Browsing by Subject "neuvonta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 20
  • Kopponen, Hanna Tuulikki (2007)
    Tutkimuksen kohteena on Matalan kynnyksen Ne-Rå-projekti, joka on Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen, ammattikorkeakoulujen ja Kalliolan setlementin välinen kumppanuushanke (2004- 2007). Projektin tavoitteena on kehittää uudenlainen, virallisen palvelusektorin ulkopuolelle sijoittuva, opiskelijoiden ylläpitämä kansalaislähtöinen neuvontapalvelumalli ja oppimisympäristö sosiaalialan korkeakouluopiskelijoille. Tutkimuksen tarkoituksena oli nostaa esille Ne-Råssa asiakastapaamisissa kirjattujen asiakasraporttien (258kpl) kautta ja teema-analyysin menetelmin tietoa avuntarpeista ja vaikeisiin elämäntilanteisiin johtavista tilanteista. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, millaisia palveluja ja apua Ne-Råssa asioineet ihmiset olivat tilanteiden ratkaisemiseksi toivoneet ja millaisella asiakastyöllä ja palveluilla asiakkaiden palvelutarpeisiin vastattiin. Tutkimuksessa arvioitiin lisäksi asiakkaiden antaman palautteen ja tilannekuvausten kautta paitsi projektia, myös julkisen järjestelmän toimintaa. Tutkimuksen taustalla oli ajatus yhteiskunnan muutosten seurauksena epävakaistuvasta arki-elämän, hyvinvointivaltion ja palvelujärjestelmän toimintaympäristöstä. Ne-Råssa asioineita ihmisiä mietitytti taloudelliseen toimeentuloon, terveyteen ja asumiseen liittyvät kysymykset, joihin kytkeytyi työttömyyttä, asunnottomuutta, velkaantumista, psyykkisiä sekä fyysisiä sairauksia ja ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia. Kyse ei useinkaan ollut selkeästi rajattavissa olevista ongelmista, vaan monien erilaisten vai-keuksien kasautumisesta ja yhteenkietoutumisesta. Keskeinen tutkimuksen viesti liittyy pirstaloituneeseen ja monia kitkakohtia sisältävään palvelu- ja etuusjärjestelmään. Se on vaikeasti hahmotettava ja hidasliikkeinen eikä se tunnu vastaavan asiakkaidensa toiveisiin ja odotuksiin. Yhä epävakaistuva arkielämä ja sen epäjatkuvuudet tuovat eteen nopeasti muuttuvia elämäntilanteita, johon jäykän ja hitaan byrokraattisen järjestelmän on vaikea vastata. Usein ihmisten avuntarpeen taustalla olivat sosiaaliturva- ja palvelu- järjestelmään liittyvät tekijät kuten järjestelmän epäselvyys ja byrokraattiset käytännöt, etuushakemusten pitkät käsittelyajat ja palveluihin pääsyn esteet. Ne-Rån asiakastyö, joka sisältää neuvontaa, psykososiaalista tukea, voimavaraistamista sekä asianajamista, sai asiakkailta positiivista palautetta. Asiakkaat ovat nähneet palvelun tärkeäksi ja kokeneet tulleensa autetuksi. Keskeisiksi nousivat kohtaaminen ja kuulluksi tulemisen kokemus. Projekti on kokonaisuudessaan esimerkki toimivasta kumppanuusmallista, jossa uudenlaisten joustavien, kansalaislähtöisten hyvinvoinnin tuottamisen mallien ja käytäntöjen etsintä mahdollistuu erilaisia voimavaroja ja sektorirajoja yhdistelevän toiminnan kautta. Keskeisiä lähteitä tutkimuksessa olivat Anna Metterin (2004), Kyösti Raunion (2000) ja Karjalaisen & Saranpään (2002) tutkimukset.
  • Airaksinen, Marja; Puumalainen, Inka (Suomen farmasialiitto, 2005)
    Väestön terveydenhoidon kokonaisuudessa itsehoidolla ja itselaakinnalla on oma keskeinen merkityksensä. Väestö hoitaa suurimman osan kokemistaan oireista itse ilman yhteydenottoa terveydenhuollon ammattilaisiin. Kuitenkin itsehoito on jäänyt huomiotta keskustelussa suomalaisen terveydenhuollon kehittämisestä ja olemassa olevien resurssien tarkoituksenmukaisesta jakamisesta. Jos itsehoidon merkitystä halutaan lisätä hoitomuotona, apteekit ovat avainasemassa itsehoidon ohjaamisessa: oireiden arvioinnissa, Iaakkeettöman tai Iaakkeellisen hoidon valinnassa tai henkilön ohjaamisessa lääkäriin. Tämän katsauksen tavoitteena on tarkastella suomalaisten apteekkien mahdollisuuksia ja edellytyksiä toimia rationaalisen itselaakinnan ohjaajina. Katsaus tarkastelee asiaa lääkepoliittisten linjausten, lainsäädännön ja ammattieettisten ohjeiden seka nykykaytannöista olevan tutkimustiedon valossa.
  • Karhula, Pekka (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (14)
  • Hallanaro, Eeva-Liisa; Kujala-Räty, Katriina (Miljöministeriet, 2012)
    Miljöhandledning
    Ändringen av miljöskyddslagen vad gäller behandlingen av glesbygdens avloppsvatten trädde i kraft den 9 mars 2011. Kraven har preciserats i statsrådets förordning om behandling av hushållsavloppsvatten i områden utanför avloppsnätet. Den nya förordningen trädde i kraft den 15 mars 2011 och ersätter den tidigare förordningen från 2003. Publikationen behandlar den nya lagstiftningen och andra bestämmelser och föreskrifter som inverkar på behandlingen av avloppsvatten på glesbygden och hur dessa tillämpas i praktiken. I publikationen beskrivs behandlingskraven gällande glesbygdens avloppsvatten, hur kraven kan uppfyllas samt många andra slags åtgärder för att förbättra reningen av avloppsvatten. En viktig utgångspunkt är god och sakkunnig planering av avloppsvattensystemet. Publikationen ger svar på frågor som figurerat i offentligheten gällande avloppsvattenrening på glesbygden. Den är framför allt ett stöd för de sakkunniga som i sitt arbete kommer i kontakt med behandling av avloppsvatten.
  • Hallanaro, Eeva-Liisa; Kujala-Räty, Katriina (Ympäristöministeriö, 2011)
    Ympäristöopas
    Noin miljoonaa suomalaista asuu kiinteistöissä, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon. Myös näiden kiinteistöjen jätevedet pitää ympäristönsuojelulain mukaan käsitellä niin, ettei niistä koidu ympäristön pilaantumisen vaaraa.Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin vuonna 2011: ympäristönsuojelulakiin säädettiin uusi luku, minkä lisäksi annettiin uusi asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Uudet säädökset ovat muuttaneet ja selventäneet haja-asutuksen jätevesien käsittelylle asetettuja vaatimuksia. Muutokset koskevat paitsi vaadittavaa puhdistustehoa, myös muun muassa kiinteistökohtaisia poikkeuksia, neuvontaa ja siirtymäaikoja. Tässä oppaassa kerrotaan uusista säädöksistä ja niiden soveltamisesta käytäntöön. Millaista puhdistustehoa vaaditaan eri tilanteissa? Ketkä voivat saada poikkeuksen käsittelyvaatimuksista? Millä teknisillä menetelmillä vaatimukset voidaan saavuttaa?Mitä lupia jätevesijärjestelmät edellyttävät? Opas on tarkoitettu kaikille, jotka joutuvat työssään tekemisiin haja-asutuksen jätevesihuollon kanssa. Se tarjoaa hyödyllistä tietoa muun muassa jätevesijärjestelmien suunnittelijoille ja rakentajille, laitetoimittajille ja huoltoyrityksille sekä kunnan eri viranomaisille. Myös haja-asutusalueen kiinteistönomistajat hyötyvät julkaisusta pohtiessaan lainsäädännön vaatimuksia omalla kohdallaan.
  • Leppänen, Pipsa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Aims. The purpose of this study was to find out the food choices related to the main meal of the day for the elderly, what factors can be found in the background of the choices, and the attitude of the elderly towards counseling related to food choices. The theoretical framework is based on previous research on food choice, aging and nutrition in the elderly. The concept of food sense is used in the study as one of the supporting concepts of the analysis, and the research questions have been guided by Belasco's (2008) food choice triangle, where the concepts are identity, responsibility and suitability. The main questions of the study are: 1. What food choices do seniors make with the main meal of the day? 2. How do older people justify their food choices? 3. How do older people experience food counseling? Methods. The data were collected by interviewing six retirees over the age of 65. Participants in the study prepared their own meals for the day and independently took care of arranging their own food supply and purchasing food supplies. Two of the participants in the study were men and four were women, among them one couple. The research material was analyzed using the content analysis of the qualitative research. Results and conclusion. The food choices of the main meal of the day were influenced by taste, health, price and reasonableness. The food that was prepared was traditional home cooking. The food was prepared by the participants themselves, and decisions on food choices were made independently by the participants, taking into account general food recommendations and their own state of health. The factors explaining the food choices were one's own taste preferences, the utilization of seasonal raw materials and the suitability of the raw materials for one's own diet. There was not perceived a need for actual nutrition counseling. Information coming through the media was perceived as contradictory and confusing.
  • Renko, Elina (2008)
    Tutkielman kysymyksenasettelu koski sosiaalityöntekijöiden asennoitumista alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan. Pyrkimyksenä oli tarkastella asenteiden laadullista variaatiota ensinnäkin sen kannalta, minkälaisina asioina ja miten alkoholinkäytön puheeksiottoa ja käyttöön liittyvää neuvontaa arvotetaan sosiaalityön kontekstissa? Toiseksi asenteiden laadullista variaatiota lähestyttiin siltä kannalta, miten puheeksiotto ja neuvonta istuvat osaksi sosiaalityötä työntekijöiden näkökulmasta? Kolmanneksi tavoitteena oli tarkastella, näyttäytyvätkö puheeksiotto ja neuvonta edellisten kysymysten osalta samankaltaisina asenneobjekteina niin puheeksiottoon liittyvään mini-interventiokoulutukseen osallistuneiden kuin menetelmää toistaiseksi suhteellisen vähän tuntevien sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta? Tutkielman empiirinen aineisto koostui 17 aikuissosiaalityöntekijän haastattelutilanteessa tuottamasta argumentatiivisesta puheesta. Haastattelut toteutettiin laadullisen asennetutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Haastateltaville esitettiin väittämiä, joiden tarkoituksena oli virittää heitä arvottamaan alkoholinkäytön puheeksiottoa ja käyttöön liittyvää neuvontaa eri kannoilta. Argumentatiivisesti rakentuvan haastattelustrategian tavoitteena oli saada esiin asenteiksi tulkittuja kannanottoja puheessa määrittyvää asenneobjektia kohtaan. Analyysivaiheessa puheaineistosta lähdettiin poimimaan erilaisia kannanottoja perusteluineen. Kannanottoja ja niiden perusteluja hahmoiksi jäsentävässä analyysissa edettiin väittämä kerrallaan. Tulkintoja kokoavassa osassa pyrittiin lisäksi erottamaan kommenteista ne sosiaaliset asiayhteydet, joihin haastateltava väittämän sijoittaa. Analyysissa tarkasteltiin siis paitsi asenteiden kohteiden määrittymistä ja tuottamisen tapoja myös niitä asiayhteyksiä, joissa tuottaminen tapahtuu. Väittämiin esitettyjä kommentteja kokoavasti tulkiten alkoholinkäytön puheeksiotto ja käyttöön liittyvä neuvonta näyttäisivät sijoittuvan niitä arvottavassa puheessa kolmelle tasolle, joilla ne myös määrittyvät asenteen kohteina eri tavoin. Nämä tasot olivat yhteiskunnallinen, voimaantumisen ja vuorovaikutuksellinen taso. Yhteiskunnallisella tasolla puheeksiottoa ja neuvontaa arvotettiin rationaalisen myönteisesti hyödyn ja sosiaalityöntekijän velvollisuuksien näkökulmasta. Toisella ja kolmannella tasolla arvottaminen kääntyi varauksellisempaan suuntaan. Voimaantumisen tasolla puheeksiottoa ja neuvontaa arvotettiin pääasiassa yksilön voimavarojen vahvistamisen, vuorovaikutuksellisella tasolla puolestaan erilaisten vuorovaikutusstrategioiden olemassaolon kannalta. Tulkinta kolmesta arvottamisen tasosta saattaa olla omiaan paitsi herättämään ajatuksia jatkotutkimuksille myös avaamaan uusia näkökulmia aiempien, pääasiassa kvantitatiivisten puheeksiottoon ja neuvontaan kytkeytyvien asennetutkimusten tulkintaan. Toinen tärkeä tutkielmassa tehty tulkinta liittyi sosiaalityön ja terveydenhuollon kontekstien välisiin eroavaisuuksiin. Sosiaalityön erityisluonteen ymmärtäminen olisi olennaista sovellettaessa alun perin terveydenhuollon puheeksioton tueksi kehitettyä mini-interventiomenetelmää sosiaalityöhön. Tutkielman tärkeänä retorisen tutkimusnäkökulman lähteenä toimi Billigin Arguing and Thinking. Laadullisen asennetutkimuksen osalta keskeisimpiä lähteitä olivat Vesalan ja Rantasen toimittama Argumentaatio ja tulkinta sekä Vesalan ja Rantasen Pelkkä puhe ei riitä -teos. Tutkielman teoreettisen pohjan muodosti puheeksiottoon ja neuvontaan kytkeytyvä mini-interventiotutkimuskeskustelu. Alkoholihaittojen ennaltaehkäisyyn liittyvän keskustelun tärkeänä lähteenä toimi puolestaan Andersonin, Gualin ja Colomin Alcohol and Primary Health Care: Clinical Guidelines on Identification and Brief Interventions.
  • Kallio, Johanna (Suomen ympäristökeskus, 2020)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 48/2020
    Eduskunta edellytti vuonna 2011 lainsäädäntömuutoksen yhteydessä, että hallitus turvaa kiinteistö-kohtaisen jätevesineuvonnan siirtymäajan loppuun saakka. Vuoden 2011 aikana jätevesineuvontaa pilotoitiin kolmella alueella. Neuvonnan periaatteita määrittelevä yleissuunnitelma laadittiin ympäristöministeriön linjausten ja selvitysmies Lauri Tarastin edotusten pohjalta, sekä aiemmin jätevesineuvontaa järjestäneiden toimijoiden kokemuksia hyödyntäen. Neuvonta laajeni koko maahan vuonna 2012 ja sitä toteutettiin 31.10.2019 saakka. Jätevesineuvontaa rahoitti ympäristöministeriö ja neuvontaa toteuttivat pääasiassa järjestöt. Asukkaille vapaaehtoinen neuvonta oli yleisneuvontaa, kiinteistökohtaista neuvontaa, tai näiden yhdistelmiä. Neuvonnan kokonaisrahoitus sisältäen hanketoimijoiden omarahoituksen oli yhteensä 11,4 miljoonaa euroa. Tavoitteena oli jätevesien käsittelyn edistäminen siirtymäaikana. Neuvonnalla haluttiin tuottaa kiinteistöjen omistajille ja haltijoille luotettava tieto siitä, onko kiinteistön jätevesien käsittelyä tehostettava. Tehostamistoimenpiteitä tarvitseville kiinteistöille annettiin ennakkoarvio vaihtoehtoisista ratkaisu- ja toteutustavoista, sekä tietoa kunnan toimenpidelupamenettelystä. Neuvonnan avulla haluttiin saada asukkaat kiinnostumaan ja aktivoitumaan jätevesiensä vaikutuksista ja järjestelmiensä kuntoon saattamisesta virheinvestointeja välttäen. Sähköposti- ja puhelinneuvontaa annettiin yhteensä noin 20 930 henkilölle. Yleisneuvonnan tilaisuuksiin eli mm. kuuntelemaan jätevesiluentoja osallistui 26 840 henkilöä. Neuvontapisteissä keskusteltiin 24 630 henkilön kanssa. Yhteensä yleisneuvonnan kontakteja oli siten noin 72 400 kpl. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä toteutui noin 44 000 kpl ja niillä arvioitiin yhteensä noin 45 000 jätevesien käsittelyjärjestelmää. Jätevesineuvonnan vaikuttavuutta arvioitiin kyselytutkimuksella. Asukkaat kertoivat saaneensa arvion käsittelyjärjestelmän riittävyydestä kiinteistön jätevesien käsittelyyn, sekä tietoa miten käsittelyä voi tehostaa ja miten tehostamistoimissa tulisi edetä. Neuvonta oli asukkaiden mielestä asiantuntevaa ja ammattitaitoista. Neuvonta onnistui herättämään asukkaiden kiinnostusta jäteveden käsittelyyn sekä jätevesien terveydellisiin vaikutuksiin. Sen sijaan neuvonnan toimintaa aikaansaava vaikutus vaikuttaa toistaiseksi vähäiseltä ja myöhemmin arvioitavaksi jää, edistyvätkö jäteveden käsittelyn tehostamistoimet vasta valvontaa tehostamalla. Jätevesineuvojan työ koettiin monipuoliseksi, mutta myös kuormittavaksi. Työssäjaksamista heikensivät mm. työn yksinäisyys, samojen asioiden toistaminen, asukkaiden ongelmien kuuntelemisen kuormittavuus ja lainsäädännön muutokset. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastasi jätevesineuvojien koulutuksesta ja neuvonnan koordinoinnista.
  • Liesimaa, Virpi; Nissinen, Ari (Suomen ympäristökeskus, 2011)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2011
  • Varunki, Maaret; Puumalainen, Inka; Kansanaho, Heli; Airaksinen, Marja (Suomen farmasialiitto, 2004)
  • Tanskanen-Niemi, Saana (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selventää ja kuvata tämänhetkistä maatilan talousjohtamisen neuvonnan neuvontaprosessia ja käytännön tekemistä. Tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat maatilan talousjohtamisen neuvonnan ongelmakohdat. Lisäksi tavoitteena oli löytää uusia, hyviä toimintamalleja ja tapoja, joilla neuvojat voivat parantaa talousjohtamisen neuvontapalveluja ja omaa osaamistaan. Näin neuvonta pystyy vastaamaan paremmin maatilojen tulevaisuuden tarpeisiin. Tutkimusongelma voidaan esittää myös kysymysmuodossa seuraavilla kysymyksillä: mitkä ovat maatilan talousjohtamisen neuvonnan ongelmakohdat ja miten neuvoja voi tulevaisuudessa paremmin tukea maatiloja talousjohtamisessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua ja haastattelutyyppinä teemahaastattelua. Teemahaastattelun kysymykset ja väittämät oli etukäteen laadittu. Haastattelun neljä eri teemaa olivat johtaminen, käytännöt ja työkalut, neuvonnan rooli ja tulevaisuuden kuvat. Tutkimus tehtiin haastattelemalla ProAgrian talouden- ja johtamisen asiantuntijoita eri ProAgria-keskuksista. Haastatteluun valittiin kuusi asiantuntijaa, jotka tekevät työkseen talouden- ja johtamisen neuvontapalveluita. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, jossa yksi haastateltavista toimi puheenjohtajana ja vei keskustelua eteenpäin etukäteen laaditun kysymys/väittämälistan pohjalta. Ryhmähaastattelu myös nauhoitettiin videolle, jota tutkija pystyi myöhemmin hyödyntämään litteroidessaan aineistoa. Tuloksia tarkasteltiin tarkemmin kahdesta eri näkökulmasta: talousjohtamisen neuvonnan ongelmakohdat sekä maatilan talousjohtamisen tukeminen neuvonnan avulla tulevaisuudessa. Tarkemmassa tarkastelussa hyödynnettiin samoja teemoja kuin ryhmähaastattelussa eli johtaminen, käytännöt ja työkalut, neuvonnan rooli sekä tulevaisuuden kuvat. Tutkimuksessa kävi ilmi, että maatilan talousjohtamisen neuvonta on hyvin haasteellista, koska kaikki asiakkaat eivät ymmärrä talousjohtamista kokonaisuutena vaan pelkästään lukujen ja laskelmien pyörittelynä. Osa asiakkaista ei myöskään tiedosta tarvitsevansa tukea yrityksensä talousjohtamiseen tai heillä ei ole käsitystä, mitä he omalta yritystoiminnaltaan haluavat. Tästä syystä, varsinkin asiakkaiden näkökulmasta, talousjohtamisen neuvonta painottuu usein laskelmien, kuten taloussuunnitelman tai maksuvalmiuslaskelman, konkreettiseen työstämiseen esimerkiksi investoinnin tai sukupolvenvaihdoksen varalle. Neuvonnan näkökulmasta isoimpana haasteena on, että talousjohtamisen neuvontaa tehdään edelleen hyvin monella eri tavalla ja usein yksin. Laskelmien avaamiseen ja analysointiin sekä eri vaihtoehtojen punnitsemiseen käytetty aika vaihtelee paljon neuvojittain. Osa neuvojista ei myöskään välttämättä kysy mielipidettä muilta asiantuntijoilta, kuten kotieläintuotannon tai peltoviljelyn asiantuntijoilta. Käytäntö on kuitenkin pikkuhiljaa muuttumassa ja varsinkin innovatiiviset ja ”uuden sukupolven” talousasiantuntijat hyödyntävät talousjohtamisen neuvontaa tehdessä myös muita asiantuntijoita. He myös näkevät talousjohtamisen neuvonnan laajempana kokonaisuutena, johon kuuluvat kaikki kolme talousjohtamisen eri tasoa: strateginen, taktinen ja operatiivinen taso. Neuvonnan käytännöissä myös pyritään yhä enemmän tiimityöskentelyyn. Yksi iso haaste tällä hetkellä on, että talousjohtamisen neuvonnassa tarvittava tieto on hajallaan monessa eri järjestelmässä ja ohjelmassa, jolloin tietojen kasaamiseen menee paljon aikaa. Lisäksi tiedonmäärä on valtava, jolloin relevantin tiedon saanti ja löytäminen on olleesta. Vaarana on, että analysoinnille ja päätelmien avaamiselle jää vähemmän aikaa. Lisäksi talousneuvojat, varsinkin hyvät talousneuvojat, ovat tällä ylityöllistettyjä kovan kysynnän vuoksi. Neuvonnalta vaaditaan myös todella hyviä sosiaalisia taitoja ja ulosantia, jotta asiakaskokemus on onnistunut ja asiakas saadaan ”hoksaamaan” kehittämisenkohteet. Esitetyt asiat on osattava tuoda esille siten, että asiakas sen ymmärtää oikein ja vielä sisäistää selitetyn asian. On myös hyvin asiakaskohtainen asia, miten syvällistä talousjohtamisen neuvontaa voidaan edes tehdä. Neuvonnan tehtävänä onkin tukea ja auttaa asiakasta eteenpäin, mutta vastuun lopullisesta kehittymisestä ja päätöksistä on kuitenkin aina asiakkaalla eli maatalousyrittäjillä. Myös uudet alalle tulevat neuvojat olisi pysyttävä perehdyttämään hyvin, jotta tietotaito siirtyisi eteenpäin. Perehdyttämisen taso kuitenkin vaihtelee paljon. Talousneuvonnan rinnalle on yhä konkreettisemmin otettava käyttöön myös johtamisen eri oppeja. Lisäksi neuvonta työtä tulisikin tehdä vielä enemmän tiimitoimintana asiakkaan ympärillä. Tiimissä tulisi olla usean eri osa-alueen neuvojia (esim. talous, kasvinviljely, kotieläintuotanto, johtaminen), jotta asiakkaan tilannetta pystyttäisiin tarkastelemaan kokonaisuutena. Tämä voisi vähentää myös työkuormaa ja laajentaisi katsontakantaa Maatilan talousjohtamisen neuvonta tulevaisuudessa on todennäköisesti hyvin erilaista kuin tänä päivänä. Tavoitteena on, että tietojen hausta ja koonnista eli ”näpyttelystä” päästäisiin yhä laajemmin analysointiin. Lisäksi talousjohtamisen neuvontaa tulisikin tehdä läpi maatilayrityksen elinkaaren: ennen sukupolvenvaihdosta aina yrityksen elinkaaren loppupäähän saakka. On hyvin tärkeää, että sekä neuvonnalle että asiakkaille talousjohtamisen eri tasoja ja oppeja selkeytetään ja konkretisoidaan. Digitalisaation avulla ”näpyttelystä” päästään yhä paremmin tietojen analysointiin ja reaaliaikaiseen seurantaan. Lisäksi neuvonnan tehtävänä voisi olla jatkossakin tiettyjen teknisten toimenpiteiden tekeminen maatalousyrittäjien puolesta, kuten esimerkiksi investointilaskelmien tekeminen. Neuvonnan rooli tullee muuttumaan enemmän konsultoivaan suuntaan, jopa manageroinniksi saakka. Lisäksi neuvontatyö kansainvälistyy ja yhteistyötä eri organisaatioiden välillä tehdään yhä laajemmin.
  • Nurmi, Max (Helsingin yliopisto, 2021)
    Ultraljud kan användas för bedömning av fostrets blodcirkulation och för prenatal diagnostik av hjärtsjukdomar. Hjärtmissbildningar kan utredas i detalj redan under fosterstadiet, vilket möjliggör tidig planering av postnatal vård i samråd med familjen. En noggrann diagnos och ett komplikationsfritt vårdförlopp efter födseln är en grundförutsättning för ett optimalt operativt vårdresultat samt god långtidsprognos. Syftet med denna retrospektiva studie var att undersöka diagnostikens och vårdplaneringens noggrannhet genom att utreda diskrepanser mellan uppgifterna i det fosterkardiologiska utlåtandet och den efter födseln fastställda diagnosen, tidigt genomförda vården (förlossningssjukhus och nyföddas övervakningsnivå, behov av prostaglandinbehandling och tidiga hjärtingrepp) och den sannolika prognosen. Undersökningen omfattar 400 foster som genomgått en utredning på den fosterkardiologiska enheten vid HUS mellan 10/2010 och 12/2019 hos samma fosterkardiolog. Samplet representerar ca 25% av totala antalet fosterkardiologiska utredningar vid enheten under ovan nämnda tidsintervall. Bland normala undersökningar var 9/54 avvikande under fosterstadiet. Bland avvikande undersökningar var 8/159 normala under fosterstadiet. Undersökningen var avvikande både under fosterstadiet och efter födseln i sammanlagt 153 fall. Diagnosen överensstämde helt i 156/215 (70%) av fallen medan den beräknades vara lindrigare i 44 (20%) fall och allvarligare i 22 (9.9%) fall i jämfört med det fosterkardiologiska utlåtandet. Diskrepansen i hjärtfelets allvarlighetsgrad enligt Davey et al 2014 var i medeltal 0.23 (SD 1,04; n=173). Det under fosterstadiet planerade förlossningssjukhuset överensstämde i 89/119 (73,9%), vårdnivån i 112/187 (59,9%) av fallen och behovet av prostaglandinbehandling i 203/215 (94%) av fallen. Fosterstadiets uppskattade postnatala hjärtingreppets svårighetsgrad och prognosen överensstämde helt i 90 (51,7%) av fallen, var allvarligare i 31 (17,8%) fall och lindrigare i 53 (30,5%) fall. Diskrepansen i hjärtfelets svårighetsgrad enligt Lacour-Gayet et al 2004 var i medeltal -1,03 (SD 4.0; n=173). Mera komplicerade fall verkade vara förknippade med större diskrepans. Kliniskt betydelsefulla diagnostiska diskrepanser (18/173, 10%) innefattade senare under graviditeten och efter födseln progredierande klaffproblem, gränsfall för 1- vs. 2-kammarlösningar och enklare hjärtdefekter (tex koarktation och kammarseptumdefekter). Undersökningens resultat ger information om kvaliteten i den fosterkardiologiska verksamheten. Analysen av diskrepanserna erbjuder värdefull information om noggrannhet och osäkerhet i fosterdiagnostik och -rådgivning som potentiellt kan användas för att förbättra verksamheten.
  • Mattila, H (Kela, 2017)
    Työpapereita 128
    Kelalla on suuri asiakaskunta. Suomen yli 14-vuotiaasta väestöstä 26 prosenttia asioi Kelan toimistossa tai puhelinpalvelussa tai toimitti Kelaan jonkin asiakirjan huhti–kesäkuussa 2017. Vaikka 70 prosenttia asiakkaista hoitaakin kaikki Kela-asiansa täysin itsepalveluna verkossa tai postin välityksellä, myös toimistoissa ja puhelinpalvelussa asioidaan edelleen paljon. Asiakkaat käyvät toimistoissa erityisesti asiointiprosessin alkuvaiheessa saadakseen neuvontaa ja jättääkseen hakemuksen. Puhelinpalvelua käytetään neuvonnan lisäksi asiointiprosessin myöhemmissä vaiheissa, kun halutaan tiedustella käsittelyssä olevan hakemuksen tilannetta tai saatua päätöstä koskevia asioita. Etuushakemusten käsittelyn ruuhkautuminen heijastuu puhelinpalveluun. Loppukeväästä 2017 asiakkaiden puheluista viidennes oli sellaisia, joissa yksinomaan tiedusteltiin vireillä olevan hakemuksen tilannetta tai pyydettiin kiirehtimään hakemuksen käsittelyä. Suuri osa asiakkaiden yhteydenotoista koskee perustoimeentulotukea, työttömyysturvaa tai yleistä asumistukea. 38 prosenttia perustoimeentulotukea toukokuussa 2017 hakeneista asiakkaista oli yhteydessä Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun. Muihin Kelan etuuksiin verrattuna perustoimeentulotuessa tarvitaan paljon neuvontaa. Etuutta haettaessa asiat eivät läheskään aina tule kerralla kuntoon, vaan hakemusta täytyy matkan varrella täydentää. Moni perustoimeentulotuen saaja haluaa päätöksen saatuaan myös esittää kysymyksiä päätöksen sisällöstä.
  • Paaja, Pipsa (Helsingin yliopisto, 2015)
    Over 60% of all the forest land in Finland is owned by private forest owners and most of these forests are owned by families. Private forest owners have been studied in Finland quite a lot, but there are still quite few studies about women owning forest land. The theory is based on previous Finnish, Swedish and American studies about female forest owners. The goals of this study were to describe women and their behaviour as forest owners as well as explore how they use forest consultation services, which background characteristics influenced the usage and how it differed from men’s behaviour. The data used in this study was Suomalainen metsänomistaja 2010 and it has been gathered during 2004-2008 via postal survey. The sample, 13,000, was divided into 13 forest centres. Valid responses were obtained 6318, so the percentage of responses was 49,2%. The background characteristics and behaviour of female forest owners were explored by using means and cross-tabs. Linear regression model and logit-model were used to describe the usage of forest consultation services and the background characteristics influencing it. On the supposition that the amount of the female forest owners has been under estimated in previous studies (25%), the purpose of this study is also to determine more exact number. Previously, the amount of female forest owners has been estimated on the strength of the respondent of the postal survey, but it hasn’t been taken into account that men are more likely to answer the survey than women. This study showed that 38% or 44% of all forest owners in Finland were women depending on the calculation method. Female forest owners were older and better educated than men, but they sold less wood as well as did less maintenance work and also their estates were smaller. Women used the forest consultation services less frequent than men. Women’s goals of owning forest were also different from men’s, since over a third of women used their forest for recreational purposes. Women were more passive forest owners than men. This can be partly explained by the large amount of women using their forest for recreational purposes. Women could be encouraged to be more active through a women’s own network. These kinds of networks have been put into practice for example in the USA.
  • Lahdenperä, Johanna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmassa tarkastellaan neuvontaa Pelastakaa lapset ry:n Suunta-nimisessä chat-palvelussa. Suunta-chat on 15-25.-nuorille suunnattu työnhaun, koulutuksen ja elämänhallinnan ohjauspalvelu, jonka työntekijät ovat vapaaehtoisia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Tutkielman aineistona on kymmenen ohjauskeskustelua kyseisestä chat-neuvonnasta. Aineisto on alun perin kerätty Nuorisotutkimusseuran tutkimukseen, jonka jälkeen se on luovutettu Yhteiskuntatieteelliselle arkistolle vuonna 2016. Koko aineistossa on 40 sähköposti- ja chat-keskustelua, josta tutkielmaan on valittu kymmenen chat-keskustelua. Tutkimuskysymyksiä ovat, että millaisia piirteitä neuvoilla on ja miten neuvoon päädytään keskustelussa. Aineiston analyysissä käytän metodina keskustelunanalyysiä. Kuvaan analyysissä sitä, millaisia kielellisiä ja retorisia keinoja ohjaaja käyttää neuvonannossa. Lisäksi tarkastelen sitä, että miten nuori ja ohjaaja neuvottelevat ongelmasta ja miten neuvonantoon päädytään aineistossa. Tutkielmani aineistossa ohjaajat välttävät suorien neuvojen antamista säilyttääkseen asiakkaan kasvot ja käyttävät erilaisia kielellisiä keinoja pehmentääkseen neuvoja. Näitä ovat affektiivisuuden ilmaukset, konditionaalin käyttö sekä kysymysmuotoiset lauseet. Lisäksi ohjaaja saattaa antaa ohjattavalle informaatiota, jota ohjattava voi käyttää ongelmansa ratkaisussa. Keskusteluille oli tyypillistä, että nuori lähestyi ohjaajaa jonkin konkreettisen kysymyksen kanssa, johon pyysi neuvoja tai kertoi yleisesti epätyydyttävästä elämäntilanteesta. Yleinen työntekijälähtöinen strategia oli myös askelittainen neuvoon siirtyminen, jolloin ohjaaja ja nuori käyttivät paljon aikaa ongelman määrittelyyn ennen kuin ohjaaja antoi neuvonsa. Aineistossa oli yksi keskustelu, jossa ohjaaja alkoi neuvoa ilman yhteistä ongelmanmäärittelyä, jolloin neuvo torjuttiin suoraan. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna ohjaajat vastasivat enemmän asiakkaan pyytämiin neuvoihin. Tämä johtui siitä, että tekstipohjaisessa kommunikaatiossa ohjaaja joutuu tekemään enemmän myönnytyksiä asiakkaalle hyvän asiakaskontaktin ylläpitämiseksi.
  • Mattila, Henri (Kela, 2004)
    Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 64
    Viranomaisten neuvonnasta valitetaan ja kannellaan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille vuosi vuodelta enemmän, mutta laillisuudenvalvojien Kelalle antamien huomautusten määrä ei ole noussut samassa suhteessa. Tuoreessa Kelan julkaisemassa katsauksessa selvitetään, missä kulkee asiakkaan tarpeellisen neuvonnan ja liiallisen avustamisen raja. Kelan neuvontavelvollisuutta arvioidaan oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisujen perusteella. Aineistossa on mukana lähes 70 ratkaisua Kelaa koskeviin kanteluihin vuosilta 1991 2003. Katsauksessa käydään läpi useita ratkaisuja perusteluineen. Useissa ratkaisuissa laillisuuden valvojat toteavat, että toimihenkilön on oltava oma-aloitteinen, jotta asiakkaan lakisääteisten oikeudet toteutuvat. Monessa ratkaisussa korostetaan myös toimihenkilöltä vaadittavaa huolellisuutta, palvelualttiutta, asiakkaan huomioimista sekä kunnioittavaa käytöstä. Viranomaisten neuvontavelvollisuus laajeni tämän vuoden alussa uuden hallintolain myötä. Viranomaisen on nyt muun muassa selvitettävä asiakkaalle asiaan liittyviä vaihtoehtoja yleisellä tasolla. Asiakkaalle on myös annettava tietoja käsittelyyn vaikuttavista seikoista kuten esimerkiksi viranomaisen ratkaisukäytännöstä tai vakiintuneesta oikeuskäytännöstä. Toimihenkilön on kohdeltava asiakkaita yhdenvertaisesti ja jätettävä lopullisesta vaihtoehdosta päättäminen asiakkaalle itselleen.
  • Linna, Lauri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Käsittelen palveluperiaatetta muotoutumassa olevassa digitaalisessa itsepalveluhallinnossa. Arvioin sitä, millaisen roolin palveluperiaate saa itsepalveluhallinnossa, jossa hallinnossa asioivien oma aktiivisuus ja itsemääräämisoikeus korostuvat. Analyysini mukaan palveluperiaate ei asetu esteeksi itsepalveluhallinnolle, vaan legitimoi sitä. Tämä tapahtuu pitkälti sen kautta, että itsemääräämisoikeus korostuu palveluperiaatteen osatekijänä. Ylimpien laillisuusvalvojien käytännössä palveluperiaate näkyy erityisesti vaatimuksena asiointiväylien moninaisuuteen. Digitaalisilta asiointiväyliltä palveluperiaate edellyttää lähinnä helppokäyttöisyyttä. 2010-luvun hallitusohjelmissa näkyy tahto kasvattaa digitaalisten asiointiväylien merkitystä. Palveluperiaate näyttää mukautuvan tähän tahtoon. Palveluperiaate on muotoiltu hallintolakiin niin, ettei sen toteuttamisesta tulisi merkittävää taloudellista rasitetta julkishallinnolle. Palveluperiaatteen taustalla on itsepalveluhallinnon tavoin New Public Management -suuntauksen mukaista ajattelua, joka osaltaan selittää palveluperiaatteen mukautumista digitalisaatioon. Itsepalveluhallinnossa korostuvat menettelylliset oikeudet aineellisten oikeuksien sijaan. Tämä muutos näkyy myös palveluperiaatteen sisällä, jossa itsemääräämisoikeuden painoarvo ja yksilöiltä vaadittu aktiivisuus kasvavat. Tämän myötä ihmisistä tulee yhä enemmän itseensä kohdistuvan hallinnan toteuttajia. Tilanne vertautuu panoptikoniin. Myös digitaalisuus lisää panoptikonisia hallinnan muotoja. Kommunikaation merkitys on ollut hallinnossa nousussa, josta palveluperiaate itsessään on osoitus. Digitaalinen itsepalveluhallinto kuitenkin vähentää kommunikaation merkitystä. Muutokset kommunikaatiossa vähentävät virkamiesten ja hallinnossa asioivien persoonan merkitystä. Neuvonnan muodot muuttuvat ja palveluhenkisyyden merkitys vähenee. Esitän, että palveluperiaatteelle olisi mahdollista säätää velvoittavampi normatiivinen sisältö. Sen toteutuminen olisi kuitenkin pitkälti resurssikysymys. Käyn myös läpi mahdollisuutta luokitella sähköinen asiointi palvelun esiasteeksi. Jos hallinnon asiakkailta vaadittua aktiivisuutta halutaan vähentää, vaatisi se laajaa oikeudellista ja yhteiskunnallista keskustelua.
  • Mattila, Hannu (Kela, 2019)
    Työpapereita
    Perustoimeentulotukea hakevat henkilöt jakautuvat asioinnin suhteen kahteen suureen ryhmään. Hieman yli puolet asiakkaista hakee tukea täysin omin avuin ilman mitään kontaktia Kelan asiakaspalveluun. Hieman alle puolella perustoimeentulotukea hakevista asiakkaista asioinnin koko kaareen sisältyy hakemuksen toimittamisen lisäksi jokin muukin kontakti Kelaan. Useimmiten kyse on neuvonnasta, vireillä olevan hakemuksen täydentämisestä tai käsittelyssä olevaa hakemusta koskevasta tiedustelusta. Neuvonnassa ja hakemuksen käsittelyä koskevissa tiedusteluissa yhteydenottaja on yleensä asiakas, hakemuksen täydentämisasioissa yhteydenotto voi tulla Kelastakin. Suurin osa toimeentulotukiasioista selvitetään soittamalla Yhteyskeskukseen tai käymällä palvelupisteissä. Joka kymmenennessä perustoimeentulotukihakemuksessa tuen hakemista koskevia asioita selvitetään verkkoasiointipalvelussa lähetettävillä viesteillä. Asiointitarve ei juurikaan ole yhteydessä asiakkuushistoriaan: perustoimeentulotuen hakemiseen liittyvien asioiden selvittelytarvetta on samassa määrin uusilla tuen hakijoilla ja tukea jo ennen hakeneilla. Kolmella neljäsaosalla yhteyttä ottavista asiakkaista yhteydenottoja on kolmen viikon aikana yksi tai kaksi, neljäsosalle kontakteja kertyy tätä enemmän.
  • Selby, J. Ashley; Petäjistö, Leena (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1992)
    The development potential of small sawmills in rural Finland was examined. Data were collected for a random sample of 339 sawmills from throughout Finland in connection with the 1990 small sawmill inventory.
  • Leikola, M. (Helsingin yliopisto, metsäekologian laitos, 1992)
    Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen julkaisuja;5