Browsing by Subject "nimenvalintaperusteet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Kurki, Kristiina (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia etunimiä suomalais-amerikkalaisten perheiden lapsille annetaan, millä perusteilla ne valitaan ja miten kaksikulttuurisuus näkyy nimivalinnoissa. Tarkastelun kohteena ovat perheet, joissa toinen vanhemmista on syntyperäinen suomalainen ja toinen syntyperäinen yhdysvaltalainen. Tutkimusaineistona on kymmenen suomalais-amerikkalaisille pariskunnille tammi-maaliskuussa 2015 ja maalis-kesäkuussa 2016 tehtyä haastattelua, jotka käsittelivät perheiden yhteensä 26 lapsen etunimien valintaprosesseja. Lapset ovat syntyneet vuosina 1998–2015. Tutkimus on sosio-onomastinen ja siinä käytetään kvalitatiivista menetelmää. Tutkimus tarkastelee, miten kaksi eri kieltä ja kulttuuria vaikuttavat suomalais-amerikkalaisten lasten etunimiin ja niiden valintaprosesseihin. Aineiston 26 ensinimestä vanhemmat ääntävät 14 suomeksi, 4 englanniksi ja 8 molemmilla kielillä. Aineiston ensinimistä vain kaksi on yksinomaan suomenkielisiä (Hilla ja Lumi) ja kolme vieraskielisten nimien suomalaistuneita asuja (Inka, Nelli ja Sakari). Nimiyhdistelmiin valitaan erikielisiä nimiä, eikä sukunimen kieli vaikuta valintoihin. Kaksikielisyys näkyy siinä, miten vanhemmat pohtivat nimien ääntämistä ja kirjoittamista molempien synnyinmaissa. Analyysin pohjana käytetään Eero Kiviniemen nimenvalintaperusteiden luokittelua. Suomalaisten ja suomalais-amerikkalaisten vanhempien nimenantokriteerit eroavat hieman toisistaan. Suomalaisissa perheissä valitaan eniten suvussa kiertäviä nimiä tai niiden variantteja sekä ensimmäisiksi että jälkimmäisiksi etunimiksi, mutta suomalais-amerikkalaisissa perheissä suvun nimiä valitaan eniten jälkinimiksi. Tutkimuksen ensinimien tärkeimmät valintaperusteet ovat mieltymys nimeen ja nimen käytännöllisyys. Yhdeksän perhettä kymmenestä mainitsi perusteissaan toiveen, että lapsen nimi äännetään täysin tai lähes samalla tavalla sekä suomeksi että englanniksi.
  • Jämsä, Elina (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tutkimus käsittelee kaksikielisten perheiden lasten nimeämisprosesseja sellaisissa perheissä, joissa toinen vanhemmista on suomenkielinen ja toinen arabiankielinen. Tavoitteena on selvittää, millä perusteilla lapsen nimi valitaan, minkä kieliseksi lapselle valittu nimi koetaan ja kuka nimen antaa. Tutkimus on otteeltaan sosio-onomastinen. Aineisto koostuu 18 lapsen ensimmäisestä etunimestä eli ensinimestä. Myös toisia ja kolmansia etunimiä tarkastellaan lyhyesti. Tutkimu saineisto on kerätty haastattelemalla 10 suomalais-arabialaista perhettä. Haastattelut on toteutettu Zoom-videopuhelun välityksellä syys-joulukuussa 2020. Yksi haastatteluista tehtiin pääosin sähköpostitse. Kaikissa haastatelluissa perheissä arabiankielinen vanhempi on lapsen isä ja suomenkielinen vanhempi on lapsen äiti. Kaikissa haastatteluissa vastaajana on ollut lapsen äiti. Tutkimuksen analyysiosio pohjautuu Eero Kiviniemen nimenvalintaperusteiden luokitteluun. Kiviniemen nimenvalintaperusteiden luokitteluja on tutkimuksessa sovellettu aineistosta esiin nousseiden havaintojen mukaan. Uskonnon vaikutus nimenvalintaan on tutkimuksessa oma nimenvalintaperusteensa. Nimeämistä syntymä- tai kastepäivän mukaan ei sen sijaan ole sisällytetty mukaan tutkimukseen, sillä aineistossa ei esiinny yhtään osumaa kyseiselle valinta perusteelle. Aineiston tärkein nimenvalintaperuste on nimen käytännöllisyys. Käytännöllisyyden alakategorioista erityisesti nimen kansainvälisyys, nimen sointuminen arabian ja suomen kieleen sekä nimen helppo lausuttavuus nousevat tärkeiksi valintaperusteiksi. Myös uskonnon vaikutus nimenvalintaan osoittautuu aineistossa merkittäväksi. Viidessä nimeämistapauksessa valitun nimen on tullut olla musliminimi. Neljässä tapauksessa vaatimuksena on ollut kristinuskon näkyminen nimessä. Toisin kuin Kiviniemen aineistossa, ensimmäisen etunimen valintaa suvusta ei tutkimuksen aineistossa esiinny lainkaan. Jälkinimien kohdalla nimen valinta suvusta on aineistossa tyypillistä, sillä aineisto sisältää 10 isän nimeä ja 7 isoisän nimeä. Isän ja isoisän nimiä annetaan sekä tytöille että pojille. Kymmenen aineiston ensinimistä koetaan arabiankielisiksi ja viisi mielletään yleisesti kansainvälisiksi. Ensinimen mieltäminen suomenkieliseksi on aineistossa harvinaista, sillä vain yksi ensinimi mielletään suomenkieliseksi. Aineistossa esiintyy kaksi ensinimeä, jotka koetaan hepreankielisiksi. Tyypillisimmin lapsen nimenantajana toimivat vanhemmat yhdessä. Isä toimii ainoana nimenantajana äitiä useammin. Perheen ulkopuolisen henkilön toimiminen nimenantajana on aineistossa harvinaista.
  • Berg, Haruna (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan suomalais-japanilaisten perheiden lasten nimenvalintaperusteita. Tavoitteena on selvittää, miten kieli- ja kulttuuritaustaltaan poikkeavat vanhemmat valitsevat lapselleen nimiä. Tut-kielman näkökulma on sekä sosio-onomastinen että kansanlingvistinen. Aineisto on hankittu yhdeksän perheen teemahaastatteluilla, joissa suomalais-japanilaisten perheiden vanhemmat ovat kertoneet lastensa nimeämisistä. Haastatteluista seitsemän on tehty kasvokkain, yksi Skypen välityksellä ja yksi sähköpostitse. Aineisto koostuu 14 lapsen 26 nimestä. Aineiston luonteesta johtuen tutkielmassa käytetään laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkielman ensimmäisessä ana-lyysiosassa nostetaan esille kunkin perheen nimenantoprosessi kokonaisvaltaisesti. Nimenvalintaperusteiden analyysin teoreettisena taustana toimii Eero Kiviniemen nimenvalintaperustei-den luokittelu. Kuitenkin tässä tutkielmassa sitä muokataan aineistosta tehtyjen havaintojen ja aikaisem-pien monikielisten tai -kulttuuristen perheiden nimenvalintaperusteiden tutkimusten (mm. Ksenia Eskola ja Minna Nurminen) havaintojen mukaisesti. Käytännöllisyyteen kuuluvia valintaperusteita ovat nimen toimivuus molemmissa maissa, joita ovat mm. nimien muotoon, äänteellisyyteen ja määrään liittyvät perusteet. Nämä perusteet ovat aineistossa hyvin yleisiä, mutta se, millä tavalla nimen käytännöllisyys otetaan huomioon nimenannossa, vaihtelee suures-ti. Käytännöllisin valintaperustein jotkut ovat välttäneet joitakin nimiä tai hylänneet ehdokkaita, joten nä-mä perusteet eivät välttämättä näy annettujen nimien valintaperusteissa. Nimien kauneuteen ja mieltymyksiin liittyviä valintaperusteita löytyy aineistosta myös melko paljon. Var-sinkin annettujen nimien kohdalla tähän kuuluvat perusteet ovat yleisimpiä. Vaikuttaa siltä, että jos van-hemmat voivat kertoa, mistä heidän valitsemiensa nimien miellyttävyys tulee, se on useimmiten nimien merkitys. Merkitys voi nimessä näkyä joko leksikaalisen/appellatiivisen ilmauksen merkityksen kautta tai nimessä käytettyjen kanji-merkkien merkityksen kautta. Sukuun viittaaminen nimen avulla on myös melko yleistä, varsinkin jälkinimissä. Nimet on joko peritty kokonaan suvun henkilöltä tai sitten jokin nimen osa tai merkki on otettu suvun mukaan. Aineistosta havaitaan, että nimen kieli tai kulttuuri on monen perheen kohdalla vaikuttanut nimivalintaan merkittävästi. Suomalaisiksi ja japanilaisiksi miellettyjä nimiä on lähes yhtä paljon. Vain hyvin pieni osa nimistä on mielletty suomalais-japanilaisiksi. Kansainvälisiksi miellettyjen nimien osuus on hyvin pieni aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, ja näistä yli puolet mielletään yhtaikaa suomalaisiksi. Useat van-hemmat ovat kertoneet, että kun on valittu tietyn maan/kielen nimi, on se joko tunnettu tai mahdollinen toisessakin maassa. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki kansainvälisiksi mielletyt nimet, noin puolet japani-laisista nimistä, muutama suomalainen nimi ja kaikki suomalais-japanilaiset. Muita harvinaisempia nimenvalintaperusteita ovat nimi nimipäiväkalenterista, nimen kanji-merkeissä onnea tuovan siveltimen vetomäärä ja nimen liittyminen lapsen syntymäpäivään.