Browsing by Subject "naisten asema"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Alho, Laura Linnea (2007)
    Tutkimus käsittelee metalliteollisuuden naistyöntekijöiden työuraa ja palkanmuodostusta vuosina 1946–1961. Tutkimuslähteenä on käytetty pääasiassa Rosenlewin Porin konepajan naistyöntekijöiden palkkakortteja vuosilta 1946, 1951, 1957 ja 1961 sekä täydentävänä aineistona vuosina 1978–1979 tehtyjä konepajan työntekijöiden haastatteluja. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa empiiristä tietoa naisten työurista, palkkakehityksestä ja työmarkkina-aseman kehityksestä Suomessa. Tutkimusaihettani lähestyn kolmesta suunnasta: syrjintäteorioiden, työmarkkinakehityksen ja empiirisen aineiston avulla. Naisten työmarkkina-asemaa kuvaavat syrjintäteoriat muodostavat tutkimuksen teoreettisen kehikon. Työmarkkinoiden ja sopimustoiminnan kehitys olivat tärkeitä tekijöitä naisten työmarkkina-aseman kehityksessä toisen maailmansodan jälkeen. Naisten työmarkkina-aseman kehitystä taas tarkastelen empiirisesti yhdestä metallialan yrityksestä käsin. Tutkimuksessa analysoidaan Porin konepajan naistyöntekijöiden työsuhteita, työtehtäviä ja palkkoja. Palkanmuodostusta analysoidaan sekä työntekijöiden henkilökohtaisten ominaisuuksien että metalliteollisuuden työehtosopimusten valossa. Porin konepajan nais- ja miestyöntekijöiden välinen palkkasuhde muodostaa taustan, jota vasten naistyöntekijöiden aseman muutosta peilataan. Menetelminä tutkimuksessa käytetään tilastollisia analyyseja, joissa on tarkasteltu tilastollisia jakaumia sekä hyödynnetty aineiston paneeliluonnetta seuraamalla samoja työntekijöitä yli ajan. Palkkoja analysoidaan regressioanalyysin keinoin sekä suoritetaan palkkaliikkuvuustarkastelu. Naisten työurissa konepajalla näkyy selkeä pitenevä trendi. Samaan aikaan naisten työtehtävien vaihto harvinaistuu. Tarkastelujakson alkupuolella puhdistustyöksi ja aputyöksi määritellyt tehtävät työllistivät suurimman osan konepajan naisista. Tarkastelujakson lopulla noin puolet naisista oli puhdistustyössä ja puolet tuotannossa. Tuotantotyön yleistyminen todennäköisesti liittyy tuotantotavassa tapahtuneisiin muutoksiin, jotka johtivat työn osittamiseen ja ammattitaitovaatimusten laskuun osassa tuotantotöistä. Naisten työtehtävien osalta tutkimukseni vahvistaa käsityksen naisten sijoittumisesta miesvaltaisessa teollisuudessa pääasiassa hierarkian alatasoille. Naisten asemaan Porin konepajalla vaikutti työehtosopimuksista tuleva suora palkkasyrjintä. Koska naisten uralla eteneminen ei ollut kovin yleistä, työehtosopimukset vaikuttivat naisten palkkakehitykseen muutenkin kuin taulukkopalkkojen kautta, sillä työehtosopimuksissa ei ollut pitkää kokemusta itsessään palkitsevia mekanismeja. Tärkeimmät naistyöntekijöiden keskituntipalkkaan vaikuttavat tekijät olivat eri työtehtäviin sijoittuminen sekä urakkatyön osuus työtunneista.
  • Anhava, Elmeri (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman tehtävänä on selvittää millaista kristillis-isänmaallista ainesta pappi, uskonnonopettaja ja runoilija/kirjailija Lauri Pohjanpään teksteistä nousee esiin? Tutkimus näkökulmanani on miten tämä kristillis-isänmaallinen aines esiintyy suhteessa esivaltaan, koulutukseen ja kasvatukseen sekä naisen asemaan. Käytän lähdeaineistona Lauri Pohjanpään omaa sangen mittavaa kirjallista tuotantoa sekä tutkimuskirjallisuutena erilaisia historiallisia tutkimuksia ja joitakin muita samoja aiheita käsitteleviä kirjoja. Tutkimukseni ensimmäisessä pääluvussa avaan tutkimustehtävää enemmän ja kerron tutkimusajankohtani historiallisista taustoista jotka on tarpeen tietää niin Suomen maan historian kuin aatehistorian kuin Lauri Pohjanpään henkilöhistorian kannalta. Tutkimukseni toisessa pääluvussa keskittyn esivaltaan. Lauri Pohjanpää eli lapsuutensa ja nuoruusvuotensa automian lopun ja itsenäisyyden alun ajan Suomessa. Luvussa tarkastelen hänen suhdettaan sekä suuriruhtinaskunnan että itsenäisyyden alun ajan Suomen esivaltaan ja miten tuo suhde näytti kristillis-isänmaallisesta ajatusmaailmasta. Tutkimukseni toinen pääluku keskittyy koulutukseen ja kasvatukseen. Lauri Pohjanpää toimi suurimman osan aikuiselämänsä urasta opettajana ja monet hänen tekstinsä käsittelevät opettajuutta. Tarkastelen miten lasten koulutus ja kasvatus liittyi ja näkyi Pohjanpään kristillis-isänmaallisessa ajattelussa. Tutkimukseni kolmas pääluku keskittyy kuvailemaan naisen roolia Lauri Pohjanpään teksteissä ja mikä tämä rooli oli Lauri Pohjanpään kristillis-isänmaallisessa ajattelussa. Isänmaallisuus ja kristillisyys kytkeytyivät tiiviisti yhteen esivalta näkemyksen kanssa joka yhtäältä vaikutti olevan perinteinen valkoisen Suomen esivalta näkemys, mutta toisaalta osoitti ymmärtämystä niin sisällissodan hävinneelle osapuolelle, kuin niille jotka päätyivät vastustamaan aktiivista vastarintaa autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan viimeisinä aikoina. Koulutuksen ja kasvatuksen Pohjanpää näki tärkeänä kun Suomen valtiota rakennettiin moraalissiveelliseksi kokonaisuudeksi ja tässä oli kristillis-isänmaallisuudella tärkeä rooli. Naisen asema osoittautui teksteissä, ajankohtaansa nähden yllättävän tasa-arvoiseksi. Pohjanpään teksteissä nainen ei ollut miestä huonompi isänmaata rakentamaan.
  • Kangaspunta, Tia (Helsingfors universitet, 2017)
    Arabikevään vallankumoukset toivat monia muutoksia Tunisiassa ja Egyptissä, joissa kummassakin pitkään hallinneet presidentit syöstiin vallasta. Myös naisten asema koki muutoksia, ja tarkastelen pro gradu -tutkielmassani näitä muutoksia lainsäädännön, politiikan ja yhteiskunnallisen aseman kautta käyttäen Valentine Moghadamin teoriaa, jossa vallankumoukset jaotellaan tasa-arvoistaviksi (emancipatory) tai patriarkaalisiksi (patriarchal). Moghadamin teorian lisäksi olen käyttänyt muiden tutkijoiden tekstejä arabikeväästä ja naisten asemasta, sekä kansainvälisten organisaatioiden (esim. YK) raportteja naisten aseman kehityksestä, joiden perusteella olen koonnut tilannetta kuvastavia tilastoja. Tunisia siirtyi vallankumouksen jälkeen demokraattiseen järjestelmään, jossa naisten määrä parlamentissa on lisääntynyt. Myös lainsäädäntöä on muokattu naisille edullisemmaksi. Vaikka seksuaalinen ahdistelu on lisääntynyt, naisten yhteiskunnallinen asema ei ole kärsinyt merkittävästi, vaikka ongelmiakin edelleen on. Egypti taas siirtyi demokraattisesti valitusta islamistihallinnosta autoritaariseen armeijan valtaan. Lainsäädäntö ei ole muuttunut merkittävästi positiivisemmaksi naisille, eikä heidän määränsä parlamentissa ole juurikaan kasvanut. Naisten asema yhteiskunnassa kärsi merkittävästi seksuaalisen väkivallan lisäännyttyä vallankumouksien aikana ja niiden jälkeen. Näistä syistä olen tullut siihen tulokseen, että Tunisia voidaan kategorisoida tasa-arvoistavaksi vallankumoukseksi ja Egypti patriarkaaliseksi.