Browsing by Subject "nuoret - naiset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Fast, Maija (2004)
    Tässä tutkimuksessa kysyn, onko nuorilla naisilla aikaa perheelle yhteiskunnassa, jossa korostetaan menestystä ja nimenomaan menestystä työelämässä. Tutkimukseni kohteena ovat työelämään siirtymässä olevat pitkälle koulutetut naiset. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden naisten avulla on mahdollista tutkia naisten työelämään siirtymisen erityispiirteitä, sillä heillä on teoriassa kaikki mahdollisuudet tasa-arvoiseen kohteluun työnhaussa ja työelämässä. Tästä huolimatta tasa-arvo ei tunnu toteutuvan koulutettujenkaan naisten kohdalla. Tutkimustani varten osallistuin kuudelle Helsingin yliopiston rekrytointipalveluiden järjestämälle työnhakuun valmentavalle kurssille osallistuvana havainnoijana. Näiltä kursseilta tavoitin myös haastateltavani. Tutkimuksella on etnografinen lähtökohta. Tutkimuksen pääaineisto muodostuu kymmenestä teemahaastattelusta sekä kahdesta ryhmähaastattelusta. Ensimmäiseen ryhmähaastatteluun osallistui neljä jo aiemmin haastattelemaani naista ja toiseen kolme miestä. Lisäksi tein yhden asiantuntijahaastattelun. Haastatteluaineiston lisäksi tutkimuksen sivuaineistona toimii elokuun 2001 ja tammikuun 2003 välisenä aikana keräämäni media-aineisto. Haastatteluaineiston käsittelyssä olen käyttänyt apuna Atlas-ti ohjelmaa ja aineiston analyysimenetelmänä käytän väljästi diskurssianalyyttista tekstianalyysia. Tarkastelen tutkimuksessa, miten nuoret naiset positioivat itsensä kulttuurisessa kontekstissaan. Tutkimus osallistuu erityisesti yhteiskuntamme kilpailuhenkisyyttä ja riskitietoutta koskeviin sosiologisiin kysymyksiin. Tärkeimpinä lähteinä ovat Elisabeth Beck-Gernsheimin ja Ulrich Beckin, Arlie Russell Hochschildin, Zygmunt Baumanin, Richard Sennettin, Robert H. Frankin ja Philip J. Cookin sekä Riitta Jallinojan aikamme yhteiskuntaa kuvaavat kirjoitukset. David McClellandin, David Riesmanin sekä Erich Frommin kirjoitusten avulla olen hahmottanut tutkimieni naisten paikkaa nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa. Tutkimukseni keskeisimmät tulokset liittyvät nuorten naisten kohtaamiin ja myös itselleen asettamiin ristiriitaisiin vaatimuksiin. Merkittävimmäksi tulokseksi nousi ristiriita nuorten naisten tunnollisuuden ja kohtuullisen kunnianhimon välillä. Kutsun tätä naisten haastatteluista noussutta orientaatiota ”sopeutuvaksi kunnianhimoksi”. Tarkastelen naisten paikkaa kilpailun kentällä McClellandin yhteiskuntien resursseja kuvaavan teorian avulla. McClellandin menestyneiden yhteiskuntien tunnusmerkit korkea suoritusmotivaatio ja toisista ohjautuvuus aiheuttavat naisten kohdalla ambivalenssin. Haastatellut naiset omaavat nämä menestystekijät, mutta he eivät tästä huolimatta lukeudu huippumenestyjiin. Tämä johtuu siitä, että naisille toisista ohjautuvuus merkitsee myös vastuun ottamista perheestä. Tutkimus paljastaa, että syy vanhemmuuden myöhentymiseen löytyy epävarmoilta työmarkkinoilta. Äitiys myöhentyy, koska haastatellut naiset haluavat sekä ”hyvän” työn että ”hyvän” äitiyden. Naiset kasvatetaan edelleen tunnollisiksi ja muut huomioiviksi, mikä ei sovi kilpailuyhteiskunnan koviin sääntöihin. Naiset vierastavat kaikkea ”liiallisuutta”, eivätkä hyväksy kovien menetelmien käyttöä. Tämä yhtäältä ylläpitää naisten huonompaa asemaa työelämässä, mutta toisaalta naiset pystyvät ristiriitaisten odotusten työstämisen avulla pitämään elämän eri osa-alueet tasapainossa.
  • Sihvola, Suvituuli (2007)
    Tämä on tutkimus nuorten akateemisten naisten kohtaamista elämänpoliittisista haasteista ja niistä selviytymiskeinoista, joita he käyttävät ristiriitaisten vaatimusten selättämiseen. Tarkastelen nuorten akateemisten naisten elämänpoliittisia haasteita yhteiskunnallisen erillistymisen ja perinteisten sukupuolistavien käytäntöjen välisen ristiriidan, pakkovalintojen, elämän projektistumisen ja nuoruuden pidentymisen näkökulmista. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmenkymmenenkuuden nuoren akateemisen naisen opiskelijaelämäkerrasta, jotka ovat Nuorisotutkimusseura ry:n ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus ry:n syksyllä 2004 järjestämän Opiskelijan elämää -kirjoituskilpailun satoa. Tutkimus rakentuu kahden sosiologisen keskustelun varaan. Toinen niistä tarkastelee yhteiskunnan yksilöllistymisen eri piirteitä ja toinen yhteiskunnallisten rakenteiden, erityisesti sukupuolijärjestelmän, toteutumista arkisissa käytännöissä. Oletukseni on, että perinteisiä sukupuolirakenteita uusintavat ja ylläpitävät sukupuolistavat käytännöt ovat usein nuorten akateemisten naisten elämän ristiriitojen taustalla. Yksilöllistymisen lupailemat valinnanmahdollisuudet eivät välttämättä toteudukaan nuorten naisten elämässä, kun he törmäävät perinteisten sukupuolirakenteiden rajoituksiin. Perinteisten naisroolien vaatimukset asettuvat vastakkain jälkimodernin itsenäisen, itseään toteuttavan ja reflektoivan yksilön ihanteen kanssa. Tärkeimpinä lähteinä ovat David Riesmanin, Zygmunt Baumanin ja Anthony Giddensin sosiologiset kirjoitukset. Sukupuolen teoriassa nojaudun Judith Butleriin. Tutkimuksen tavoitteena on osaltaan täyttää elämänpoliittisissa teorioissa usein avoimeksi jäänyttä tilaa rakenteiden ja henkilökohtaisen välillä; kuvailla teemaelämäkerta-aineiston avulla postmodernin teorioissa usein abstraktiksi jäävää yksilöiden ja rakenteiden vuorovaikutusta – sitä, miten yhteiskunnalliset ja kulttuuriset rakenteet törmäävät arkielämässä valinnan pakkoihin ja mahdollisuuksiin. Keskeisin tulos on nuorten akateemisten naisten selviytymistaktiikoiden erilaisista yhdistelmistä muodostuva elämäntyylien typologia, joka tuo postmodernit elämänpolitiikan teoriat arkisten käytäntöjen tasolle. Moderneja sisältä ohjautuvia tyyppejä aineistossa edustavat päämäärätietoiset, ylisuorittajat ja kohtuullisen kunnianhimoiset; postmoderneja toisiin suuntautuneita tyyppejä puolestaan kodittomat, ajelehtijat ja itsen etsijät. Postmodernin teorioille tyypillisinä pidetyt piirteet, ovien auki pitäminen ja vapauden varjeleminen, saavat aineiston valossa uuden sisällön: niiden taustalla on kepeän pelailun sijasta hirmuinen huoli. Huoli siitä, ettei ole tarpeeksi hyvä, valmistu tarpeeksi nopeasti, vietä tarpeeksi vauhdikasta opiskelijaelämää, saa töitä valmistumisen jälkeen tai löydä kumppania – pelko sitä kohtaan, että olosuhteet ja säännöt sittenkin muuttuvat kesken kaiken, mikään ei sittenkään riitä.