Browsing by Subject "muutosprosessi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Raivikko, Minna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimuksessani olen lähestynyt vuorovaikutustyylin muutosprosessia ja liikunnanopettajaopiskelijoiden kokemia haasteita motivoivana vuorovaikutustyylin oppimisessa. Aineistona on toiminut motivoivan vuorovaikutustyylin kurssisuorituksen osana kerätyt oppimispäiväkirjaraportit tulevilta liikunnan- ja terveystiedon opettajilta. Tutkimuksen tekoa perustelen tarpeella fasilitoida motivoivan vuorovaikutustyylin opetusta, jolle tällainen lähempi tarkastelu liikunnanopettajien rakentamasta toimijuudesta vuorovaikutustyylin muutoksen prosessissa voi tarjota tarttumapintaa. Tutkimuskysymyksiksi täsmentyivät: ”1 Minkälaisia positioita opettajille ja oppilaille muodostuu motivoivan vuorovaikutustyylin kurssin oppimispäiväkirjaraporteissa, sekä minkälaisia päämiehiä opettajien positioissa toimijuus rakentuu palvelemaan?” ja ”2 Minkälaista liikunnanopettajan vakuuttavaa ammatillista toimijuutta aineistossa rakennetaan?”. Tutkimus edustaa konstruktionistista ja relationalistista laadullista sosiaalipsykologiaa. Lähestymistavaksi on valikoitunut diskurssianalyysin kattokäsitteen alta kriittinen diskursiivinen psykologia yhdistettynä relationalistiseen tapaan tarkastella toimijuutta ja sille muodostuvia päämiehiä. Tutkielmassa yhdistellään kriittistä diskursiivista psykologiaa kriittisen pedagogiikan ja motivoivan vuorovaikutustyylin tutkimuskirjallisuuteen. Positioita muodostui kaiken kaikkiaan 13. Opettajien positioita kahdeksan (8) ja oppilaiden positioita viisi (5). Tulosten valossa yhtenä haasteena motivoivan vuorovaikutustyylin opetuksessa ovat konfliktissa olevat opettajan ammatillista tehtävää kehystävät diskurssit ja konflikti erityisesti opettajan ammatin säilyttävän ja kehittävän tehtävän välillä. Nämä odotukset ja diskurssit näyttäytyivät aineistossa opettajan uskottavan ammatillisen toimijuuden rakentamisena, jossa oppilaan palveleminen ensisijaisena päämiehenä rakentui paikoitellen konfliktiin opettajan vakuuttavan toimijuuden esityksen kanssa. Motivoivan vuorovaikutustyylin mukainen opettajuuden oppilaskeskeinen toimijuuden tapa näyttää haastavan sellaista asetelmaa, jossa oppilaan ja opettajan suhde on hierarkkinen agentti-päämies –suhde, jossa toinen palvelee toimijuudellaan toista osapuolta intresseineen. Tulokset indikoivat, että yksi mahdollinen ongelma motivoivan vuorovaikutustyylin viemisessä kentille käytäntöön ovat yhteensopimattomat opettajan vakuuttavan ammatillisuuden diskurssit. Tämän perusteella motivoivan vuorovaikutustyylin omaksumisen haasteita on syytä tutkia ammattierityisessä kontekstissaan. Tässä tutkielmassa kehitysehdotuksena motivoivan vuorovaikutustyylin opettamiseen esitetään, että opettajalla tulisi olla tarjolla tarpeeksi motivoivan vuorovaikutustyylin oppilaskeskeisyyteen sopivia opettajuuden diskursseja ja identiteettiresursseja. Motivoivan vuorovaikutustyylin omaksuminen voi olla herkkä prosessi, jossa opettaja asettaa itsensä haavoittuvaan asemaan sosiaalisen ympäristön silmien alla luopuessaan perinteisestä ”toimijuuden naamiostaan”. Tutkielman tulosten perusteella liikunnanopettajaopiskelijoiden tukemiseksi motivoivan vuorovaikutustyylin omaksumiseen olisi syytä tutkia myös niitä sosiaalisia ja institutionaalisia puitteita, joista vuorovaikutustyyliään muuttavat ammentavat resursseja toimijuutensa toteuttamiseen ja siten kääntää katse siihen erityiseen asemaan ja sen sosiaaliseen dynamiikkaan, mistä käsin motivoivan vuorovaikutustyylin mukainen toimijuus mahdollistuu.
  • Ahtiainen, Raisa (Helsingfors universitet, 2010)
    The educational reform, launched in Finland in 2008, concerns the implementation of the Special Education Strategy (Opetusministeriö 2007) under an improvement initiative called Kelpo. One of the main proposed alterations of the Strategy relates to the support system of comprehensive school pupils. The existed two-level model (general and special support) is to be altered by the new three-level model (general, intensified and special support). There are 233 municipalities involved nationwide in the Kelpo initiative, each of which has a municipal coordinator as a national delegate. The Centre for Educational Assessment [the Centre] at the University of Helsinki, led by Professor Jarkko Hautamäki, carries out the developmental assessment of the initiative's developmental process. As a part of that assessment the Centre interviewed 151 municipal coordinators in November 2008. This thesis considers the Kelpo initiative from Michael Fullan's change theory's aspect. The aim is to identify the change theoretical factors in the speech of the municipal coordinators interviewed by the Centre, and to constitute a view of what the crucial factors in the reform implementation process are. The appearance of the change theoretical factors, in the coordinators' speech, and the meaning of these appearances are being considered from the change process point of view. The Centre collected the data by interviewing the municipal coordinators (n=151) in small groups of 4-11 people. The interview method was based on Vesala and Rantanen's (2007) qualitative attitude survey method which was adapted and evolved for the Centre's developmental assessment by Hilasvuori. The method of the analysis was a qualitative theory-based content analysis, processed using the Atlas.ti software. The theoretical frame of reference was grounded on Fullan's change theory and the analysis was based on three change theoretical categories: implementation, cooperation and perspectives in the change process. The analysis of the interview data revealed spoken expressions in the coordinators' speech which were either positively or negatively related to the theoretical categories. On the grounds of these change theoretical relations the existence of the change process was observed. The crucial factors of reform implementation were found, and the conclusion is that the encounter of the new reform-based and already existing strategies in school produces interface challenges. These challenges are particularly confronted in the context of the implementation of the new three-level support model. The interface challenges are classified as follows: conceptual, method-based, action-based and belief-based challenges.