Browsing by Subject "nosiseptio"
Now showing items 1-3 of 3
-
(University of Helsinki, 1994)
-
(Helsingin yliopisto, 2020)Osa keskushermostoon vaikuttavista lääkkeistä on riippuvuutta aiheuttavia ja päihteinä käytettyjä. Tämä on olennaista huomioida jo ennen uusien lääkkeiden markkinoille tuloa. Lisäksi on tärkeää yrittää ymmärtää yhä paremmin jo käytössä olevien, mutta väärinkäytettyjen lääkkeiden toimintaa. Erityisesti Yhdysvaltojen tämänhetkinen opioidiepidemia on nostanut esille tällä hetkellä käytössä olevien opioidien haittavaikutukset. Lääkkeen riippuvuuspotentiaalia voidaan mitata monilla eri tavoin. Ehdollistettu paikkahakuisuus (CPP) mittaa tutkittavan aineen palkitsevia ominaisuuksia ja perustuu klassiseen ehdollistumiseen. Menetelmä on hyvin vakiintunut ja soveltuu käytettäväksi eri eläinlajeilla. Menetelmää ei kuitenkaan ole validoitu ihmisillä, ja on syytä huomata, että todellisuudessa ehdollistumistapahtumat voivat olla monimutkaisempia. Tarkastelen tutkielmassani keskushermostoon vaikuttavan lääkeainekandidaatti ganaxolonen väärinkäyttöpotentiaalia ehdollistetun paikkahakuisuuden avulla. Tutkimuksessa käytettiin poistogeenisiä hiiriä, joilta puuttuu toimiva GABAA –reseptorin δ-alayksikkö, sekä villityypin hiiriä. Paikkahakuisuuden sijaan ganaxolonen havaittiin aiheuttavan paikka-aversiota villityypin hiirillä, mutta ei poistogeenisillä hiirillä. Täten vaikuttaa siltä, että lääkkeellä ei luultavasti ole väärinkäyttöpotentiaalia. Lisäksi tutkin samanlaisilla hiirillä morfiinin vaikutusta kivuntuntemiseen. Tässä tutkimuksessa havaitsin, että kyseiset poistogeeniset hiiret olivat herkempiä morfiinin kipua vähentävälle vaikutukselle kokeessa, joka mittaa kipureaktioita spinaalitasolla, mutta supraspinaalireaktioita mittaavassa kokeessa eroa ei havaittu. Lisäksi poistogeenisillä hiirillä ei havaittu paikkahakuisuutta morfiinin suhteen. Tätä tietoa voidaan mahdollisesti myöhemmin hyödyntää kehitettäessä tehokkaampia kipulääkkeitä tai lääkeyhdistelmiä, joilla olisi pienempi riippuvuuspotentiaali.
-
(Helsingin yliopisto, 2020)Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tuoda esiin kivun havaitsemiseen käytettyjä menetelmiä sekä esitellä kivun hoitovaihtoehtoja pikkuvasikoilla. Kipu on subjektiivinen tunne, jota on hyvin vaikea tutkia. Eläimet eivät pysty sanallisesti ilmaisemaan kokemaansa kipua, joten on kehitettävä muita menetelmiä kivun tunnistamiseksi. Elimistö reagoi kipuun sympaattisen hermoston aktivoitumisella, minkä seurauksena muun muassa sydämen syke ja hengitystiheys kohoavat, sekä veren stressihormonin kortisolin eritys lisääntyy. Kipu voi myös muuttaa eläimen käyttäytymistä. Erityisesti näitä asioita seuraamalla voidaan arvioida eläinten kokemaa kipua. Käyttäytymismuutosten arviointi on tilalla käytännöllisempää ja arvioinnin voi suorittaa eläintä häiritsemättä. Vastasyntyneillä elimistö kehittyy vielä syntymän jälkeen, samoin hermosto ja kipurata. Voimakas kipu voi aiheuttaa pysyviäkin muutoksia herkkään ja hyvin muovautuvaiseen järjestelmään, johtaen muutoksiin kivun aistimisessa. Vasikoille alle kuukauden ikäisenä tehtäviä kivuliaita toimenpiteitä ovat nupoutus sekä kastraatio. Tutkimuksissa on todettu riittävän kivunlievityksen olevan tarpeellista. Rauhoitus toimenpiteeseen, paikallispuudutus sekä tulehduskipulääkkeen anto vähentävät kipuun liittyviä käyttäytymismuutoksia kontrolliryhmiin verrattuna. Kivuliaiden toimenpiteiden lisäksi tulehduksellisten sairauksien sekä poikimavaikeuden on todettu aiheuttavan kipua vasikalle. Kipulääkittyjen vasikoiden on todettu parantuvan ripulista sekä hengitystieinfektiosta paremmin kuin lääkitsemättömien vasikoiden. Synnytyksen jälkeisen kivunhoidon on todettu auttavan avustetusti syntyneiden vasikoiden elinvoimaisuutta, mutta kipulääkkeen lisäksi riittävä hyvälaatuisen ternimaidon saanti on tärkeää vasikan tulevaisuuden kannalta. Nautojen ja vasikoiden kivun tutkimista on lisännyt huoli tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Kivuliaiden toimenpiteiden tekemistä ilman kivunlievitystä ei enää suositella ja kivunlievityksen tärkeys on tullut myös tuottajien tietoisuuteen. Paljon on vielä tehtävää, sillä varsinkin hyvin nuorille tuotantoelämille rekisteröityjä kipulääkkeitä on vähän ja tarvitaan lisää tutkimustietoa ennen kuin uusia voidaan tuoda markkinoille.
