights are based on ethical and moral values, they are rather contingent and contextual than universal and absolute. Thus, the policies of HRBA may only deliver so much of its claimed promise. This notion, especially, was examined through a closer exploration of human rights and development arguments within the framework of the Islamic community in Mozambique.
  • Dehqanzada, Laura (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämän tutkielman tavoitteena on soveltaa eletyn uskonnon teoriaa maahanmuuttajataustaisten hazara-muslimien käsityksiin ja kokemuksiin jinneistä. Tutkielman lähtökohtana on laajentaa islamiin liittyvää tutkimusta keskittymällä kahteen melko vähän tutkittuun aihepiiriin: jinneihin ja shiialaisuuteen. Tutkielmaa varten on haastateltu viittä (5) aikuista hazara-taustaista maahanmuuttajaa. Kaikki haastateltavat ovat asuneet osan elämästään Afganistanissa ja saapuneet Suomeen noin 20 vuotta sitten. Haastattelut on tehty teemahaastatteluina, jotka on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on eletyn uskonnon teoria, jonka avulla peilataan haastateltavien näkemyksiä ja kokemuksia jinneistä. Aineiston keskeisimpinä teemoina ovat eletyn uskonnon teorian näkökulmasta narratiivisuus, kehollisuus, performatiivisuus, henkipossessio, sekä uskonnollisten käsitysten muutokset. Arjen toiminnoissa jinnit näyttäytyvät aineistossa erityisesti siitä näkökulmasta, kuinka niitä tulisi välttää. Aineistosta keskeisinä keinoina nousevat varoittavat kertomukset jinneistä, rukousformulat, Koraanin lukeminen, sekä islamin peruspilarien noudattaminen. Aineiston perusteella käsitykset jinneistä vaihtelevat hyvin paljon paitsi keskenään, myös suhteessa viralliseen oppiin. Kaikki haastateltavat uskovat jinnien olemassaoloon, mutta käsitys niiden toimijuudesta ja vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa vaihtelee suuresti. Suurimmat erot jinneihin liittyvissä käsityksissä ovat aineiston perusteella miesten ja naisten välillä. Naisten käsityksissä jinnit ovat aktiivisesti vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, ja naisilla oli runsaasti omakohtaisia kokemuksia. Miehillä vastaavia kokemuksia ei ollut, ja he suhtautuvat ajatukseen jinnien toimijuudesta varauksellisesti. Yhteiskunta ja ympäröivä yhteisö muovaavat käsityksiä jinneistä ja toisaalta asettavat raamit sille, kuinka ne näyttäytyvät. Suomeen muutto on vaikuttanut osan haastateltavien käsityksiin, mutta myös henkilökohtaisilla kokemuksilla on ollut suuri vaikutus siihen, kuinka jinneihin suhtaudutaan.
  • Rantakallio, Inka (Helsingfors universitet, 2011)
    Hip-hopin juuret juontavat 1970-luvulle Yhdysvaltoihin, mutta hip-hop-kulttuuri ja musiikkityyli ovat sen jälkeen levinneet ympäri maailmaa osana globalisaatiokehitystä. Myös monet nuoret muslimit tekevät nykyään hip-hop-musiikkia, ja yhä useampi tuo myös sanoituksiinsa vaikutteita Islamista ja elämästään muslimina. Musiikin asema on islamissa varsin kiistelty, eikä sitä ole selvästi sallittu (halal) tai kielletty (haram) muslimeilta. Muslimien tekemää hip-hoppia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin, miten tapaustutkimuksena toimivalla muslimhiphop.com-internetsivustolla argumentoidaan ja konstruoidaan käsityksiä muslimi-identiteetistä. Teoreettisena ja analyyttisenä viitekehyksenä toimii sosiaalikonstruktivistinen näkemys identiteetistä kontekstisidonnaisena sekä puheessa ja teksteissä diskursiivisesti rakentuvana. Tutkielma kyseenalaistaa aiempien tutkimusten oletuksen hip-hopista vaikutuksiltaan yksinomaan positiivisena muslimi-identiteetille sekä muslimeja yhdentävänä tekijänä. Aineisto on kerätty edellä mainitulta sivustolta syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana, josta analyysiin on rajattu vain itse sivusto ja sen hip-hoppia käsittelevät osiot. Sivusto ja sen perustaja ovat yhdysvaltalaisia, mutta sivustolla esiteltävien artistien tausta on hyvin monikulttuurinen. Moni on myös maahanmuuttajana nykyisessä kotimaassaan. Aineistossa esiintyviä teemoja ja diskursseja eritellään ja analysoidaan tutkielmassa lainauksien avulla. Sivuston periaatteissa ja artistien esillepääsyn kriteereissä määritellään tarkasti asennoituminen Islamin ja musiikin yhdistämiseen: mikäli sanoitukset ja artistit noudattavat Islamin oppeja, on muslimin sallittua tehdä ja kuunnella tällaista musiikkia. Islam-aiheisen hip-hopin perustellaan olevan ennen kaikkea vaihtoehto valtavirran hip-hopille, jota konstruoidaan aineistossa moraalisesti arveluttavaksi. Hip-hopille sekä muslimeille sallittuja ja kiellettyjä elementtejä erottelevan halal-haram-diskurssin ohella aineistosta nousee esiin opetusdiskurssi. Muslimien tekemän hip-hopin perustellaan edistävän Islamin opettamista erityisesti nuorille muslimeille ja siten vahvistavan positiivista muslimi-identiteettiä. Myös positiivisen muutoksen diskurssia käytetään aineistossa runsaasti liittyen mm. muslimiyhteisöihin sekä muslimeihin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalipoliittisiin epäkohtiin ja stereotypioihin; musiikin sisältöä ja sen tekemistä perustellaan sen voimalla muuttaa asioita parempaan suuntaan. Monet muslimiartistit kamppailevat yhdistääkseen toisaalta Islamin ja taiteellisen luovuuden ja ilmaisuvapauden, toisaalta menestyäkseen kaupallisesti unohtamatta uskonnollista vakaumustaan. Monilla heistä hip-hop on ollut vahvasti läsnä kasvuympäristössä, mutta sen yhdistäminen Islamin periaatteisiin aiheuttaa kysymyksiä ja kyseenalaistuksia oman musiikillisen ja uskonnollisen identiteetin muodosta ja sisällöstä. Aineiston perusteella monet muslimiartistit ja Islam-aiheista hip-hoppia kuuntelevat muslimit joutuvat jatkuvasti puolustamaan musiikkia siihen kielteisesti suhtautuville muslimeille sekä ei-muslimeille, jotka vierastavat sen uskonnollisuutta. Muslimi-identiteettiä neuvotellaan jatkuvasti, ja se näyttäytyy aineistossa moniulotteisena ja tilanteisesti rakentuvana.
  • Lepola, Marianne (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten uskonto on näkynyt Espoon Entresse -kauppakeskuksessa sijaitsevassa Entressen kirjastossa kyseisen kirjaston kirjastoammattilaisten ja asiakkaiden haastattelujen perusteella. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten haastateltavat ovat suhtautuneet uskonnon näkyvyyteen ja erityisesti rukousnurkan olemassaoloon yleisessä kirjastossa sekä millaisia reunaehtoja he ovat valmiit asettamaan uskonnon näkyvyydelle yleisessä kirjastossa osana 2010-luvun julkista tilaa. Kumpikin haastatteluryhmä koostuu viidestä haastateltavasta. Tutkimusmenetelmä on laadullinen, aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa Kim Knottin spatiaaliseen teoriaan sisältyvä tilan ulottuvuuksien luokitus. Tilan ulottuvuudet ovat fyysinen, sosiaalinen ja henkinen. Tarkastelen fyysisen ulottuvuuden osalta, missä kirjaston fyysisissä paikoissa ja miten uskonto on haastatteluaineiston pohjalta näkynyt Entressen kirjastossa. Sosiaalisen ulottuvuuden osalta tarkastelun kohteena on se, ketkä ovat osallistuneet uskonnon esiintuomiseen Entressen kirjastossa. Henkisen ulottuvuuden osalta tarkastelen puolestaan sitä, miten haastattelemani kirjastoammattilaiset ja asiakkaat ovat kokeneet uskonnon näkyvyyden Entressen kirjastossa ja millaisia tunteita uskonnon näkyminen on saanut heissä aikaan. Tutkielma rakentuu vuonna 2010 Entressen kirjastoon muslimeita varten pystytetyn rukousnurkan ja siitä nousseen kohun ympärille. Rukousnurkka oli Entressen kirjastossa kahden ja puolen viikon ajan elo-syyskuun vaihteessa, silloin meneillään olleen Ramadan-kuukauden loppuun asti. Tarkastelun aikaväli on rukousnurkkakohun jälkeinen aika haastatteluaineiston keräämiseen saakka. Tein haastattelut touko-kesäkuun välisenä aikana vuonna 2016. Tutkielman lopuksi pohditaan, onko rukousnurkkakohulla ollut vaikutusta uskonnon näkyvyyteen Entressen kirjastossa kohun jälkeisenä aikana. Tutkimustuloksissa esitän, että Entressen kauppakeskuksen alueella asuvat muslimimaahanmuuttajat ovat vaikuttaneet keskeisesti uskonnon näkyvyyteen Entressen kirjastossa. Uskonto on näkynyt Entressen kirjastossa muslimien rukoilun, peittävän pukeutumisen ja puheessa esiin tulevien uskonnollisten ilmausten muodossa. Rukoilua on näkynyt esimerkiksi kirjaston wc-tilassa ja käytävässä. Aineistoni perusteella asiakkaiden ja työntekijöiden kirjastossa rukoiluun on suhtauduttu pääasiassa kunnioittavasti ja ymmärtäväisesti. Lisäksi uskonto on näkynyt kirjaston uskontoaiheisissa tapahtumissa, kuten Koraani-näyttelyn, Maailmanuskonnot -luentosarjan ja Somalimessujen muodossa. Uskontojen esittelyt ja keskustelutilaisuudet katsottiin haastateltavien vastausten perusteella informatiivisen luonteensa vuoksi sopivaksi muodoksi uskonnon näkymiselle kirjastossa. Kristinuskon näkyminen kirjastossa esimerkiksi adventtiaikaan joululaulutilaisuuksien ja Lucia-kulkueen muodossa liitettiin haastateltavien vastauksissa suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaksi asiaksi ja sitä pidettiin sen nojalla hyväksyttävänä. Kirjastossa uskonnon näkyvyyden rajan haastateltavat katsoivat kulkevan siinä, että kirjasto ei saa aloitteellisesti tarjota tilojaan uskonnonharjoitusta varten, koska niin tehdessään kirjasto ei enää näyttäydy puolueettomana eri maailmankatsomusten suhteen. Rukousnurkkakohulla ei ollut nähtävissä kielteistä vaikutusta uskonnon muuhun näkyvyyteen Entressen kirjastossa, sillä esimerkiksi kaikki uskontoaiheiset tapahtumat järjestettiin kohun jälkeen. Rukousnurkka oli suunniteltu väliaikaiseksi, sillä sen tarkoitus oli olla eräänlainen hyväksyntäviestin osoitus kauppakeskuksen maahanmuuttajataustaisille muslimiasiakkaille, joiden rukoilu oli kielletty kirjaston alakerrassa sijaitsevan kuntokeskuksen pukuhuoneissa siitä tulleisiin valituksiin vedoten. Kirjastossa ollutta rukousnurkkaa ei lopulta edes käytetty, mutta siitä huolimatta sen olemassaoloa kirjaston puolueettomaksi koetussa tilassa vastustettiin Internetin keskustelupalstoilla median uutisoitua asiasta. Lisäksi kirjaston ylläpitämästä rukousnurkasta tehtiin kaksi kantelua oikeusasiamiehelle. Kirjastoammattilaisten mukaan rukousnurkkakohu opetti heille sen, että joidenkin mielestä kirjasto oli tarpeettomasti puuttunut ihmisten yksityiselämään kuuluvaan asiaan, eli uskonnonharjoitukseen, tarjoamalla sitä varten erillisen alueen kirjaston julkisesta tilasta.
  • Laakso, Suvi (Helsingfors universitet, 2016)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan vuoden 2014 ramadan- eli paastokuukauden aikaisten julkaisujen monimediaista virtaa suomalaisten tai Suomessa asuvien muslimien Facebook-ryhmissä. Tutkielmassa kysytään, millaisia tuottamisen ja kuluttamisen käytäntöjä julkaisuissa esiintyy. Toisekseen selvitetään, kuinka tarkastelemani ramadan-käytännöt tuottavat ummaan, islamin universaaliin yhteisöön, kuulumista ja ilmentävät osallistavaa uskontoa suositulla sosiaalisen median alustalla. Ramadanin on tutkimukseni ajallinen ja merkityksiä rakentava kehys, koska siihen liittyy monenlaisia uskonnollis-ruumiillisia käytäntöjä, joiden medialisoitumista ei toistaiseksi ole juurikaan tutkittu. Lisäksi ramadan-kuukautta leimaa voimakkaasti yhteisöllisyys. Tutkielma perustuu sosiaalisen median ja media-antropologian kysymyksenasetteluihin ja teorioihin. Keskeisiä käsitteitä ovat medialisaatio eli median ja sen logiikan levittäytyminen muille yhteiskunnan alueille sekä prosumeristiset käytännöt, jolla viitataan tuottajan ja kuluttajan perinteisen roolijaon hämärtymiseen sosiaalisessa mediassa. Umma eli islamin universaali yhteisö taas on islamintutkimuksen käsite, jolla voidaan analysoida uskonnossa tapahtuvia sosiaalisia muutoksia. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan uskonnon analyysiin hedelmällisen käsitteellisen näkökulman tarjoaa osallistuva uskonto, jolla tuotetaan kuulumisen tunnetta yhteisöjen ja verkostojen ristivedossa. Aineiston muodostavat julkaisujen tuottamisen, tykkäämisen, kommentoimisen ja jakamisen käytännöt. Aineisto rakentuu ramadanin-aikaisesta viestinnästä viidessä Facebook-ryhmässä, joita havainnoidaan verkkoetnografisella otteella vuoden 2014 ramadan-kuukauden (29.6.–27.7.) ajan. Analyysiluvuissa eritellään aineistossa rakentuvia humoristisia ja ironisia käytäntöjä, terveyttä edistäviin itsekäytäntöjä, islamilaista estetiikkaa hyödyntäviä, nostalgisoivia käytäntöjä, informaatiokäytäntöjä, muslimisubjektiviteettien tuottamisen tapoja ja kielellisiä valintoja. Prosumeristisia Facebook-käytäntöjä tulkitaan medialisaation, toistamisen ja toisin toistamisen sekä erilaisten subjektivointien kehyksessä. Tulosten perusteella on pääteltävä, että ramadanin-aikaisissa Facebook-käytännöissä tuotetaan osallistuvaa uskontoa. Ramadaniin osallistuminen Facebookissa puolestaan synnyttää tai vahvistaa tunnetta kuulumisesta maailmanlaajuiseen islamin yhteisöön ummaan.
  • Nikanne, Iiris (Helsingin yliopisto, 2018)
    Following the so-called migrant crisis in Europe, the number of Muslim asylum seekers invoking conversion to Christianity has increased considerably. It can be assumed that there are multiple motives behind the conversions – this thesis aims at increasing understanding of the experiences of those who have undergone a religious transformation. The means of achieving this objective include data from semi-structured interviews with ten self-proclaimed converts and three pastors working with people of Muslim backgrounds, analyzed by using qualitative content analysis. Each participant had his own unique experience about the conversion process, but there were also common aspects shared by the interviewees. For many, losing faith in Islam was affected by the societal problems in their home countries. Accordingly, the freedom and peace in Europe were linked to Christianity. Most of the participants had initially attended the congregations from other than religious motives. Many had felt alone, bored and depressed in a foreign country without meaningful activities, and therefore they had accepted the invitation to attend a church event in the absence of other competing options. The most common reason for becoming interested in learning more about Christianity was the dissonance between their earlier views and what they faced at the congregations. The interviewees had strong views about the differences between their old and new faiths, which is common among recent converts. However, most participants had at some point struggled between Islam and Christianity. The conversion had affected the lives of the participants significantly. All of them experienced that their feelings and attitudes had changed along with the conversion process. They felt that through following Jesus they had found a new kind of a peace and they had grown to be more loving and forgiving. According to the participants, the reactions of the families were mostly negative, including cutting ties, insults and threats, and in the most extreme cases also honour violence. The participants expressed that they had faced disapproval also from some Muslims in Finland, but there were also neutral and positive reactions. The participants hoped people would understand that among the people of Muslim backgrounds attending congregations there are those who have become ‘real Christians’. They underlined that the conversion is a long and challenging process – therefore, the example of Jesus should be followed in showing love and patience also to those who initially approach the congregations with non-religious motives. At a general level, the experiences disclosed by the interviewed converts are in line with the interviewed pastors’ observations about what is common among the people of Muslim backgrounds they have worked with.
  • Kokko, Laura (2004)
    Tutkielma ottaa Mauritiuksella keväällä 2001 kerätyn kenttäaineiston avulla kantaa teoreettiseen kiistaan etnisyydestä formalistisen ja kulttuuripluralistisen koulukunnan välillä. Kulttuuripluralistien mukaan etninen identiteetti on ryhmien välisten kulttuurierojen luonnollinen seuraus, kun taas formalistit vaativat, että etnisyyttä olisi tarkasteltava sosiaalisen organisoitumisen muotona, jossa ryhmien rajoja jatkuvasti ylläpidetään ryhmän koheesion takaamiseksi. Pro gradu –työ ehdottaa, että jakamalla tutkittu ilmiö kolmeen — 1) identiteetti, 2) identiteetin merkitys ja 3) identiteetin käyttö — voidaan etnisyys sekä kulttuurisina eroina että sosiaalisena toimintana ottaa samassa teoriassa huomioon. Työn aineisto koostuu haastatteluista, osallistuvasta havainnoinnista sekä lehtiartikkeleista, joiden tarjoaman tiedon tutkielma yhdistää Thomas Hylland Eriksenin, Ananda Devi Nirsimloo-Anendenin, Jonathan Friedmanin ja Stanley Tambiahin teoreettisiin ajatuksiin etnisyydestä. Aineiston avulla se esittää, että itse etninen identiteetti rakentuu kulttuurieroista, mutta sen merkitys muotoillaan politiikassa. Tutkielma etsii identiteettiä (1) tukevia kulttuurieroja tilanteista ja paikoista, joissa eri etnisten ryhmien jäsenet pysyvät erillään, ts. eivät toimi yhdessä. Kun kaksi kulttuurisesti eroavaa ryhmää elää keskenään, osa niiden alkuperäisestä kulttuurista häviää tai sekoittuu keskinäisen kanssakäymisen seurauksena. Osa alkuperäisestä kuitenkin jää jäljelle, ja tämän pysyvän osan määräävät kontekstit, joissa kulttuureja ylläpidetään. Mauritiuksella kodit ja katukioskit ovat tiloja, joissa kulttuurierot pystyvät uusiintumaan, koska ne pitävät etniset ryhmät erillään. Kansalaiset tapaavat toisiaan jatkuvasti koulussa ja töissä, mutta seka-avioliittoja hylkivät puolisonvalintatavat jättävät perhe-elämän alueeksi, jolla ylläpidetään ryhmän omia kulttuurisia piirteitä. Samoin suosituimpien virvoitusjuomamerkkien kantaessa etnisiä merkityslatauksia niiden mainokset houkuttelevat kadulta baareihin vain omia jäseniään. Kotien ja baarien seinät pitävät sisällään kulttuurieroja, jotka kannattavat etnisiä rajoja. Etnisen identiteetin merkitystä (2) voi parhaiten tutkia seuraamalla identiteetin käyttöä (3). 80- ja 90-luvuille saakka Mauritiuksen poliittisessa elämässä etninen äänten kalastelu ei vedonnut äänestäjiin kovinkaan. Etnis-poliittisia kiistoja on ollut jatkuvasti, mutta niissä toraillaan siitä, onko joku sortunut etniseen oman ryhmän suosimiseen vai ei. Toisin sanoen kaikki kiistojen osapuolet ovat jakaneet saman periaatteen: yhtenäisen valtion pitää olla tärkeämpi arvo kuin etninen keskinäisapu. Nykyään julkietniset puolueet kuitenkin nauttivat kasvavasta kannatuksesta. Osa kansalaisista kokee etnisyyden oikeutettuna poliittisena motiivina. Tutkielma haluaa identiteetin, sen merkityksen ja käytön erottelulla osoittaa, että lähimenneisyyden voimakas etnisen politikoinnin nousu Mauritiuksen kansallisessa politiikassa ei ole merkinnyt muutosta identiteetissä vaan sen merkityksessä. Siten uusissa poliittisissa kiistoissa eivät ole suinkaan vastakkain eri etniset ryhmät vaan eri näkemykset ryhmien merkityksestä toisiinsa ja valtioon.
  • Malmirinta, Lotta (Helsingfors universitet, 2017)
    This master’s thesis explores the development of religious interpretation among Finnish women who have converted to Islam and examines whether this development can be analyzed by dividing it into different stages. Another topic of interest in this work is how the diverse interpretations of Islam that converts embrace reflect the development of Finnish Islam in general. The theoretical premise is Islam researcher Anne Sofie Roald’s theory on the process of religious development that converts go through. The theory categorizes the post-conversion process in four stages: love/zealotry, disappointment, maturity/acceptance, and secularization. The applicability of this theory is examined with the methods of qualitative content analysis by mirroring it to the research data that consists of semi-structured interviews with seven Finnish Muslim convert women. The interviews focus on the women’s ideas on how their lives and interpretations of religion have changed after conversion, how they interpret Islam today and what the meaning of Islam is for their lives from a broader perspective. Other themes discussed in the interviews are gender roles and the impact that being Finnish and being Muslim have on one another. Based on the research data there are considerable differences in the religious interpretations of the converts, as the informants represent different theological and interpretational currents within Islam. Based on the data the interpretations of Islam can be roughly divided to conservative and liberal. Whether or not the informants feel that they are a part of the Finnish Muslim community follows this line of division as well. The interview data paints a rather conservative picture of the Finnish Muslim community, for the more liberal converts feel that it is difficult for them to find a place in it for their interpretations. Along with the issue of belonging to the Finnish Muslim community, gender roles and the position of women emerge as themes that divide the informants. Regardless of the different interpretative emphases, there are many things that unite the women in their experience of Islam, such as the idea of the importance of practicing Islam, a personal relationship with God and having faith in the power of this relationship to carry them through hardships. According to the research data, Islamophobia has increased in Finland in the past years. Despite this, ‘Finnish’ and ‘Muslim’ do not appear as mutually exclusive identities to the informants, but rather the women see parallels between them. A recurring theme in many interviews is the inability of born Muslims to separate between their culture and Islam. The process theory that categorizes the post-conversion religious development of Muslim converts into four different stages turns out to be a useful tool for analysis, but it also becomes subject to criticism. When brought under closer scrutiny the theory appears to suggest that secularization is an inevitable result of religious development. The findings of this research do not support such a conception. An alternative process model based on the research data of this study is proposed in the conclusions, consisting of three post-conversion stages: commitment to Islam, disappointment and the reaction to that disappointment, whether that means a renewed commitment to a certain interpretation of Islam or a widening of the convert’s perspective that leads to exploring different ideas of what it means to be Muslim.
  • Tervomaa, Vilma (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämän tutkielman aihe on transsukupuoliset muslimit. Se käsittelee transsukupuolisten muslimiaktivistien kerrontaa yhdysvaltalaisen Transfaith -järjestön sivuilla. Tarkastelen transsukupuolisten muslimien kohtaamaa syrjintää ja selviytymistä. Tutkimuksessa kysyn, millainen kuva Transfaith -järjestön sivuilla transsukupuolisten muslimiaktivistien kerronnasta muodostuu transsukupuolisuudesta sekä millaiset raamit länsimaalainen kulttuuri, muslimi- ja sateenkaariyhteisö asettavat transsukupuolisille muslimeille. Tärkeiksi keskeisiksi käsitteiksi nousevat sosiaalinen ja biologinen sukupuoli sekä transsukupuolisuus ja kolmas sukupuoli. Näiden kautta kuvaan sukupuolen moninaisuutta ja sitä, miten sukupuolisuus on ymmärretty. Kuvaan myös islamin ja muslimiyhteisön käsitystä transsukupuolisuudesta historian saatossa. Hyödynnän feministifilosofi Judith Butlerin teoriaa sukupuolisuudesta ja vallankäytöstä, mikä auttaa ymmärtämään transsukupuolisten muslimien sukupuoli-identiteettiä ja yhteiskunnan dominanssia. Aineistonani toimii yhdysvaltalaisen voittoa tavoittelemattoman Transfaith -järjestön internetsivuilla olevat artikkelit, uutiset ja muu yleinen informaatio. Käytössäni on 22 tekstiaineistoa, joissa 17 muslimiaktivistia kertoo omasta transsukupuolisuudestaan ja muslimi-identiteetistään. Aktivistit ovat taustoiltaan erilaisia ja he antavat monipuolisen kuvan transsukupuolisen muslimin todellisuudesta. Hyödynnän kriittistä diskurssianalyysiä, joka metodina mahdollistaa yhteiskunnallisten ongelmakohtien tarkastelun ja yhteiskuntakritiikin. Näin huomio kiinnittyy aineistossa ilmenneisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja valta-asetelmiin. Metodi auttaa purkamaan aineiston kautta rakentuvaa kuvaa transsukupuolisten muslimien kohtaamasta länsimaalaisesta yhteiskunnasta ja heidän identiteetistään. Tutkielmassa nousee pinnalle se, että transsukupuolisten muslimien elämä ei ole helppoa yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen vaikenemisen ja torjunnan takia. He kokevat ristiriitaisuutta muslimi- ja sateenkaariyhteisöissä. Samalla vaikka he kohtaavat trans- ja islamofobiaa, he haluavat kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyiksi tasa-arvoisina yhteiskunnan ja yhteisön jäseninä. Muslimiyhteisön torjunta voi aiheuttaa transsukupuoliselle kipua ja siksi osa heistä kertoo kokeneensa hankaluutta sukupuoli- ja uskontoidentiteetin yhteensovittamisessa. Merkittävä osa transsukupuolisista ei koe, että transsukupuolisuus on erillinen sukupuoli. Tavallisesti he haluavat tulla määritellyiksi sosiaalisen sukupuolensa kautta binaarin sukupuolijaottelun tavoin.
  • Launis, Siiri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten suomalaissyntyiset islamiin kääntyneet muslimiäidit kokevat oman äitiytensä ja äidin roolinsa, minkälaisia äitiyteen ja lasten uskontokasvatukseen liittyviä ihanteita heillä on, sekä mihin he pohjaavat näkemyksensä hyvästä äitiydestä ja lastenkasvatuksesta. Tavoitteena on ollut selvittää, miten he monikulttuurisissa perheissään tekevät valintoja eri islamin tulkintojen ja toimintatapojen välillä äitiyteen ja lastenkasvatukseen liittyvissä kysymyksissä, ja miten sekularisoituneessa Suomessa asuminen on vaikuttanut heidän kokemuksiinsa muslimiäitiydestä. Tutkielma sijoittuu islamin tutkimuksen ja äitiystutkimuksen kentille. Haastatteluita on lähestytty etnografisella otteella ja teoreettisia aineksia on otettu sosiologian ja sukupuolentutkimuksen puolelta. Tutkimusaineisto koostuu 7 puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka on äänitetty ja litteroitu. Haastattelut on koodattu ja analyysimetodina on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksessa käy ilmi, että haastatellut äidit ovat tietoisia äitien korkeasta asemasta islamilaisissa lähteissä, mutta äidit eivät toisintaneet kuvaa itsensä uhraavasta äidistä. Äitiyden ja islamin välillä nähtiin yhteys, joka saattaa aiheuttaa paineita joillekin äideille, jotka eivät olisi halunneet lapsia tai eivät koe sopivansa sosiaalisesti konstruoituun ”muottiin”. Kuitenkin suurin osa äideistä nautti äidin roolistaan, eivätkä he kokeneet isoja ristiriitoja eri puolilta tulevien odotusten ja oman äitiytensä välillä. Nykyajan individualistiseen trendiin liittyvä intensiivisen vanhemmuuden kulttuuri näkyi joistakin äideistä ja tämä saattoi aiheuttaa paineita enemmän kuin islamin määrittelemät äidin velvollisuudet. Keinoja käsitellä paineita oli erilaisia. Useampi koki itsensä itsevarmaksi, eivätkä nämä äidit paljon stressanneet mahdollisesta kritiikistä. Jumalan armollisuus mainittiin useamman kerran paineita lievittävänä tekijänä. Jumala odottaa äideiltä näiden omaa parastaan, mutta ei täydellisyyttä. Yksi äiti tulkitsi islamilaisia lähteitä feministisesti osoittaakseen, ettei naisen ja äidin roolin tarvitsisi olla niin kapea. Lastenkasvatuksen ihanteiksi nostettiin universaaleja hyveitä, mutta näitä hyveitä pidettiin islamilaisina tai limittäisinä islamin kanssa. Lapsista haluttiin kasvattaa hyviä ihmisiä ja tämä tapahtui islamin avulla. Lapsia sosiaalistettiin islamiin jo pienestä pitäen, koska sekulaarissa ympäristössä kotikasvatuksella nähtiin olevan enemmän merkitystä lasten islamilaisen identiteetin kehittymiselle kuin muslimienemmistöisessä maassa. Monet pitivät Suomea lähtökohtaisesti islamilaisia arvoja tukevana paikkana asua, mutta kokivat suomalaisen yhteiskunnan sosiaalistavan lapsia vahvasti suomalaisuuteen. Tämän vuoksi he kokivat, että islamiin kasvattaminen jää hyvin paljon vanhempien harteille. Tämä mahdollisesti voisi selittää taipumusta ”holistiseen” kasvatukseen, jossa uskonto on kokonaisvaltainen asia, joka näkyy kaikissa arkielämän toimissa. Mitä tulee islamin tulkintoihin, äidit tunsivat oman uskontonsa hyvin ja luottivat omaan järkeensä ja intuitioonsa päätöksen teossa. Moskeijan järjestämät Koraani-koulut nähtiin metodeiltaan vanhahtavina ja lapsille rankkoina, joten monet lapset opiskelivat islamia kotona vanhempiensa ja internetin materiaalien avulla.
  • von Schöneman, Katja (Helsingin yliopisto, 2018)
    Details concerning the creation of the first woman are not described in the sacred book of Muslims, the Qurʾān. The best-known passage, usually understood as a description of the creation of the primeval couple, is in the beginning of Sūrat al-Nisāʾ, Chapter of women, which mentions people being created from a single soul, nafs wāḥida, from which God also created its mate, zawj. In early Islamic exegesis, tafsīr, this notion was elaborated and the nafs became understood as Adam (Ādam) and the zawj as Eve (Ḥawwāʾ), the latter being made from the former’s rib – thus, secondarily to him. This interpretation was most likely influenced by the religio-cultural milieu, particularly its Jewish and Christian traditions. The interpretive information further accumulated and transformed in medieval Qurʾānic commentaries, tafāsīr. The present study is designed to analyze the diachronic development of the discourse in medieval Sunnī tafāsīr on the passage “ẖalaqakum min nafsin wāḥidatin wa-ẖalaqa minhā zawjahā”, described above. The time frame of the study is from the late 9th to the 15th century, thus, concentrating on the classical period of the development of Islamic exegesis. Ten well-known exegetes and their tafāsīr were selected for the study. Their exegetic accounts regarding the passage of interest are analyzed with a theoretical framework of genealogical and critical linguistic analysis. The focus is on tracing the accumulation of potential misogynous elements in the overall style and content of exegeses on the creation of the first woman. In addition to obvious manifestations of gender hierarchy, the study aims at addressing some implicatures which are likely to contribute to the patriarchal ethos typical for many interpretative accounts. The passage of interest is understood as the creation of the primeval couple in all commentary accounts examined in the study. The concept of nafs wāḥida, single soul, is interpreted as the first man, Ādam, and the mate created form this soul, zawj, as Ḥawwāʾ. These elaborated exegetic suppositions on human creation are further strengthened throughout the classical period during which a conclusive command to keep women indoors is repeated time and again. Based on the analyses performed in the study, the diachronic development of medieval Sunnī exegesis can be divided into three consecutive discursive stages. The first stage is characterized by normativization of the concept so that nafs wāḥida, single soul, becomes established as Ādam and the mate created form this soul, zawj, as Ḥawwāʾ. The woman is interpreted being made from Ādam’s rib, adding details somewhat equivalent to the Biblical Garden narrative. The second stage in the development of exegeses on the passage consolidates the normative concept described above. The rib becomes crooked – as do the women. The third discursive stage is characterized by expanding the normativized and consolidated concept. This is done by adding misogynous notions to earlier interpretations on the creation and parallelizing the creation of the first woman with that of wickedness and evil.