Browsing by Subject "muutto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 26
  • Tuorila, Helena (Kuluttajatutkimuskeskus, 2009)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 4/2009
    Tutkimuksessa tarkastellaan, mitkä ovat pääkaupunkiseudun sisällä, pääkaupunkiseudulta ympäristökuntiin ja muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle suuntautuvan muuton lähtösyyt muuttajien näkökulmasta, miten fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset muutokset vaikuttavat kotitalouden toimintaan sekä miten pääkaupunkiseudun vetovoimaisuutta asuinympäristönä tulisi lähtömuuttajien mielestä kehittää. Tutkimusaineistona käytettiin 24 muuttajan teemahaastattelua. Uuden asuinpaikan valinnalle löytyy yhtä monta perustelua kuin on muuttajiakin. Toiveiden mukainen asunto, toimivat liikenneyhteydet, asuinalueen rauhallisuus ja luonnonläheisyys korostuvat muita perusteluja enemmän uuden asuinpaikan valinnassa. Lapsiperheet muuttavat kaupunkien keskustoista pientaloalueille tai maaseudulle paitsi asumistason nostamiseksi myös päästäkseen turvallisempaan ja lapsille parempaan kasvuympäristöön. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle muuttaminen lisää oman auton käyttöä. Yksityisautoilu ei näytä olevan itseisarvo, vaan välttämätön pakko nykytilanteessa. Toisaalta oman auton käyttöä perustellaan liikkumisen nopeudella ja sujuvuudella verrattuna julkisiin liikennevälineisiin. Tutkimuksessa ilmenee, että liikuttaessa mitataan enemmän aikaa kuin kilometrejä. Varsinkin yksityisautoilijoilla kilometrit ovat menettäneet merkitystään sekä tieverkoston, kulkuvälineiden että tekniikan kehittymisen myötä. Monelle unelmien asuinpaikka on pientalo rauhallisessa asuinympäristössä, mutta moni muuttaja suosii myös kerrostaloasumista. Henkilöt, jotka ovat voineet vaikuttaa oman kotinsa suunnitteluun ja rakentamiseen, kokevat asuvansa unelmiensa asunnossa. Pääkaupunkiseudun kuntien vetovoimaisuuden kehittämisessä korostuvat asuminen ja liikenne. Asumisen näkökulmasta pääkaupunkiseudun kuntien vetovoimaisuuden kehittämisessä korostuu hintatason kohtuullistaminen. Myös viheralueiden kehittäminen nähdään tärkeäksi asumisviihtyvyyttä lisääväksi tekijäksi, sillä luonto halutaan tuoda asukkaita lähemmäksi. Pääkaupunkiseudusta toivotaan myös rauhallisempaa ja turvallisempaa asuinpaikkaa. Turvallisuuteen panostaminen nähdään tärkeäksi tekijäksi, jolla pääkaupunkiseudun vetovoimaisuutta voidaan kehittää. Liikenteen kehittämisessä tärkeimmäksi ratkaistavaksi ongelmaksi nähdään liikenneruuhkista eroon pääseminen sekä joukkoliikenteen kehittäminen erityisesti poikittaissuuntaisessa itä-länsiliikenteessä. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöhön suhtaudutaan pääsääntöisesti myönteisesti. Yhteistyöltä odotetaan palvelujen tehostumista ja paranemista. Yhteistyön hyväksi puoleksi nähdään myös hallinnollisten kulujen karsiminen ja näiden rahojen siirtyminen palvelujen tarjontaan. Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen sen sijaan jakaa mielipiteitä.
  • Honkasalo, Tiinakaisa (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (5)
  • Lång-Kauppi, Mari (2007)
    Tutkielmassa tarkastellaan ihmisen elinkaarivaiheen vaikutusta asumisvalintoihin. Teoreettisessa osuudessa selvitetään aiempien tutkimusten perusteella asuntojen ja väestön kohtaamiseen vaikuttavia tekijöitä, tavoitteita ja ongelmia sekä yhteiskunnan että väestön näkökulmasta. Tapaustutkimuksessa tarkastellaan eri ikäryhmien ja asuntokuntien pitkän aikavälin asumisen muutosta Päijät-Hämeen maakunnan alueella. Menetelmänä on paikkatietoanalyyseihin perustuva poikkileikkausaineistojen pitkittäistutkimus. Aineistoina tutkimuksessa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen laatiman yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) väestö-, rakennus-, asuntokunta- ja asuinhuoneistotietoja vuosilta 1980, 1985, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Ikäryhmien ja asuntokuntatyyppien asumisen alueellista muutosta tarkastellaan neljällä aluetasolla. Aluetasot ovat koko maakunta, kunnat, kuntakeskuksien etäisyysvyöhykkeet ja asuinaluetyypit. Asuinaluetyyppi on tutkielman yhteydessä laadittu aluejako, jossa asuinaluetyyppi määräytyy ruudun asuinhuoneistojen talotyypin perusteella. Asuinaluetyyppejä ovat kerros-, rivi- ja omakoti-valtaiset alueet sekä seka-alueet. Väestö on tutkimuksessa jaettu iän perusteella viiteen ryhmään. Lapset ovat 0–17-vuotiaita, nuoret aikuiset 18–29-vuotiaita, aikuiset 30–49-vuotiaita, varhaisseniorit 50–64-vuotiaita ja varttuneet seniorit yli 64-vuotiaita. Asuntokunnista tarkastellaan yhden ja kahden hengen asuntokuntia sekä lapsiperheitä. Tapaustutkimuksen perusteella Päijät-Hämeen vuosien 1980–2005 välinen kehitys vastaa yleistä kehitystä, jossa asuntokuntien koko pienenee ja määrä lisääntyy sekä asumisväljyys kasvaa. Maakunnan väestömäärä on lisääntynyt tarkasteluajanjaksolla ainoastaan hieman, mutta asuntokuntien määrä on noussut rajusti yhden ja kahden hengen asuntokuntien lisääntyessä. Alueellisesti tarkasteltuna lapsiperheet ovat siirtyneet lähellä keskustoja sijaitsevilta alueilta reuna-alueille ja samalla asuinalueet ovat vaihtuneet kerrostalovaltaisista alueista omakotialueisiin. Keskusta-alueet puolestaan ovat muodostuneet aiempaa enemmän nuorten aikuisten, varttuneiden senioreiden ja yhden hengenasuntokuntien alueiksi. Etenkin maakunnan nuoret ovat kasautuneet ajanjakson aikana yhä voimakkaammin maakunnan keskukseen Lahteen. Päijät-Hämeen väestöryhmien asumiskehitys näyttäisi yleispiirteisellä tasolla tarkasteltuna vastaavan asumistoiveita kartoittaneiden tutkimusten tuloksia. Väestöryhmät ovat hakeutuneet tarkasteluajanjaksolla toiveitaan paremmin vastaaviin asuntoihin ja asuinalueisiin. Yhä useamman päijäthämäläisen elämänkaarenaikainen asumisura näyttäisi karkeasti yleistettynä kulkevan lapsuuden reuna-alueiden omakotivaltaisilta alueilta kohti keskustojen kerrostaloalueita nuorina aikuisina. Aikuistumisen ja perheen perustamisen myötä asumisura kulkee jälleen takaisin omakotivaltaisille reuna-alueille, jossa asutaan vielä varhaisseniorivaiheessakin. Ikääntymisen myötä asumisura kulkee jälleen takaisin keskusta-alueiden kerrostaloihin, jonne se näyttäisi päättyvän.
  • Hirvonen, Jukka (Ympäristöministeriö, 2008)
    Suomen ympäristö 49/2008
    Tässä julkaisussa esitellään tuloksia ARA-vuokra-asuntokuntia koskevasta tutkimushankkeesta. Siinä on selvitetty ensinnäkin ARA-vuokra-asuntojen (arava- ja korkotukivuokra-asuntojen) asukasrakenteen piirteitä verrattuna muihin asuntokuntiin. Toiseksi on tutkittu ARA-vuokra-asuntojen ja muiden hallintaperusteluokkien välisiä muuttovirtoja. Selvitys perustuu kattaviin valtakunnallisiin tilastoaineistoihin. Raportissa annetaan vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Minkälaisia asuntokuntia ARA-vuokra-asunnoissa asuu mm. tulotason, perhetyypin ja sosioekonomisen aseman suhteen? Millä tavalla asukasrakenne on muuttunut kymmenen vuoden takaisesta? Minkälainen on asumisväljyys ARA-vuokra-asunnoissa ja kuinka se on kehittynyt ajan myötä? Missä määrin asukkaita siirtyy yhtäältä ARA-vuokra-asuntojen ja toisaalta muiden vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen välillä? Entä kuinka nämä muuttajat profiloituvat erilaisten taustatietojen suhteen?
  • Söderlund, Astrid Sigrid Johanna (2008)
    Utgångspunkten i arbetet är att undersöka svenskspråkiga föräldrars uppfattning kring processer, vardagsliv och socialt stöd då deras vuxna utvecklingsstörda barn flyttar från föräldrahemmet. Undersökningen utgår från ett föräldraperspektiv. Avsikten med undersökningen är att öka förståelsen för föräldrarnas situation. En flyttning är en form av separation och samtidigt en början på en ny livssituation för både föräldrarna och deras vuxna barn. Intresset är att skapa kunskap om parternas, aktörernas, handlingsmönster och vardagsvillkor. Av intresse är också spänningsfältet mellan de livsvillkor som skapas av samhälleliga betingelser och de strategier som föräldrarna utvecklar för att hantera vardagen vid en flyttning och efter flyttningen. Undersökningens hypotes är att en flyttning inte är en helt okomplicerad händelse varken för föräldrarna eller barnet. Hypotesens empiriska sammanhang testas med hjälp av teorier om socialisation, stress och coping samt socialt stöd. Materialet för undersökningen har insamlts genom 10 intervjuer med föräldrar med erfarenhet av barnens flyttning till eget boende. Resultatet i undersökningen stöder hypotesen om att ett utvecklingsstört barns flyttning från föräldrahemmet har konsekvenser för föräldrarna. Enligt undersökningen tenderar ett barn med utvecklingsstörning att öka föräldrarnas stress olika i olika livsskeden. Föräldrarna socialiseras in i en roll av att vara förälder till ett handikappat barn. Deras föräldraansvar är mera omfattande och mångbottnat än för en familj med icke handikappade barn.Då barnet flyttar hemifrån minskar det dagliga omsorgsarbetet avsevärt men föräldrarnas omsorgsansvar består. Efter en flyttning får föräldrarna mera egen tid. Kontakterna till barnet fortsätter aktivt, och i många fall är föräldrarna barnets närmaste sociala nätverk och stöd. Mina viktigaste källor är: Elisabeth Olin (2003)"Uppbrott och förändring" och Riitta Kuparinen (2005)"Ei meidän naapuriin".
  • Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2002)
    Verkkari 2002 (4)
  • Hyytiäinen, Elisa (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (9)
  • Huovinen, Leena (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (1)
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (1)
  • Boele, Rosa-Maria (Helsingfors universitet, 2016)
    Objectives. Today migration and mobility have become easier and more common, which will affect people's relations to place. The purpose of this study was to examine the link between identity and place from the perspective of an individual, who belongs to diverse groups. This means that the meaningful places for identity formation were not necessarily mutually shared with the larger group. The aim was, above all, to bring out an individual's perspective on the importance of place in identity building process and to determine the impact of changed places due to occurred migration for an individual and his identity construction. The research task is to describe, analyze and interpret the significance of place for identity formation process for young adults who once lived in at least two countries. The link between identity and place occurs in the research groups place relationships and social contacts, which have evolved in the context of migration. Methods. The research data consisted of three interviews of young adults who had lived in at least two countries. All of the people from the research group had dual nationalities of both parents' homelands. From all of the interviewees one of the parents was Finnish and the other from another European country. Theme interview was used as the method of collecting data. It was conducted by individual interviews, which utilized theoretical frameworks main themes. These themes were identity, place, migration and social relations. The data was analyzed by means of a qualitative research by using the narrative analysis. Following the content analysis, the data was coded in various categories, which allowed us to examine the formation of identity in relation to place. The analysis referred the theory but didn't connect only to it because it also arose from the data. Results and conclusions. The research result shows clearly that the place and changes of place has an importance for the construction process of identities. Examining the link between identity and the place the uniqueness of the experience and the individual's personal perspectives were emphasized. The upper categories of the analysis; identity, location, migration and social relations, were a useful in presenting the results of the study. However, the upper categories had a lot of duplication and only by violating the structure by joining the categories together the actual research results were brought out. The research results were formed by the interactive whole of place and identity, which reflected the research groups' experiences of how meaningful the place had been in their identity formation. It showed also how a wide range of individual factors contributed to the formation of a sense of belonging as well as the relevance of the place. Due to migration, the changes of places played a big role in shaping the re-search groups identities. The migration affected the identities, relations of place and social relations to change toward the diverse cross boarder and diasporic manifestations. However, the research groups' reports were strongly personal and contained a lot of unique features. References to cross-border and diasporic identities, open understandings of place and widespread connections in addition to cross-border relationships were common to the entire research group. However, it should be borne in mind that the diasporic, hybrid, and the cross-border identities shouldn't be seen only connected to place, but identity should always be remembered identity consisting of a variety of factors. In addition to place the constructs of identity consist of various factors, ranging from situations and different life paths.
  • Lahikainen, Johanna (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (3)
  • Huovinen, Leena (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (4)
  • Huovinen, Leena (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (5)
  • Kovero, Maria (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (4)
  • Kara, Pirja (Helsingin yliopisto, 2008)
    Verkkari 2008 (9)
  • Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2009)
    Verkkari 2009 (2)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (4)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (7)
  • Sandberg, Marie Elisabet (2008)
    Syftet med den här pro gradu-avhandlingen är att klargöra vilken inverkan kommunstorleken har på det lokala medborgarinflytandet samt vilka skillnader det förekommer i kommuninvånarnas deltagande i sex kommuner av olika storlek. Den beroende variabeln utgörs av kommuninvånarnas deltagande medan den oberoende variabeln är kommunstorlek (invånarantal). Avhandlingen tar sin utgångspunkt i de kommunalpolitiska deltagandekanalerna med en närmare granskning av valdeltagandet i kommunalvalen 1996, 2000 och 2004, medborgarinitiativen under åren 1996–2006 och förtroendeuppdragen (fullmäktige-, styrelse- och nämndeuppdrag) under åren 1997–2008. Kommunerna är indelade i tre storlekskategorier. Kategori I (pyttesmå kommuner) består av Västanfjärd och Korpo, i kategori II (små kommuner) ingår Pojo och Ingå och till kategori III (stora kommuner) hör Hangö och Ekenäs. Pro gradu-avhandlingens teoretiska struktur är uppbyggd kring diverse begreppsdefinitioner, participationsmöjligheter samt relevanta diskussioner om kommunstorlek och demokrati. Ifråga om storleksaspekten utgör Robert A. Dahl och Edward R. Tuftes resomang om små samhällen grunden för den empiriska analysen. Metoden som tillämpas i avhandlingen är i första hand deskriptiv och i andra hand jämförande. Deltagarundersökningen indikerar att kommunstorleken har en inverkan på medborgardeltagandet och därmed möjligheter till inflytande. Följande iakttagelser kan göras på basis av resultatet. Valdeltagandet tenderar att vara högst i den minsta kommunkategorin. Ju mindre kommunen är desto större är sannolikheten att valdeltagandet är högre. Initiativbenägenheten är däremot lägst i den minsta kommunkategorin, vilket tyder på att kommuninvånarna upprätthåller direkta kontakter till de förtroendevalda. Ju större kommunen är desto större är sannolikheten att invånarna utnyttjar initiativrätten oftare. Ju större avstånden är mellan kommuninvånare och förtroendevalda, desto viktigare blir tillgången till andra former för deltagande, som initiativrätten. Jämförelsetalet som anger antalet förtroendevalda i relation till invånarantalet är lägst i den minsta kommunkategorin. Ju större kommunen är desto komplexare är organisationsstrukturen och därmed försämras möjligheterna till deltagande och inflytande via förtroendeuppdrag. Utöver kommunstorleken, beaktas även politiska och språkliga styrkeförhållanden i respektive kommun för att bättre förklara skillnader i deltagande och inflytande. Pro gradu-avhandlingen är aktuell eftersom den samtidigt tangerar tre kommunfusioner (Raseborg, Kimitoön och Väståboland) som träder i kraft år 2009. Avhandlingen innehåller värdefull information om medborgarnas deltagande som väl kan användas i fortsatta närdemokratidiskussioner och vid upprättandet av kommundelsförvaltningar i de här kommunerna.
  • Glebova, Ksenia (2008)
    This thesis critically examines securitisation of migration from Bangladesh to the Northeast Indian state of Assam in the regional English-medium press. The study aims to establish how Bangladeshi migrants are constructed as a security threat to the Assamese identity and how the linkages between migration, security and identity are expressed. The thesis also seeks to identify frames and linguistic devices by means of which securitisation is enacted in the press and assess the possibility of desecuritising the migration discourse. The empirical data consists of 264 articles dealing with Bangladeshi migration published in the ten selected newspapers from the Northeast India between 2005 and 2007. The linkages between migration and security are explored through the lens of the Copenhagen School of security studies and its concept of securitisation. Wodak’s discourse-historical approach to critical discourse analysis integrates historical background of Bangladeshi migration and Assamese identity, which is necessary to critically assess the narrow and static identity construction that characterises the discourse. Bangladeshi migration to Assam is constructed as a security threat by means of identified discursive strategies of positive self and negative Other representation. The discriminatory utterances are expressed in explicit terms and intensified through various linguistic devices. The securitisation is successful as the grammar of security is deeply ingrained in the migration discourse that shifts the issue from the domain of 'normal' politics to legitimise extraordinary measures such as discrimination and exclusion. The implications of securitisation are tangible and severe, especially for the Bangladeshi migrants and the Assamese Muslim minority. Securitisation acts to reduce the complexity of Bangladeshi migration to a simplified security frame and in doing so it greatly limits potential solutions. Once examined from a historical perspective, Assamese identity is a lot more complex than its construction in the process of securitisation. Desecuritisation is not feasible within the current securitisation framework that excludes other conceptualisations of Bangladeshi migration such as migrant labour and humanitarian crisis frames. The thesis devises practical guidelines for desecuritising the migration discourse in the media.