Browsing by Subject "normatiivinen teoria"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Paukkunen, Sini (2003)
    Itsemääräämisen käsite pitää suuressa määrin sisällään ajatuksen kansan omista vaikutusmahdollisuuksista kollektiivisen poliittisen kohtalonsa suhteen. Käsitteen todellinen läpilyönti kansainvälisissä suhteissa tapahtui Yhdistyneiden Kansakuntien viitekehyksessä 1960- ja 1970-luvuilla. Siirtomaiden vapautumisen yhteydessä annettujen julistusten mukaan kaikilla kansoilla on oikeus itsemääräämiseen. Kuitenkin itsemääräämisen käsite on yhä heikosti määritelty kansainvälisten suhteiden tieteenalalla. Yhtäältä se on kansainvälisen oikeuden vahvistama periaate tai oikeus, joka takaa entisille eurooppalaisille siirtomaille oikeuden itsenäisyyteen. Toisaalta käsite voidaan nähdä monien valtiolliseen eroamiseen tähtäävien liikkeiden innoittajana. Tutkimuksessa tarkastellaan itsemääräämisen käsitettä mukaan lukien sen aiempi kehitys kuten myös nykytulkinnat. Itsemääräämisen käsitteen analyysi on väliaskel, jonka tavoitteena on kehittää teoreettinen viitekehys väitöskirjavaiheen kahta empiiristä tapaustutkimusta -Länsi-Saharaa ja Etelä-Sudania- varten. Tutkimusongelma keskittyy itsemääräämisen sisältöön, poliittiseen relevanssiin ja seurauksiin. Keskeinen tutkimushypoteesi on, että itsemääräämisen käsitteen on kuljettava kohti laajempaa, innovatiivisempaa ja kattavampaa käsitettä. Tämä tarkoittaa siirtymistä itsenäisyys- ja eroamisorientoituneesta retoriikasta kohti sen tunnustamista, että vaihtoehtoisia järjestelyjä ja poliittisia ratkaisuja tarvitaan itsemääräämisen operationalisoimiseksi. Tutkimusmetodina on kriittinen analyysi. Kysytään, mihin itsemääräämisen käsitteen tarkastelu yltää ja vie. Käsiteanalyysin teoreettisena viitekehyksenä on normatiivinen kansainvälisten suhteiden teoria. Vaikka monien muiden teorioiden potentiaalinen lisäarvo tiedostetaan, normatiivisen teorian valinta perustellaan itsemääräämisen käsitteen luonnostaan normatiivisella laadulla. Lähtökohtana on, että itsemäärääminen on ihmisoikeus. Tutkimusmateriaali koostuu ensisijaisesti olemassa olevasta akateemisesta tutkimuksesta kuten myös valikoiduista itsemääräämistä käsittelevistä YK-asiakirjoista. Tutkimuksen poikkitieteellinen luonne - kansainvälisten suhteiden ja kansainvälisen oikeuden välimaastossa- huomioiden tutkimusmateriaalia hyödynnetään molemmilta tieteenaloilta. Tutkimus on osoittanut, että itsemääräämisen käsite koostuu eri aspekteista ja normatiivisista ominaisuuksista ja että se pystyy moninaisiin kontribuutioihin. Käsite on jatkuvan muutoksen alla. Tutkimuksessa osoitetaan, että käsitteen toimeenpanon ohjaamisessa on liikuttu kohti sisäisiä ratkaisuja. Johtopäätöksenä on, että uudistunutta ja jatkuvan tulkinnan kohteena olevaa itsemääräämisen käsitettä voidaan pitää joustavana ja inklusiivisena. Käsitteessä huomio liikkuu kohti ihmisoikeus- ja demokratia-aspekteja, jotka itse asiassa muodostavat itsemääräämisen käsitteen ydinsisällön.