Browsing by Subject "muutoksen johtaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Lamminen, Saku (2010)
    Sähköistä reseptiä on kehitetty ja testattu Suomessa jo yli yhdeksän vuoden ajan. Nyt vuonna 2010 käytännön toimintaa ollaan vihdoin aloittamassa myös apteekeissa. On tullut aika selvittää miten sähköisen reseptin tuloon on apteekeissa varauduttu ja mitkä ovat asenteet, sekä valmiudet sitä kohtaan. Tutkimukselle asetettiin kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite oli kerätä haastattelututkimuksen avulla apteekkihenkilökunnan ajatuksia ja mielipiteitä sähköisestä reseptistä ja analysoida niistä ne seikat, jotka eniten saattavat vaikuttaa sähköisen reseptin käyttöönottoon henkilöstön näkökulmasta. Toisena tavoitteena oli tuoda esimiehille esiin niitä asioita, jotka henkilökunnan näkökulmasta tulee huomioida sähköisen reseptin lanseerauksessa ja käyttöönotossa. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna ryhmähaastatteluna neljässä erikokoisessa länsisuomalaisessa apteekissa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin ryhmähaastattelua, jonka kohdejoukkona oli apteekkihenkilöstö. Ryhmähaastatteluja tehtiin yksi - kaksi kappaletta kussakin apteekissa ja niihin osallistui yhteensä 12 farmaseuttia, 2 proviisoria ja 1 tekninen henkilö. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin teemoittain sisällönanalyysin periaattein. Yleisesti ottaen haastatellut (n=15) suhtautuivat sähköiseen reseptiin varovaisen myönteisesti. Sähköisen reseptin selviksi eduiksi katsottiin järjestelmän kyky estää PKV-reseptiväärennösten tekeminen, ja mahdollisuus tarkistaa päällekkäiset lääkitykset sekä lääkeaineinteraktiot kaikista potilaan käyttämistä lääkkeistä. Lisäksi mahdollisuus uusia reseptit järjestelmän kautta sekä sähköisten reseptien yksiselitteisyys sai kiitosta haastateltavilta. Sähköisen reseptin turvallisuuden osalta haastateltavat olivat erityisesti huolissaan siitä, pystyvätkö ulkopuoliset mahdollisesti murtautumaan järjestelmään. Tämän lisäksi myös järjestelmän käytännön toimivuutta epäiltiin laajasti. Omat vaikutusmahdollisuudet sähköisen reseptin käyttöönotossa olivat haastateltavien mielestä hyvin vähäiset tai olemattomat. Kuitenkin varsinaista suoraa ja avointa muutosvastarintaa sähköistä reseptiä kohtaan esiintyi vain yhdessä haastatteluryhmässä. Millään haastattelussa mukana olleista työpaikoista ei vielä ollut merkittävissä määrin aloitettu valmistautumaan sähköisen reseptin tuloon. Kysyttäessä haastateltavien tarvetta koulutukseen tai muuhun tukeen sähköistä reseptiä käyttöönotettaessa, eniten kannatusta saivat työpaikalla järjestettävät koulutus- tai informaatiotilaisuudet. Haastateltavat eivät osanneet mainita erityisiä toiveita esimiehilleen sähköisen reseptin käyttöönotossa. Esitetyt toiveet koskivat vain atk-laitteistojen toimivuutta sähköisen reseptin kanssa sekä tarkan ja luotettavan tiedon saamista oikeista toimintatavoista. Mielenkiinto sähköistä reseptiä kohtaan on apteekeissa selvästi hiipunut, koska kenelläkään ei ole varmaa tietoa siitä, milloin ja miten järjestelmä aiotaan ottaa käyttöön ja mitä se lopulta tuo tullessaan. Sähköisen reseptijärjestelmän käyttöönoton helpottamiseksi sekä toiminnan laadun varmistamiseksi apteekkeihin tulisi viimeistään nyt nimetä selkeä vastuuhenkilö johtamaan sen käyttöönottoa. Tämän vastuuhenkilön tehtävänä olisi seurata sähköisen reseptin käyttöönoton etenemistä, valmistella sen käyttöönottoa ja koulutusta sekä varmistaa sen tekninen toimivuus apteekissa.
  • Patteri, Maria (Helsingin yliopisto, 2020)
    In recent years, the field of early childhood education has undergone exceptional amount of changes compared to the previous decades. Changes in the administration and legislation have had an impact on the curriculum for early childhood education. These changes have created new requirements for leadership and for the early childhood education. The changes, fundamental by nature, require significant adaptation in the organisation culture in which management has crucial role (Rytkönen, 2019). The thesis examines how the early childhood education managers experienced their roles in managing the change. Furthermore, the thesis explores the factors that managers perceived improving or preventing the change in the early childhood education. The theoretical framework was constructed by describing the past changes, leadership, pedagogical leadership, distributed leadership and change management in the early childhood education. The thesis is a qualitative research. The phenomena is examined by using phenomenological approach. Semi-structured focus group interviews from the EduLeaders project were utilised as core research material in the thesis. The Eduleaders project aims at developing leadership training in the faculty of education at the University of Helsinki. The interviews comprised of five focus groups and fifteen interviewees. The material was analysed by theory-based content analysis method. Based on the experience of early childhood leaders, the roles of leaders during the change emphasizes leaders as an inspirer, direction indicator, creator of structures and supporter of change. The way the leaders perceived their roles were largely related to leading people (inspirer, direction indicator and supporter of change). They also emphasized that the frames for change should be structured (creator of structures). According to leaders involvement of staff, positive operating culture, distributed leadership and curriculum of early childhood education promotes the change management. On the other hand, they pointed out that change management is hindered by insufficient personal skills of staff and leaders, as well as human and management resources.