Tämä tutkielma keskittyy nettipokerin kehitykseen Suomessa, vuoden 2010 arpajaislakiin ja sen ympärillä käytyyn keskusteluun pokerilehdistössä ja muualla mediassa. Internet toi Suomen kansallisille rahapelimonopoleille uusia kilpailijoita. Hallituksen asettama rahapelifoorumi aloitti toimintansa vuonna 2004 ja toi esityksensä nettipokerin estämisestä osana lapsipornosensuurilakia julkisuuteen helmikuussa 2007. Hanke ei edennyt, kun vastuuministeri Susanna Huovinen torppasi ajatuksen ja vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen asetettiin uusi arpajaislain uudistamista koskeva hanke. Tutkimuskysymyksiksi on määritelty kysymykset ”Mitkä tekijät johtivat vuoden 2010 arpajaislain uudistukseen?” ja ”Miten arpajaislain uudistus vaikutti nettipokerin kehitykseen Suomessa?”. Hypoteesiksi arvioidaan, että arpajaislakiuudistukseen vaikuttivat poliitikkojen tarve puolustaa monopolia, mutta myös toisaalta lisätä sen tuottamaa rahavirtaa. Päätöksenteossa olivat lisäksi mukana pelimonopolien edustajat, virkamiehet ja rahapelaamiseen liittyvät sidosryhmät. Ulkomaiset peliyhtiöt ja Euroopan Unioni toimivat suomalaisten päättäjien kannalta lähinnä häiriötekijöinä, mutta niiden toiminnalla oli merkittävä vaikutus arpajaislain sisällön muotoutumiseen. Nettipokerin suosion kasvettua valtaviin mittoihin myös äänestäjien näkökulmasta tuli merkittävä: vuoden 2007 vaaleissa nousi esille ehdokkaiden suhtautuminen nettipokerin blokkaamiseen. Nettipokeria ja nettipelaamista on laajemmin tutkittu erityisesti ongelmapelaamisen näkökulmasta, mutta lainsäädännön kehitystä, arpajaislain muutosta sekä näiden vaikutuksia ei akateemisessa tutkimuksessa ole merkittävästi tutkittu. Työssä käytetään pääasiallisena aineistona laajaa suomenkielisten pokerilehtien tarjontaa etenkin vuosilta 2006–2012 ja tukiaineistona muuta mediauutisointia sekä virallisten tahojen dokumentteja. Tutkielman havainnot osoittavat, että Suomessa päättäjillä ei ollut halua tai aikomusta luopua pelimonopolista. Suomen kolmeen yhtiöön jaettu pelimonopoli joutui osin ulkoisen kilpailun kohteeksi jo ennen nettipokerin suosion kasvua, kun Veikkauksen netissä tarjoama vedonlyönti joutui kilpailemaan ulkomaisten kilpailijoiden kanssa. Ulkoiset olosuhteet ovat vaikuttaneet lainsäädäntötyöhön – etenkin Euroopan Unionin harjoittama monopolin oikeutuksen uudelleenarviointi sekä toimet Euroopassa vapaan kilpailun edellytysten parantamiseksi rahapelialalla ovat vähentäneet monen toimijan pyrkimyksiä rajoittaa kilpailua. Yksityisten peliyhtiöiden edustajia ei hyväksytty valtion asettamiin toimielimiin suomalaisen rahapelilainsäädännön uudistamiseksi. Myös pelaajien edustus niissä jäi vähäiseksi. Rahapelimonopolien osalta etenkin Raha-automaattiyhdistyksen kiinnostus laajentaa toimintaansa internetissä kääntyi alun kielteisestä asenteesta positiiviseksi. Kansallinen nettipokeri ei saanut suurta menestystä, mutta Raha-automaattiyhdistyksen nettikasinosta tuli uusi merkittävä rahanlähde monopoliyhtiölle. Arpajaislain osalta pokerinpelaajat ja peliyhtiöt eivät onnistuneet saamaan kunnolla ääntään kuuluviin lainsäädäntöprosessin aikana. Osasyynä oli molempien tahojen hajanaisuus: Suomen Pokerinpelaajat ry:n toimintaa haittasivat keskinäiset ristiriidat ja peliyhtiöt taas pyrkivät vaikuttamaan keskusteluun ilman yhteistä koordinointia. Kokonaisuutena lainsäädäntökeskusteluun pääsivät osallistumaan suljettujen ovien takana vain monopolille myötämieliset poliitikot ja virkamiehet. Pelimonopoli jatkui kolmen monopoliyhtiön toimesta uuden arpajaislain voimaantulon jälkeen, eikä suomalaisilta nettipokerin pelaajilta estetty pääsyä ulkomaisille pelisivustoille. Lakimuutoksen suurimmat vaikutukset olivat ulkomaisten peliyhtiöiden Suomeen kohdistetun mainonnan siirtyminen ulkomaisille toimijoille ja siten nettipokerin näkyvyyden vähentyminen suomalaisessa katukuvassa. Tärkeimpänä johtopäätöksenä tutkielmassa havaitaan, ettei Suomessa ollut 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä minkäänlaista poliittista tahtoa luopua suomalaisten peliyhtiöiden monopoleista. Monopolien taloudellinen nettovaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan on miljardiluokkaa ja tämä raha on sitouttanut poliitikot, kolmannen sektorin toimijat ja median vahvasti pelimonopolin tueksi.

Rahapelit antavat mahdollisuuden tavoitella ylimääräistä rahaa ja ovat suurimmalle osalle pelaajista viihdettä. Rahapelaaminen saattaa kuitenkin johtaa ongelmapelaamiseen tai peliriippuvuuteen. Peliongelmat näkyvät esimerkiksi velkaantumisena tai terveydellisinä haittoina. Rahapelaamiseen liittyvien haittojen vuoksi rahapelien tarjontaa rajoitetaan monissa maissa. Suomessa rahapelejä saavat tarjota kolme yksinoikeusyhtiöitä ja rahapelaamisen tuotot ohjataan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan järjestöille tai urheilukasvatukseen. Yksinoikeusjärjestelmät ovat vastoin Euroopan unionin palveluiden vapaan liikkuvuuden periaatetta, mutta rajoitukset sallitaan jos kansalliset rahapelijärjestelmät todella vähentävät rahapelihaittoja. Internet on laajentanut rahapelimarkkinoita ja lisännyt pelitarjonnan määrää. Nettipokeri on peli, jonka suosion kasvu on tehnyt siitä jopa eräänlaisen ilmiön. Nettipokerin pelaajista suurin osa on harrastajia, jotkut tekevät pelaamisesta ammatin ja osalle peli muodostuu ongelmaksi tai riippuvuudeksi. Internetin on arveltu rahapeliympäristönä sisältävän erityisiä piirteitä, jotka valvomattomina saattavat lisätä rahapelihaittoja. Tutkielmassa tuodaan esiin ongelmapelaajien ääni. Suomalainen rahapelijärjestelmä vastaa nettipokerin suosion kasvuun avaamalla oman nettikasinonsa, jossa pelaamiselle voidaan asettaa erilaisia rajoituksia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia ongelmia nettipokeri saattaa aiheuttaa; miksi ja miten nettipokeri kehittyy ongelmaksi; millaisia seurauksia ongelmalla tai pelaamisella on ollut; sekä miten nettipokerista aiheutuneita haittoja olisi mahdollista ennaltaehkäistä ja vähentää. Tutkimus on laadullinen ja aineistona on haastatteluita, kertomuksia ja internetin keskustelupalstan viestejä, joita analysoidaan sisällönanalyysillä. Nettipokerin liiallinen pelaaminen aiheuttaa erilaisia haittoja esimerkiksi rahan ja ajan menetyksen vuoksi. Peliongelma saattaa vaikuttaa voimakkaastikin pelaajan ja hänen läheistensä elämään ja siitä voi aiheutua yhteiskunnallisia kustannuksia. Nettipokerin haittoja voidaan pyrkiä ehkäisemään esimerkiksi teknisten ratkaisujen avulla tai valistuksella. Rahapeliongelmaa ei sosiaalipolitiikassa ole kovin paljon tarkasteltu. Tutkielmassa tarkastellaan rahapeliongelman ehkäisyä ja hoitoa sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion teorioiden pohjalta. Sosiaalipolitiikka painottaa usein nykyisin yksilön omaa aktiivisuutta, ja kun hyvinvointivaltio on joiltain osin kohdannut laajenemisen rajansa, on epäselvää, ovatko rahapeliongelmat hyvinvointivaltion vastuulla.