Browsing by Subject "nuoret naiset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Liimakka, Satu (2004)
    The topic of research is young women's representations of woman's body and their own body experiences. Research subjects (19 young women) are 17–18 years old high school students in Helsinki. Research material consists of three group discussions and individual writings (22 writings). Young women's embodiment is explored from two perspectives. On the level of representations this study explores what kind of social representations, that is, socially shared ideas about women's embodiment young women have. On the level of individual experiences the study focuses on young women's body experiences, seen from the perspective of phenomenology. Also the relationship between experiences and representations is discussed. Analysis of research material is based on grounded theory methodology. Young women's socially shared ideas about women's embodiment are divided into six prototypes. Prototypes express the most typical properties of each representation. Prototypes form positive/negative opposites. They describe three areas of women's embodiment: health (healthy/anorectic), shaping the body (fit/man-woman), and sexual attractiveness (good-looking/chick). Group distinctions between young women are formed according to the body – 'good women' are healthy, fit and good-looking, while 'bad women' are anorectic, manly women and sexy chicks. Young women's body experiences are contradictory. On one hand body is a private lived and experienced body, like a comfortable home. On the other hand body is a public object, constantly under evaluation, surveillance and public attention. Positive attention given to object body can feel good, but it also reinforces the public character of women's bodies. Main experience is the experience of contradiction: young women compare their bodies to the normative body of an ideal woman, which is almost impossible to reach. Young women criticize normative requirements for women's bodies, but still they experience pressures and feelings of inadequacy in relation to cultural body ideals. Separating experiences and representations totally from each other is almost impossible. Representations and experiences interact with each other all the time, which means that individual body experiences are constructed in relation to cultural ideas about body and gender. Main sources were: Grosz, Elizabeth (1994): Volatile Bodies. Towards a Corporeal Feminism. Puuronen, Anne & Välimaa, Raili (toim.) (2001): Nuori ruumis. Oinas, Elina (2001): Making Sense of the Teenage Body. Sociological Perspectives on Girls, Changing Bodies, and Knowledge. Heinämaa, Sara (1996): Ele, tyyli ja sukupuoli. Merleau-Pontyn ja Beauvoirin ruumiinfenomenologia ja sen merkitys sukupuolikysymykselle. Deaux, Kay & Philogene, Gina (toim.) (2001): Representations of the Social. Bridging Theoretical Traditions.
  • Saavalainen, Sini (Helsingfors universitet, 2017)
    Etelä-Afrikassa kansalaisjärjestöt ovat merkittävä yhteiskunnallisia toimijoita, jotka tuottavat erityisesti vähävaraisille suunnattuja sosiaali- terveys- ja hyvinvointipalveluita. Ne ovat valtiollisten ja maakunnallisten tahojen, sekä yksityisten lahjoittajien taloudellisesti tukemia tahoja, jotka joutuvat tasapainottelemaan työkentältä nousevien suurten tarpeiden ja lahjoittajien toiveiden välillä. Länsi-Kapin maakunnassa on sälytetty erityisesti uskonnollissävytteisille kansalaisjärjestöille toive toimia moraalisena selkärankana korkeaa rikollisuutta ja HIV/AIDS:in leviämistä vastaan. Etelä-Afrikassa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret naiset kärsivät erityisesti köyhyydestä, työttömyydestä, väkivalta- ja seksuaalirikollisuudesta ja HIV/AIDS:n leviämisestä. Daniel Louw on laatinut nelikentän, jossa uskonnolliset suhtautumistavat voidaan luokitella neljään eri tapaan, joiden välillä tapahtuu keskinäistä liikehdintää. Sen lisäksi käytin teoreettisena viitekehyksenäni Banduran toimijuus-teoriaa, joka kiinnittää huomiota siihen, millaisia mahdollisuuksia yksilöllä on toimia ympäristössään päämäärätietoisesti. Tutkielmassani tarkastelen, miten uskonnollissävytteiset kansalaisjärjestöt suhtautuvat syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin naisiin. Tutkimusaineistona minulla on kolmen järjestöjohtajan haastattelut ja kaksi havainnointiaineistoa, sekä laaja nettiaineisto, joka koostuu valtion ja maakunnanraporteista ja kuvakaappauksista ja tallennuksinaeri järjestöjen ja tahojen Internet-sivustoilta ja Facebook-päivityksistä. Haastattelut ja havainnoinnit tein paikan päällä Etelä-Afrikassa. Haastattelut ja suurin osa sähköisestä aineistosta olivat HIV/AIDS:n leviämisen vastaista työtä tekevästä kansalaisjärjestöstä, kirkkojen kanssa aktiivista yhteistyötä tekevästä lastensuojelujärjestöstä, sekä paikallisen kirkon yhteydessä toimivasta kansalaisjärjestöstä. Analysoin aineiston jakamalla sen ensin Daniel Louwin hengellisyyden nelikentän neljään suhtautumistapaan. Tämän jälkeen jaoin aineiston aineistonanalyysimenetelmällä alakategorioiksi. Yleisesti ottaen kansalaisjärjestöjen suhtautumistavassa syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin naisiin korostui diakonisuus: naisille oli tarjolla runsaasti erilaista aineellista apua, sekä neuvontaa, mikä kävi ilmi erityisesti haastatteluista ja havainnoinneista, sekä järjestöjen kotisivuilta. Yhdessä tekemistä oli tarjolla jonkin verran vähemmän ja se näkyi erityisesti Facebook-päivityksissä. Toiminnallisuuden näkökulmasta järjestöt toimivat mahdollisuuksien ja aktiviteettien tarjoajina, mutta nämä määriteltiin selkeästi järjestöjen, ei nuorten itsensä lähtökohdista käsin. Eniten liikkumatilaa toimintansa järjestämisessä oli kirkon yhteydessä toimivalla kansalaisjärjestöllä ja kirkkojen diakonialla, joiden liikkumatila ja toiminnan tavoitteet eivät olleet niin tarkasti rajattu kuin muilla kansalaisjärjestöiltä. Kielteisistä suhtautumistavoista epäluottamusta nuorten naisten motivaatioon, kykyihin ja haluun parantaa omaa elämäänsä esiintyi jonkin verran. Paheksuntaa aiheuttivat erityisesti nuorten naisten runsas päihteidenkäyttö, teiniraskaudet ja irtosuhteet. Opilla torjumista esiintyi myös jossain määrin kaikissa järjestöissä, joiden johtajia haastattelin. Yleisesti ottaen järjestöt suhtautuivat siis nuoriin naisiin kannustavasti ja tarjosivat heille sellaisia neuvoja, apua ja vapaa-ajan käyttötapoja, kuin olettivat näiden tarvitsevan. Näin nuorten tavaksi toteuttaa toimijuuttaan järjestöjen piirissä jäi sen valikoiminen, minkä järjestöjen asiakkaiksi he hakeutuivat ja miten intensiivisesti he ottivat osaa niiden toimintaan.