Browsing by Subject "neuvontajat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Koivisto, Reetta (2006)
    Asiantuntijoiden ja tieteellisen tiedon käyttäminen päätöksenteon apuna on lisääntynyt päätöksenteon kohteeksi tulevien kysymysten monimutkaistuessa. Tämä on nähty toisaalta myönteisenä ja toisaalta kielteisenä ilmiönä. Kielteiset näkemykset ovat perustuneet mm. pelkoon demokratian kaventumisesta ja asiantuntijavallan lisääntymisestä. Lisäksi on esitetty, että nykyiset asiantuntijajärjestelmät eivät kykene vastaamaan muuttuneisiin olosuhteisiin. Ongelmaksi on nähty mm. se, ettei päätöksenteossa ole tilaa paikalliselle ja maallikkojen asiantuntemukselle. Vastaukseksi tähän ongelmaan on tarjottu esimerkiksi avointa asiantuntijuutta sekä moniarvoisia neuvottelukuntia, joissa asiantuntijuus ei olisi niin tiukasti määriteltyä. Tämä tutkielma tarkastelee asiantuntijuuden roolia yhdellä päätöksenteon tasolla: eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Aihetta lähestytään tutkielmassa kolmen kysymyksen kautta, joiden avulla pyritään vastaamaan siihen, ketkä ovat asiantuntijoita, liittyykö asiantuntijakuulemisiin joitakin ei-toivottuja ilmiöitä, kuten vallankäyttöä ja välittyykö tiede päätöksentekoon asiantuntijoiden kautta. Tutkimuksen aineiston muodostavat ympäristövaliokunnan jäsenten ja valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden haastattelut. Haastatellut henkilöt valittiin valiokunnan vuonna 2003 antamien lausuntojen ja mietintöjen perusteella. Tutkimusta varten haastateltiin neljää ympäristövaliokunnan jäsentä ja neljää asiantuntijaa. Haastateltavat valittiin siten, että he edustaisivat mahdollisimman monipuolisesti sekä valiokunnan koostumusta että kuultavana ollutta asiantuntijoiden joukkoa. Haastattelumenetelmänä oli teema- ja puolistrukturoidun haastattelun yhdistelmä. Valiokunnan jäseniltä kysyttiin käsityksiä ympäristövaliokunnan päätöksenteosta, asiantuntijuuden määrittelystä ja asiantuntijuuden merkityksestä päätöksenteossa. Asiantuntijoilta puolestaan kysyttiin heidän näkemyksiään asiantuntijuudesta ja sen asemasta päätöksenteossa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ympäristövaliokunta luottaa edelleen hyvin vahvasti perinteiseen eli tieteeseen, professioammattiin tai instituutioon perustuvaan asiantuntemukseen. Maallikkojen mahdollisuudet toimia jonkin asian tuntijana ovat melko rajalliset. Tutkimus ei antanut viitteitä siitä, että asiantuntijat käyttäisivät – tai että heillä edes olisi – valtaa, joka ei heille kuulu. Tutkimuksen tulosten perusteella ei myöskään ole syytä uskoa, että poliitikot olisivat riippuvaisia tieteestä ja tieteellisen tutkimuksen tuloksista. Asiantuntijoiden ja ympäristövaliokunnan jäsenten näkemykset asiantuntijuudesta ja sen roolista ympäristövaliokunnan päätöksenteossa osoittautuivat tutkimuksessa melko yhteneväisiksi.