Browsing by Subject "nimitys"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Mustonen, Lina-Maria (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan, miten ja millaisilla tavoilla ryhmiä nimetään ilmastonmuutosaiheisissa verkkokeskusteluissa. Nimeäminen on merkittävä osa ryhmien rakentumisen prosessia, ja nimityksillä konstruoidaan sekä keskustelun osapuolia että muita ilmastonmuutosdiskurssissa esiintyviä ryhmiä. Tarkastelun kohteena tutkielmassa ovat ryhmien nimitykset sekä niihin liittyvät määritteet, kielellisten valintojen osoittamat asenteet sekä suhtautumistavat. Lisäksi huomio kiinnittyy muihin ilmastonmuutosdiskurssin piirteisiin, joita ovat muun muassa vahva polarisaatio, uskonnollinen ja poliittinen retoriikka, tiedon ja uskon vastakkainasettelu sekä Suomen ja suomalaisten osuus ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tutkielmassa paneudutaan myös siihen, konstruoidaanko viesteissä sisäryhmää vai ulkoryhmää, sekä siihen, miten kirjoittaja konstruoimaansa ryhmään suhtautuu. Tutkielman aineisto koostuu kuudesta Suomi24-sivuston keskusteluketjusta, jotka sijoittuvat ajallisesti syksyyn 2019. Viestejä ketjuissa on yhteensä 401, ja ne on jaoteltu 93 esimerkkiin. Tutkielman taustateorioina hyödynnetään kognitiivisen kielitieteen näkemystä kielestä, diskurssianalyysia, sisä- ja ulkoryhmän käsitteitä sekä suhtautumisen teoriaa. Lisäksi nimitysten muodostamiseen ja analysoitavuuteen kiinnitetään huomiota: nimitysten muodostaminen on usein kreatiivista, ja ryhmiä konstruoidaan muun muassa muodostamalla uusia yhdyssanoja. Toisaalta nimitykset voivat olla sanatasolla hyvin neutraaleja, mutta pejoratiivisuus tai muu affektiivisuus ilmenee niihin liitettyjen määritteiden ja toimintaa luonnehtivien ilmaisujen keinoin. Nimitykset on jaettu tutkielmassa teemoittain viiteen eri kategoriaan, joita ovat uskonnollinen viitekehys, politiikasta juontuvat nimitykset, alarmisti ja denialisti -nimitykset sekä Suomeen ja suomalaisuuteen viittaavat ryhmäkonstruoinnit. Viidennessä ryhmässä tarkastellaan muista kategorioista eroavia ja kertaluontoisempia muodosteita. Läpi tutkielman ilmastonmuutosdiskurssia verrataan myös maahanmuuttokeskustelun retoriikkaan. Tutkielmassa osoitetaan, että ilmastonmuutosdiskurssia sävyttää vahva polarisaatio. Keskustelun osapuolet rakentuvat joko ilmastonmuutostoimien puolustajina, jotka haluavat ehkäistä ilmastonmuutosta, tai vastustajina, jotka epäilevät ja jopa kieltävät koko ilmastonmuutoksen olemassaolon. Ilmastonmuutokseen suhtaudutaankin keskustelussa usein mielipidekysymyksenä. Näkemyksistä myös väitellään. Lisäksi merkittävä havainto on se, että keskustelijat konstruoivat erityisesti vastapuolta, jonka näkökulma eroaa heidän oman sisäryhmänsä mielipiteestä. Esimerkeistä suurimmassa osassa kirjoittajan näkemys ilmastonmuutoksesta tulee ilmi eksplisiittisesti tai implisiittisesti, usein juuri vastapuolen konstruoinnin kautta. Maahanmuuttodiskurssiin verrattuna ilmastonmuutoskeskustelu näyttäytyy moniäänisempänä, sillä sekä ilmastonmuutostoimien puolustajat että vastustajat ovat tasapuolisemmin äänessä. Lisäksi mielipiteitä yritetään perustella useammin, jopa tieteen keinoin. Jatkotutkimukseksi argumentoinnin tarkastelu sopisikin mainiosti.
  • Uutela, Oona (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimuskohteina tässä työssä ovat naisten jalkineiden nimitykset suomen ja venäjän kielissä. Teoriataustana on uuden terminologisen tutkimustiedon ohella käytetty perinteistä sanastotyön teoriaa käsitejärjestelmistä, vastineista ja termeistä. Työ on diakroninen ja siinä yhdistyvät nimitysten alkuperä, kenkämuodin historia ja sitä kautta termistön muotoutuminen sellaiseksi, kuin se nykyään on. Aineistona tässä työssä käytetään vuoden 2011 vuosikertaa Venäjän Vogue-lehdestä. Menetelmänä on käsiteanalyysi, eli aineistosta kerättyjen kenkien nimitysten käsitepiirteitä analysoidaan ja käsitteet jaotellaan käsitekaavion avulla. Jalkineiden käsitepiirteiden vertailun avulla saadaan selville erikielisten käsitejärjestelmien väliset erot ja yhtäläisyydet. Käsitejärjestelmät ovat pääpiirteissään yhteneväiset, mutta erojakin löytyy, sillä sanasto on rakentunut suomessa ja venäjässä osittain toisistaan riippumattomasti. Kielten väliset erot käsitteiden määrittelyssä tuovat esiin myös kulttuurieroja. Erityisen tarkastelun kohteina ovat nykymuodin mukaisten naisten jalkineiden venäläiset nimitykset, joille ei löydy suoraa suomenkielistä vastinetta, sekä englannista suomeen ja venäjään lainatut sanat. Tämän työn sivutuotteena syntyneessä sanastossa ehdotetaan venäjänkielisille nimityksille vastineita määritelmineen. Muotiin liittyvä erikoissanasto muuttuu nopeasti ja monet lainasanat ja nimitysten sekalainen käyttö voivat haitata kahden eri kielen välistä kommunikaatiota. Tämä nimitysten käyttöä selkeyttävä sanasto soveltuu kääntäjien, sisäänostajien ja muiden muotialalla toimivien tahojen sekä tavallisen kuluttajan käyttöön. Sanaston yhteydessä havainnollistetaan suomenkielisten ja venäjänkielisten nimitysten eroja ja yhtäläisyyksiä ja pohditaan erilaisten vastineiden muodostusta, synonyymejä ja polysemiaa.