Browsing by Subject "nettonykyarvo"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Kaarlamo, Topi (Helsingin yliopisto, 2020)
    The Master's thesis examines the profitability of small hydropower production and the factors affecting it in Finland. During the last century, almost all of Finland's watercourses have been dammed for the needs of industry and energy production. Hydropower is detrimental to the aquatic ecosystem and to migratory fish, which are unable to ascend to their breeding grounds. The impact of hydropower production on fish stocks can be reduced, for example, by fishways, but for the smallest power plants, building a fishway is a big investment. The purpose of the study is to build a calculation model that can be used to assess the profitability of a small hydropower plant renovation investment or the construction of a fishway. Society’s pressure to make solutions that reconcile hydropower and water ecology is growing all the time. It is therefore important to be able to analyze cases where the construction of fishway or the repair of a hydropower plant is not socially viable, but efforts should be made to dismantle the dam and restore the stream water ecosystem. The method of assessing profitability is the private cost-benefit analysis and the net present value method. The calculation model can be used to estimate when it is not worth investing in small hydropower plants, but the model does not directly tell when the investment would be profitable, as it only takes into account the largest sections of costs and does not take into account environmental damage. The dissertation also makes example calculations for three small hydropower plants: Kantturakoski, Ritakoski and Kangaskoski. The aim is to find out the main factors influencing the profitability of small hydropower production and to clarify the understanding of what the future of small hydropower production looks like. According to the results of the study, the construction of the Kantturakoski fishway is not profitable from the owner's point of view. The net present values for the repair of the Ritakoski and Kangaskoski power plants in Hiitolanjoki and the construction of the fishway are positive. The sensitivity analysis showed that the net present values of the projects depend in particular on the price of electricity and the operating and maintenance costs of the power plant.
  • Siintola, Asko (Helsingfors universitet, 2012)
    Climate change has been found to be one of the most serious challenges humankind has to face in the future. The link between climate change and forests is based on trees’ ability to use carbon dioxide as a raw material for growth. The growing stock sequesters carbon dioxide from the air to itself and ultimately as the forest is harvested the carbon stored is released and it moves from carbon pool of forests to another carbon pool. As the concept of emissions’ trading is applied to the investigation, a price for sequestered and released carbon can be determined. With the market price for carbon dioxide known, a net present value for the revenues and costs during the forest’s rotation period can be calculated. Using wood for different purposes, however, can result in various climatic benefits. These climatic benefits are described in this study by carbon displacement factors which can be used in determining how much the costs of releasing carbon from forests can be deducted. This study investigates the significance of forest management in a stand level from the climate change mitigation point of view in three Norway spruce (Picea abies, L.) and three Scots pine (Pinus Sylvestris, L.) stands as the previous carbon accounting aspects are taken into consideration. Stand Management Assistant (SMA) software is used in the optimization and simulation calculations. The SMA software is used for calculating the carbon accounting net present values and average carbon storages during the rotation periods of the stands included in the study with different intensities of bioenergy biomass harvesting. This way the level of biomass harvesting for bioenergy that returns with the highest net present value for carbon accounting and/or the highest average carbon storage can be calculated. The calculations are made with two interest rates, two carbon dioxide prices and with climatic benefits from bioenergy or with climatic benefits from bioenergy and forest products included. According to the results it can be stated that the intensification of forest biomass recovery for bioenergy production does not always result in the optimal climate change mitigation. The use of Norway spruce is considered of being the most potential forest-based bioenergy source in Finland. As the climatic benefits from bioenergy use were only taken into consideration, the intensification of recovery of Norway spruce biomass for bioenergy seemed to be most profitable. If, however, the climatic benefits from forest products are included in the investigation as well, the bioenergy use of Norway spruce is no longer optimal for the climate change mitigation. The climatic benefits from Norway spruce material use exceed the benefits from bioenergy use. This means that biomass recovery for bioenergy production does not necessarily result in optimal climate change mitigation.
  • Kärkkäinen, Leena (Helsingfors universitet, 2014)
    Uusilla jalostusmenetelmillä voidaan nopeuttaa karjan perinnöllistä edistymistä, mutta niiden käyttö myös lisää kustannuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin genomisen valinnan ja sukupuolilajitellun siemenen käytön taloudellista kannattavuutta lypsykar-jatilalla. Tarkastelukulmana oli karjan sisäisen lehmävalinnan tehostaminen. Tutkimuksessa arvioitiin, saadaanko lisäpanostus jalostukseen nettotuottoina takaisin lyhyellä, viiden vuoden tarkasteluperiodilla. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun Maili-hankkeen kanssa ja tutkimuksessa oli mukana pohjoissa-volaisia maitotiloja C2-tukialueelta. Tiloja oli yhteensä 15 ja ne olivat noin 30-, 65- ja 130-lehmän karjoja. 30-lehmän karja edus-taa tämän hetken keskivertokokoa ja näillä tiloilla oli parsinavetta. Isommat karjat olivat automaattilypsyllä toimivia pihattoja. Läh-tötietoina käytettiin tilojen vuoden 2012 tuotosseurannan ja kirjanpidon tietoja. Tutkimustilojen keskituotos oli keskimäärin 9834 kg, jalostusarvojen ja odotusarvojen keskiarvo oli 4,2. Poistoprosentti oli tutkimustiloilla keskimäärin 29,8, vasikkakuolleisuus 7,5 prosenttia ja siemennyksiä yhtä poikimista varten tarvittiin keskimäärin 2,0. Tutkimusmenetelmänä käytettiin nettonykyarvolaskentaa, jossa nettokassavirrat diskontattiin nykyhetkeen, koska tulot ja menot kertyvät eri ajankohtina. Korkokantana käytettiin 5 prosenttia. Tarkastelussa käytettiin osittaisbudjetointia, jossa otetaan huomi-oon kassavirrat, joihin jalostusmenetelmät vaikuttavat. Lypsykarjalle genomisen valinnan käyttö aiheuttaa kustannuksia näyt-teidenoton ja -määritysten muodossa. Hyödyt puolestaan konkretisoituivat arvosteluvarmuuden paranemisena, joka vaikutti suo-raan perinnöllisen edistymisen suuruuteen. Tutkimuksessa käytettiin Illumina Bovine54K- ja Illumina Bovine3K-lastujen arvoste-luvarmuuksia, koska Illumina Bovine10K-lastun arvosteluvarmuus ei ollut tutkimushetkellä saatavilla. Hintoina on käytetty 54K- ja 10K-lastujen hintoja. 54K-lastua kutsutaan MD- eli medium density -lastuksi ja 10K- ja 3K-lastuja LD eli low density -lastuiksi. Sukupuolilajitellun siemenen käytöllä pystyttiin vaikuttamaan valinnan ankaruuteen. Tällöin tarvittiin pienempi määrä lehmiä ja hiehoja tuottamaan uudistukseen tarvittavat eläimet, koska lehmävasikoiden todennäköisyys nousi lajitellun siemenen ansiosta 49 prosentista 90 prosenttiin. Sukupuolilajiteltu siemen lisäsi kuitenkin kuluja, koska siemenannosten hinnat olivat lajittelematonta siemenannosta korkeampia. Kustannuksia lisäsi myös lajitellun siemenen heikompi tiineyttämiskyky perinteiseen verrattuna. X-lajitellun siemenen käyttö lisäsi lehmävasikoiden määrää, jolloin tilalta välitykseen menevien sonnivasikoiden määrä väheni. Laji-tellun siemenen käyttö mahdollisti liharotusiemennysten lisäämisen. Uusien jalostusmenetelmien vaikutusta tutkittiin arvioimalla niiden aikaansaamaa muutosta maitotuotokseen, hedelmällisyyteen, utareterveyteen ja kestävyyteen yhden valintakierroksen aikana. Kustannukset ja tuotot laskettiin valintavuoden lisäksi viidelle seuraavalle vuodelle, jolloin valinnasta syntyvien jälkeläisten oletettiin tuottavan karjassa kolme tuotosvuotta. Maitotuotoksen muutoksessa huomioitiin muuttuva rehuntarve ja työmäärä. Navetan täyttöasteen oletettiin lehmien osalta pysyvän vakiona. Tar-kasteluajanjakso valittiin seuraamaan nopeaa takaisinmaksua, eikä perinnöllisen muutoksen kumulatiivista vaikutusta huomioitu. Myös jalostuseläinkauppa on tästä tarkastelusta rajattu pois. Tämän tutkimuksen mukaan uudet jalostusmenetelmät eivät olleet kannattavia vuoden 2013 hintatason mukaan. Lajitellun sie-menen käyttö ei ollut kannattavaa, koska sitä käytettäessä sonnivasikoiden määrä väheni ja sitä kautta välitysvasikkatulot piene-nivät. Tilojen kannattaisi maksaa lajitellusta siemenannoksesta keskimäärin 5,50 euroa alhaisempaa hintaa kuin lajittelematto-masta siemenannoksesta. Lajiteltua siementä käytettäessä liharoturisteytyssiemennyksiä voitiin lisätä noin 8 prosenttiyksikköä. Ilman lihasonnien käytön lisäämistä lajitellun siemen käyttö oli enemmän kannattamatonta. MD-lastulla genomisen valinnan kannattava enimmäishinta oli 36–43 euroa riippuen siitä, tehtiinkö määritettävissä eläimissä esivalintaa. LD-lastulla vastaavat enimmäishinnat olivat 34–41 euroa. Lajitellun siemenen käyttö yhdessä genomisen valinnan kanssa ei muuttanut MD-lastun enimmäishintoja, mutta LD-lastun kanssa enimmäishinnat putosivat 30–36 euroon.